Vaihda salasana Kirjaudu

Uutiset

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluehallitus päätti palauttaa valmisteluun palveluverkkoa koskevat päätökset. Esityksen teki Keskustan ryhmä, jota Kokoomus kannatti.

Kokoomuksen aluehallitusryhmä: Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluehallitus palautti palveluverkkoa koskevat pykälät valmisteluun

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluehallitus päätti palauttaa valmisteluun palveluverkkoa koskevat päätökset. Esityksen teki Keskustan ryhmä, jota Kokoomus kannatti. Ryhmien johto oli keskustellut asiasta hyvässä yhteistyössä ennalta. Asia vahvistettaneen aluevaltuuston kokouksessa tänään maanantaina, mikäli aluevaltuusto ei ota pykäliä käsittelyynsä. Kokoomuksen aluehallitusryhmä on saanut valtavasti palautetta Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen tuleviin palveluverkkopäätöksiin liittyen. On käynyt selväksi, että hyvinvointialueella on parantamisen varaa osallistamisessa. Tämän vuoksi Kokoomus edellyttää, että palveluverkkopäätöksiin tulee osallistaa alueen asukkaita. -Palveluverkkoon on suunnitteilla suuria muutoksia, jotka koskevat useita alueen asukkaita. Meidän tulee antaa mahdollisuus alueen asukkaiden kertoa mielipiteensä palveluverkkoon liittyen, linjaa aluehallituksen jäsen Kai Pöntinen. Hallintolaki (41 §) ja laki hyvinvointialueista (29 §) edellyttää, ...
Tapio Patana (vas.) ja Pia Suomela muistivat kisapäivän sankaria Voitto Erkinheimoa kukkasin ja ojensivat hänelle hopeisen ansiomitalin.

Kuivannon alueella suunnisti sunnuntaina lähes 250 kilpailijaa

KANSALLISET Ateno-keskimatkan suunnistuskisat pidettiin sunnuntaina 26. toukokuuta Kuivannon alueella Kortesjärvellä. Miesten pääsarjaan oli ilmoittanut 49 ja naisten pääsarjaan 26 osallistujaa. Kaiken kaikkiaan kisaajia oli ilmoittautunut 245. Hienosti järjestetty liikenteenohjaus ja kioski varmisti viihtyvyyden kauniissa maatilamiljöössä. Yleisö ja kilpailijat saivat nauttia kauniista säästä. Kisan tuntua ja juhlan aihetta oli ilmoilla, sillä nämä kisat olivat myös Voitto Erkinheimon 80-vuotisjuhlakisat. KJV:n suunnistusjaoston puheenjohtaja Pia Suomela ja Vetelin urheilijoiden Tapio Patana ojensivat hänelle hopeisen ansiomitalin ja kukkaset syntymäpäivän kunniaksi ja kiitoksena pitkän linjan suunnistuksen harrastajalle ja järjestön kantavana voimana toimimisesta. –70-luvun puolella mietin harrastusta ja suunnistus valikoitui sopivaksi. Naimisissa olimme olleet pari vuotta, niin ...
, ,
Vimpelin Vedon junioritoiminnalle löytyy tukijoita lähialueelta.

Vedon junioritoiminnassa on mukana lähes 200 pelaajaa

VIMPELIN VEDON puheenjohtaja Jari Lakaniemi avasi Vedon juniorijoukkueiden sponsoriallekirjoitustilaisuuden ennen Vimpeli-Kouvola-peliä sunnuntaina. Hän kertoi lehdistölle ja sponsoreille toimintansa aloittavasta Vetoakatemiasta. –Yleisesti lukiokoulutukseen hakijoiden määrä on vähentynyt, ikäluokat pienentyneet, ja lukiot pyrkivät nyt erikoistumaan ja tekemään yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa, tässä tapauksessa urheiluseuran kanssa, toteaa Lakaniemi. Urheiluseuran ja toisen asteen koulutusyhteistyön hyöty on myös se, että jotkut hakevat nuoriso- ja vapaa-aika- sekä liikunta-alalle. Toimimalla seurassa saa hyvää kokemusta esimerkiksi valmentajana tai vetäjänä. Liikunta-alalle tarvitaan osaajia. PESÄPALLON harrastaminen Vimpelissä pyritään tekemään perheille mahdolliseksi monin keinoin. –Vimpelissä jääkiekkoon ja jalkapalloon verrattuna pesäpallo on halvempi harrastus, mutta kulut ovat nousseet, kertoo Lakaniemi. –Keskimääräinen hinta ...
,
Viime vuoden mestari Emma Ahvenniemi luovuttaa kiertopalkinnon uudelle Vuoden koululaisurheilija Hilma Kansanaholle. Kuva Esa Männikkö

