Elokuun ensimmäiset päivät ovat monelle meistä paluuta arkeen. Työ, harrastukset ja opiskelut pyörähtävät viimeistään alkusyksystä käyntiin ja elämä solahtaa entiselle uralleen. Se voi olla ihana paluu tuttuun elämänrytmiin ja mukavien asioiden äärelle, mutta se voi olla myös ahdistava kokemus. Mökkielämä, metsissä samoilu ja pilvien heijastuksen seuraaminen tyynen järven pinnalla vaihtuu aikatauluihin, kiireen tuntuun ja loputtomaan suorittamiseen.Työssäkäyvälle ensimmäisten työpäivien jälkeen parhaatkin kesähetket ovat enää haalea muisto. Milloin onkaan se seuraava lomapätkä, mihin asti täytyy taas jaksaa?
Alkusyksy on myös uusia alkuja: uusia projekteja, harrastuksia, elämäntapoja. Pitäisi nyt ainakin syödä terveellisemmin ja liikkua enemmän – eikös näistä elementeistä rakennu se parempi elämä? Ja jälleen ollaan suorittamisen polulla.
Uudet alut voivat olla myös pieniä valintoja, joiden myötä muutos voi olla hienovaraisempi ja siten vähemmän kuormittava. Riittäisikö arjen tauottaminen pienillä mikrotauoilla? Voisiko kesän voimauttaviin hetkiin palata myös syksyn sävyjen tummentuessa?
Oma pieni arjen mikrotaukojen mahdollistajani on työkoneen näyttökuvan vaihtaminen rauhoittavaan järvimaisemaan. Tuttu maisema palauttaa mieleen sen kauneimman kesäillan, jolloin kuului vai kuikan kutsuhuuto ja iholla kihelmöi vielä saunan jälkeinen pulahdus järvessä. Samaista kuvaa katsot tämän tekstin yhteydessä.
Toisena pienenä tekona toin työpöydän reunalle muutaman kävyn, joita voin ajatuksissani pyöritellä sormissani, haistaa pihkan ja samalla muistaa tutun kävelyreitin varrella olevat suopursut. Muutama minuutti riittää. Olen maadoittunut uudelleen ja valmis siirtymään uuteen työtehtävään.
Tutkimusten mukaan jo vartin luonnossa liikkuminen vaikuttaa suotuisasti verenpaineeseen ja laskee stressihormoni kortisolin määrää elimistössä. Ahdistus helpottaa ja kiireen kokemus vähenee, kun aivot saavat tauon jatkuvasta tiedon prosessoinnista. Ihmisen mieli on siitä ihmeellinen, että samoja terveysvaikutuksia saa aikaan myös mielikuvien avulla.
Millainen on sinun arjen mikrotaukosi? Kutsuuko sinua aamukahvi nautittuna ulkona terassilla tai rappusilla, aistien loppukesän kosteaa ilmaa, pysähtyen juuri siihen hetkeen? Vai onko se kaunis maisema puhelimen taustanäytöllä, jota voit jäädä keskittyneesti katsomaan pariksi minuutiksi palaten kuvan tunnelmaan ja tuoksuihin (someskrollauksen sijaan)?
Annetaan arjen tulla ja syksyn sävyjen laskeutua. Nautitaan luonnon tarjoamista hellittämisen hetkistä – niin pienistä pilkahduksista kuin pidemmistä hengähdyksistäkin.
Mari Takamaa
