VIIME PÄIVINÄ on jälleen virinnyt somessa vilkas keskustelu Evijärven kesävesipinnan mataluudesta. Keskustelu ei ole tietenkään poikkeuksellista, onhan kulunut kesä jo kuudes peräkkäinen kesä siitä, kun niin sanottu joustava käytäntö pinnan suhteen päättyi vuonna 2018 ja palattiin säännöstelyssä niin kutsutun kiinteän lupaehdon noudattamiseen.
Kuten olen aikaisemmin kertonut, toimin pitkään Evijärven kunnan edustajana vuoteen 2018 Ähtävänjoen säännöstelytyöryhmässä, joka ELY:n kutsumana kokoontui syksyllä ja keväällä käsittelemään säännöstelytilannetta.
Kunnan ranta-asukkailta ja mökkiläisiltä tuli toistuvasti pyyntöjä siitä, että kesäaikaan Evijärven pintaa pidettäisiin tavoitevyöhykettä korkeammalla. ELY-keskus suhtautui tähän myönteisesti siten, että lisättiin joustavuutta 5–10 senttimetriä tavoitteena korkeampi kesävesipinta. Tämä kompromissi tuntui sopivan hyvin vuoteen 2018 toimiessani säännöstelytyöryhmässä. Korkeampaakin vedenpintaa on aina toivottu. Minulle ei koskaan tullut valituksia toimiaikanani liian korkeasta veden pinnasta, ELY:lle yksi ainoa valitus.
Evijärven kunta valitsi säännöstelytoimikuntaan vuonna 2018 uuden edustajan. Tällöin välittömästi lopetettiin pitkään hyväksi todettu joustava säännöstely ja palattiin tiukkoihin lupaehtoihin, jolloin Evijärven kesävesipintaa alennettiin. Syytä menettelyyn en tiedä.
ELY-keskus kutsui tämän jälkeen Evijärven kunnan, kalastuskuntien ja maataloustuottajien edustajat neuvotteluun Evijärven vesipinnan nostamiseksi 10 sentillä, eli käytännössä ennen vuotta 2018 vallinneelle tasolle. Olen ollut mukana neuvotteluissa. Paikalla ollut vesistöpäällikkö Liisa-Maria Rautio totesi, että on täysin evijärveläisten asia päättää siitä, millä korkeudella halutaan Evijärven vesipinta pitää. Evijärveläisillä on paljon mökkejä järven rannoilla ja saarissa, ulkopaikkakuntalaisilla satoja, jotka kaikki maksavat mökeistään kiinteistöverot Evijärven kuntaan.
Olen kuullut, että myyntiin tarjottavista rantakiinteistöistä kiinteistönvälittäjät ovat epävarmoja siitä, että minkä hinta-arvion tekisivät, kun vesipinta on sillä tasolla kesäisin millä se on jo vuosia ollut. Rantakiinteistöjen arvonalennuksista ja muista haitoista vedenpinnan laskusta varoitin jo vuonna 2020 kaikille kunnanvaltuutetuille lähettämälläni sähköpostilla. Asiat on myöhemmin takkuamisen jälkeen kunnassa saatu myönteiseen päätökseen. Hyvä selvitys tältä osin löytyy Markus Kattilakosken viime kirjoituksesta Facebookissa.
ELY-keskusta on syytetty ja moitittu ihan henkilöitä myöten vallitsevasta tilanteesta Evijärvessä. Minusta tällainen syyttely on täysin asiatonta ja tuomittavaa. ELY:n usean henkilön tiimi on käyttänyt paljon työaikaansa kokouksissa ja asiaa valmistelevissa tehtävissä, jotta Evijärveen saataisiin 10 senttimetriä lisää vedenkorkeutta. Ei säännöstelyä hoitavalla Katja Haukilehdolla, joka toimii virkavastuulla varsinkaan nyt, kun 17 henkilöä on valittanut asiasta hallinto-oikeuteen, ole oikeutta lisätä minkäänlaista joustavuutta vedenpinnan nostamiselle Evijärvessä.
Aikaisemman Ähtävänjoen säännöstelyluvan saadessa lainvoiman 1980-luvulla alavien peltomaiden vettymishaitoista maksettiin tilakohtaiset korvaukset, jotka ovat nähtävänä vesioikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksissä. Nyt samoille tiloille esitetään maksettavaksi myös vettymishaittakorvaukset, jotta saataisiin Evijärveen aikaisemman käytännön mukainen 10 senttimetrin nosto kesävesipintaan.
Tilanne on sellainen, että on odotettava hallinto-oikeuden päätöstä asiassa. Tosin päätöksestä on valitusoikeus edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Olisi tietenkin erittäin toivottavaa kunnan imagonkin kannalta, että valittajat vetäisivät valituksensa pois, jolloin peltojen vettymishaittakorvauksetkin voitaisiin maksaa koska jo nyt inflaatio on osansa raapaissut korvausrahoista.
Evijärven pintaa on aikojen kuluessa laskettu muutamia kertoja Kaarenhaaran perkauksien avulla, jotka toimet ovat auttaneet sitä, että alavia vesijättömaita on voitu ottaa viljelyyn.
Tapio Elgbacka
Aiheesta meillä aiemmin