Yleisurheilukisoissa yhteisöllinen tunnelma ja tekemisen meininki

LAPPAJÄRVEN alakoulun perinteisissä yleisurheilukisoissa torstaina 23. toukokuuta Stadio Nissillä saatiin huipputuloksia, koettiin onnistumisia, pieniä pettymyksiä ja vaihdettiin Vuoden koululaisurheilijan mestaruus. 6-vuotiaiden kilpailulajeina olivat 40 ja 400 metrin juoksu sekä pallonheitto. Pallonheiton voitti tytöistä Leila Lomski 10,59 metrin heitolla, pojista Roope Viinamäki 18,92 metrin heitolla. 8-vuotiaiden lajeina olivat 40 ja 600 metrin juoksut sekä pallonheitto. 600 metrin juoksun tytöistä voitti Neela Lammi ajalla 2.24,0 ja pojista Bohdan Fesenko ajalla 2.19,0. 10-vuotiaiden sarjassa lajeina olivat 60 ja 600 metrin juoksut, korkeushyppy ja kuulantyöntö. Korkeudessa tytöistä voiton vei Hilma Kansanaho tuloksella 122,2 ja pojista Aleksei Lemetti (122,2). Kuulaa pisimmälle työnsivät Liisa Pärtel (6,24) ...
, ,
Veto löi kouvolan Pallonlyöjät Saarikentällä kotiutuslyöntikisassa.

Petri Tuuva: ”Tulosta on kunnioitettava, Veto parempi!”

Kohtaamisissa KPL:ää vastaan Veto on ollut viime vuosina vahva. Vimpeli lähti ennakkosuosikkina sunnuntain otteluun. Viimeisin Koplan merkittävä voitto on Saarikentällä 2021 välieräpelissä 0–2, jossa Matti Latvala oli yksi avainpelaajista. KPL:llä koki kotaritappiot Kempeleellä ja Raahessa. Viime pelissä KPL voitti Imatran ja Veto Kempeleen 2–0. Pelistä tuli hankala Vedolle ja jännittävä ihan viimeiseen pariin kotiutuslyöntikilpailussa. Veto voitti sen 2–1. Kolmostilanteet menivät vieraille 9–15, ensimmäisellä jaksolla 6–7. Veto oli voittanut niukasti ensimmäisen jakson 3–2. Veto siirtyi 2–0-johtoon Janne Mäkelän ja Aleksi Lassilan lyönneillä. Kopla tasoitti kuitenkin heti toisen tasoittavalla: lyöjinä Matti Latvala ja Teemu Nikkanen. Vedon johto- ja jakson voittojuoksun löi kakkospolttajan ...
,
Mukana olleilla lapsilla oli käsissään kerrottavaa. Neuvolapalveluiden siirtäminen toisi jokaisen lapsen neuvolamatkaan runsaasti kilometrejä lisää.

Hyvinvointialueen kaavaillut palvelujen keskitykset huolestuttavat Järviseudulla – Viikon 21 tärkeimmät uutiset

Evijärvellä perheet huolestuivat hyvinvointialueen suunnitelmista, jotka toteutuessaan veisivät neuvolapalvelut omasta kunnasta pois. Perheitä kokoontui osoittamaan tukensa omalle neuvolalle, kun Evijärven neuvolapalvelurakennetta puitiin eri tahojen puolesta neuvolassa järjestetyssä kokouksessa keväällä. 10 kunnassa toimivaa yhdistystä vetoaa hyvinvointialueen päättäjiin neuvolapalveluiden säilyttämiseksi kunnassa. Jos neuvola loppuu, tulee perheille jopa yli sadan kilometrin neuvolamatkoja. Aluevaltuusto käsittelee aihetta huomenna eli maanantaina 27. toukokuuta. Samaan aikaan Alajärven kunnanjohtaja Vesa Koivunen vetosi niin ikään lain turvaamien palveluiden säilyttämiseen, asiakkaiden yhdenvertaisuuteen sekä suunniteltujen säästökohteiden uudelleen arvioimisen puolesta kirjoittamassaan tekstissä. Joukkoliikenteeseen muutoksia Myös joukkoliikenteen nykyiselläänkin harvojen linjojen muutokset kesän aikana iskevät järviseutulaisiin sekä alueella lomiaan viettäviin. Kesällä Lappajärveltä Kauhavan asemalle ...
,
Kauppatieteiden maisterin, julkishallinnon talouspäällikön sekä johtamisen koulutukset sekä vahva talouden ja kunta-alan työkokemus luovat Eveliina Nokua-Keisaselle eväät Vimpelin hallinto- ja talousjohtajan työhön.

Vimpeliläiset juuret ja monipuolinen työnkuva houkuttelivat Nokua-Keisasen Vimpeliin

LEHTIMÄKELÄINEN Eveliina Nokua-Keisanen aloitti Vimpelin kunnan hallinto- ja talousjohtajana 6. toukokuuta. Hän siirtyi tehtävään Ilmajoen varhaiskasvatusjohtajan tehtävästä. –Hain Vimpeliin, koska koin, että tämä työ vastaa paremmin koulutustani sekä tarjoaa uusia haasteita ja monipuolisuutta. Järviseutulaiset juurenikin vaikuttivat, Nokua-Keisanen kertoo. Hän on syntynyt Kauhavalla ja muuttanut Lehtimäelle 1989, mutta hänen äitinsä on Vimpelistä kotoisin. Lapsuudessa paikkakunta tuli tutuksi mummun luona vieraillessa. –Tulin tänne postiautolla tai pyörällä. Niistä reissuista on lämpimät muistot. Sittemmin side tänne on hapertunut, mutta aikoinaan kävimme lasten kanssa täällä markkinoilla ja tapasimme samalla tätiäni. Elämää kahden viikon sykleissä UUSI työ lähti vauhdilla käyntiin kunnanhallituksen esityslistojen ja pöytäkirjojen teolla. –Elämä ...
, ,
Jorma Uusi-Vähälä toimii TV-alalla. Kamerat lähtevät usein mukaan myös vuoristoreissuille. Kuva Uusi-Vähälältä.

Evijärveltä TV-työhön Keravalle

OLEN käynyt kouluni Evijärvellä ja käyn siellä edelleen muutaman kerran vuodessa, joten olen edelleen jossakin määrin evijärveläinen. Tulin Keravalle TV-työhön maaliskuussa 1995. Ensimmäinen työpaikkani oli Hyvän Sanoman Radio ja TV. Tein aluksi pääasiassa jälkiäänitystöitä venäjänkielisen puhujan avustavana teknikkona. Lisäksi hoidin valmiiden TV-ohjelmien kopiointia BetaSP-, SuperVHS- ja VHS-kaseteille. Muutaman vuoden päästä aloin työskennellä myös kameraoperaattorina. Vuonna 1999 siirryin työhön IRR-TV:lle (International Russian Radio and TV). Siellä jatkoin jälkiäänitystöitä. Dubbasimme venäjänkielisiä ohjelmia Venäjän eri vähemmistökielille, muun muassa udmurtin, marin ja bashkirian kielille. Vähitellen aloimme tehdä dubbauksia myös eri Kaukasuksen kielille. Tuolla alueella puhutaan useita kymmeniä eri kieliä esimerkiksi azeria, kumykkiä ja tabassarania. ...
, ,
Jarmon (vas.) ja Miran keskellä kauniista kesäpäivästä nauttii perheen kuopus, viisivuotias tytär Olivia.

Mira valmistui unelma-ammattiinsa Lappajärvellä – ”Tästä alasta pitäisi enemmän puhua positiiviseen sävyyn” 

LÄHIHOITAJAKSI Sedu Lappajärveltä valmistunut Mira Santala, 38, huokuu tyytyväisyyttä ja syystäkin. Opinnot hän sai päätökseen huhtikuussa ja opinnoista tuttu harjoittelupaikka Lintukoti poiki valmistumisen jälkeen myös työpaikan.   –Lintukoti oli toiseksi viimeinen harjoittelupaikkani ja muistan heti ajatelleeni, että tällaisessa työilmapiirissä haluaisin joskus työskennellä. Siellä oli johtaminen, ilmapiiri, työkaverit ja kaikki kohdillaan ja on sitä yhä edelleen.   Mira kertoo halunneensa lähihoitajaksi aina. Opinnot tulivat mahdolliseksi perheen muuttaessa Tampereelta Lappajärvelle vuonna 2020.  –Se, että koulu oli Lappajärvellä, ylipäätään mahdollisti koko opiskelun näin ruuhkavuosina, kun perheessä on vielä pieniä lapsia, sanoo Mira ja heti perään antaa Sedun koulutukselle ja oman miehen tuelle kiitosta.   –Koulussa kaikki ...
, ,
28597187728 24ee9d0b97 o

Miksi yhteistyön tekeminen on välillä vaikeaa?

YHTEISTYÖSTÄ puhutaan kaikenlaisissa yhteyksissä. Kotona ja harrastuksissa yhteistyössä valmistuu monenlaiset projektit. Työelämässä yhteistyötä täytyy osata tehdä moneen suuntaan. Kunnantalolla yhteistyömuotoihin sukeltaa päivittäin. Muotoja on lukemattomia, esimerkiksi työpaikan sisäinen yhteistyö, oman tiimin yhteistyö, sidosryhmäyhteistyö ja seutukuntayhteistyö. Mitä se yhteistyö oikeastaan on? Yleisesti määriteltynä yhteistyö tarkoittaa kahden tai useamman henkilön tai ryhmän välistä yhteistoimintaa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Se voi tapahtua monilla tasoilla ja paikoissa, kuten työpaikalla, kouluissa, yhteisöissä ja kansainvälisissä suhteissa. Yhteistyön tavoitteena on usein saavuttaa synergiaetuja, jolloin yhteistyön tulokset ovat suurempia kuin osapuolten yksin saavutettavissa olevat tulokset. JUHLAPUHEISSA korostetaan ja kiitellään usein yhteistyötä tavoiteltuna ja onnistuneena asiana. Miksi se sitten on ...
,
Silloin kun armahdettu syntinen saa kokea anteeksiantamuksen evankeliumin omassa elämässään, se tuo sisimpään levon ja rauhan, kirjoittaa Marketta Veikkola Viikon sanassa.

Helluntai on meitä rakastavan Jumalan juhla 

HELLUNTAIN ajankohta määräytyy Apostolien tekojen toisessa luvussa kuvatusta Pyhän Hengen vuodattamisesta. Se tapahtui Kristuksen ylösnousemuksen jälkeen juutalaisten helluntaina. Juutalaisen perinteen mukaan helluntaijuhlan aika oli 50 päivää pääsiäisen jälkeisenä aikana. Juutalaisten helluntain juhla tapahtui sadonkorjuun ajan ja myöhemmin siitä muotoutui lain antamisen juhla.  Kristillisessä helluntai juhlassa on keskeisenä asiana ollut Pyhän Hengen vuodattaminen, Hengen toiminta, alkuseurakunnan ja Kristuksen kirkon synty. Helluntaina vietämme Kristuksen kirkon syntymäpäivää. Helluntai tuo eteemme myös alkaneen kevään, jossa luonto herää. Luonnon keskellä me näemme keväisin Jumalan luomistyön voiman.  Helluntaina, Jeesus lähetti opetuslapsilleen puolustajaksi Pyhän Hengen, johdattamaan ja opettamaan ja lohduttamaan Jumalan kansaa. Sillä Pyhä Henki liittää Jumalaan ...
,
VIMPELIN KESKUSTAAJAMAA hoidetaan tulevana kesänä monin toimenpitein, jotka lisäävät vetovoimaa ja viihtyisyyttä.

Vimpelin kirkonkylän viihtyisyyttä ja siisteyttä lisätään kesän aikana monin keinoin

VIMPELIN KESKUSTAAJAMAA hoidetaan tulevana kesänä samoin, kuin tähänkin saakka, eli toistuvimpana toimenpiteenä viherkaistoilta leikataan nurmi. Keväällä tapahtuvan hiekkojen poiston jälkeen asfalttialueiden rotvallireunukset on keskustassa tavattu lakaista uudestaan vielä myöhemmin kesällä. Patruunantien varteen asennetaan puistonpenkkejä, joita viime kesänä hankittiin lisää ja nyt niitä löytyykin melko tiheään tien varrelta, kertoo kiinteistöinsinööri Susanna Alho Vimpelin kunnan teknisestä toimesta. –Liikenteenjakajiin toimitetaan tuttuun tapaan kukkaistutukset ja istutukset olisi tarkoitus tänä vuonna saada myös uuden liikenneympyrämonumentin luokse. Luonnollisesti näiden hoitaminen sisältyy kesäajan toimenpiteisiin. Kesäistutusten aika on kuitenkin vasta kesäkuun toisella kokonaisella viikolla. Myös pumptrack-radan ja koirapuiston siisteydestä huolehditaan niiden vaatimalla volyymillä. Viime kesänä rakennettuun kirsikkapuistoon Saarikentän ...
, ,
Veeti Peltola valmistuu ajoneuvoasentajaksi oppisopimuksella. Ammattitutkinto on ollut mielekästä suorittaa työpainotteisesti autoja korjaamalla. Työpaikkana on ollut Mäenpään autokorjaamo.

Oppisopimuksella työelämään

18-VUOTIAS vimpeliläinen Veeti Peltola opiskelee Jamissa Lappajärvellä autoalaa, ajoneuvoalan perustutkintoa, oppisopimuksella viimeistä vuotta. Normaalin ammatillisen perustutkinnon ammatillisen koulutuksen voi suorittaa työ- tai virkasuhteisena oppisopimuksena ja näin tekee Veetikin. Hän suoritti oppisopimuksen Mäenpään autokorjaamossa Vimpelissä. Kolme Veetin luokan 10:sta oppilaasta opiskelee oppisopimuksella. Siirtymä koulusta oppisopimusopiskelijaksi tapahtui työssäoppimisjakson jälkeen. Veeti kuvaili, että siirtyminen tapahtui nopeasti ja mitään palaveria ei tarvittu: opettaja lähetti paperit yrittäjä Marko Mäenpäälle. Tuoretta ajoneuvoasentajaa kiinnostaa työnteko. –Mietin ensin metallialaa, mutta yhdeksännellä luokalla päätin hakea autoalalle. Keskiarvo oli päättötodistuksessa 7,4, ja kolmen parhaan taito- ja taideaineen keskiarvo oli yhdeksän, josta käsityö eli tekninen työ oli yhdeksän. Autoja en aiemmin ...
, , ,
Kevään edetessä ja lumien sulaessa alkoi järvessä veden pinta nousta ja rannat olivat jo sulana, mutta niin vain piti keplotella jäälle jostakin niemen nokasta, muistelee Heikki Salmela.

Karhuahon kaikuja: Kevät oli aikoinaan kersoille juhla-aikaa

Mennäänpä taas kerran 1950–60-luvuille, kun kylät olivat täynnä lapsia ja keskenkasvuisia nuoria. Lähes joka talossa oli lypsykarjaa ja sehän tarkoitti sitä, että vanhemmat eivät töiltään ehtineet vahtia lapsiaan, vaan lapset saivat jokseenkin vapaasti seikkailla ympäröivässä luonnossa, metsissä, läheisillä kallioilla ja erityisesti Lappajärvellä ja sen rannoilla. Kevät oli lapsille erityisen riemukasta aikaa, kun lähes joka vuosi tuli hankikelit ajella pyörillä ja muuten vain juoksennella pitkin hankia. Kevään edetessä ja lumien sulaessa alkoi järvessä veden pinta nousta ja rannat olivat jo sulana, mutta niin vain piti keplotella jäälle jostakin niemen nokasta. Lähes aina joku lumpsahti jäihin ja kasteli itsensä, mutta vaatteet kuivateltiin ...
,
Antti Kaatrasalo ja Loki (vas), Tilda ja Juliaana ohjaajansa kanssa sekä Timo Kontiainen ja Börje treenaavat ahkerasti.

Kaikenkarvaiset kaverit kokoontuvat Kortesjärvellä

KESKIVIIKKOISIN Kortesjärven vanhan S-marketin takana ja kirjaston sivustalla treenaavat koirat omistajineen. Näyttelytreenien ohjaajana toimii Elina Viirumäki Alajärveltä. Timo Kontiainen ilmoittelee harkoista sosiaalisen median kanavilla. –Mukava, jos lehdenkin kautta saadaan treenit ihmisten ja kiinnostuneiden tietoisuuteen, hän tuumaa. –Nämä treenit kulkevat näyttelytreeninimellä eli päätarkoituksena on harjoitella koiranäyttelyitä varten. Harjoitellaan rodunomaista esittämistä, sopivaa ravia ja seisomista. Samalla harjoitellaan koirien käsittelyä, katson koirilta hampaita, tunnustelen rakennetta läpi ja uroksilta tsekataan kivekset. Metsästyskoirarodut myös mitataan, joten harjoittelemme myös mittakeppiin totuttelua. Pienille koirille löytyy tarvittaessa myös pöytä, jos on tarvetta harjoitella pöydällä oloa, kertoo Elina Viirumäki. –Tämä on kolmas kesä, kun harjoitellaan. Koiran esiintyminen ja hyvä ...
, ,
Edellinen 1…366367368369370…1 037 Seuraava
1…366367368369370…1 037
Uutisarkistoon