Vaihda salasana Kirjaudu

Uutiset

Aluevaltuusto hyväksyi muutokset hyvinvointialueen vuoden 2024 talousarvioon.

Aluevaltuusto hyväksyi muutetun talousarvion sekä päivitetyn UTV-ohjelman

Etelä-Pohjanmaan aluevaltuusto kävi 11. maaliskuuta kokouksessaan laajan keskustelun hyvinvointialueen talousarviosta sekä Uudistus-, tuottavuus- ja vaikuttavuusohjelmasta (UTV-ohjelma). Vilkkain ja monipuolisin keskustelu käytiin ikäihmisten palveluista. Aluevaltuusto hyväksyi muutokset hyvinvointialueen vuoden 2024 talousarvioon. Asian käsittelyn yhteydessä aluevaltuusto äänesti. Aluevaltuuston jäsen Antti Knuuttila teki esityksen, jonka mukaan päätökseen lisättäisiin uutena kohtana, että hyvinvointialueella ei toteuteta sellaista YT-menettelyä, joka tähtää henkilöstön lomautukseen tai irtisanomiseen ilman työtehtävän tarjoamista hyvinvointialueelta tai sen tytäryhtiöstä. Äänin 49–7 aluevaltuusto päätti kuitenkin hyväksyä muutetun talousarvion pohjaesityksen mukaisesti. Aluevaltuusto hyväksyi päivitetyn Uudistus-, tuottavuus- ja vaikuttavuusohjelman (UTV-ohjelman). Käsittelyn yhteydessä aluevaltuusto äänesti. Aluevaltuuston 2. varapuheenjohtaja Risto Mattila teki esityksen, jonka mukaan valtuustoryhmien ryhmärahasta luovuttaisiin ...
VM Carpetin toimitusjohtaja Harri Viita-aho. Kuva arkistosta.

Takana 50 voitollista vuotta – suomalaisen perheyrityksen VM Carpetin menestystarina alkoi naapurin navetasta vuonna 1973

Puolen vuosisadan menestyksen takana on vahva liiketoimintaosaaminen, tuotekehitys ja osaava henkilöstö. Yritys kertoo, että menestys on vaatinut jatkuvaa työtä, rohkeutta ja sinnikkyyttä. VM Carpet Nykyinen toimitusjohtaja Harri Viita-aho, 55, on luotsannut yritystä vuodesta 2016 saakka. Kutomolaitteiden keskellä lapsuutensa viettänyt Viita-aho kertoo toimineensa yrityksessä monessa eri roolissa ennen siirtymistään toimitusjohtajaksi. –Liiketoimintaosaamiseni on syntynyt erityisesti käytännön oppimisen ja työn tekemisen kautta. VM Carpetin kutomotoiminta sai alkunsa naapurin tyhjäksi jääneessä navetassa kahden kutomokoneen voimin. Nykyään paikka on sama, mutta navetan viereen on noussut vuosien aikana neljä uutta tehdaskiinteistöä, joissa yritys toimii kahdessa vuorossa. Tänä päivänä kutomo työllistää noin 35 henkilöä. –Olen ylpeä kaikesta ...
,
Tapahtuman ajatuksena oli auttaa yhdistyksiä löytämään uusia yhteistyökuvioita ja rahoitusmahdollisuuksia.

Yhdistykset tekevät arvokasta työtä  

HÄRMÄN KYLPYLÄSSÄ järjestettiin 6. maaliskuuta ensimmäisen kerran Yhdistysten ilta. Tapahtumassa oli paikalla 77 yhdistystä ja noin 130 eri alan toimijaa saapui paikalle. Tapahtuman järjestäjinä olivat Kauhavan kaupungin elämänlaatupalvelut ja Aisapari.  Tapahtuman juonsi hankekoordinaattori Tuomas Timonen. Ensimmäisellä puheenvuorolla Aisaparin Päivi Kultalahti kertoi yhdistysten tärkeydestä ja siitä, kuinka suuri tekijä yhdistykset ovat palvelun tarjoajana.   –Tapahtuma toivottavasti auttaa yhdistyksiä löytämään uusia yhteistyökuvioita ja rahoitusmahdollisuuksia.  Ylikylän nuorisoseuran puheenjohtaja Joonas Autio ja Ylihärmän nuorisoseuran puheenjohtaja Maaria Koivula-Talkkari puolestaan kävivät läpi yhteistyön voimaa teatteritoiminnan puolesta.   –Tällä hetkellä yhteiset valo- ja äänitekniikkalaitteet mahdollistavat kummallekin teatterille laadukkaan äänentoiston.  Kustannusten puolittaminen ja aikataulujen sovittelu on onnistunut meillä hyvillä mielin, ...
,
Espanjanvesikoira Nana saa rapsutuksia Matias ja Annaleena Raumalta. Oikealla ohjaaja Sanna Yli-Sissala. Kuva: Kaisu Huhtala.

Koiramaista menoa Lappajärven kirjastossa  

LAPPAJÄRVEN kirjaston järjestämä lukukoiratapahtuma on tuonut kirjastoon neljä koirakkoa (koiraa ohjaajineen) sekä runsaasti yleisöä. Kaksi lukukoiraa kuuntelee miltei tauotta varttitunnin mittaisia lukutuokioita, ja kaksi kaverikoiraa saavat sillä aikaa paijauksia ja rapsutuksia kirjastosalin puolella.  Kaveri- ja lukukoiran tehtävät poikkeavat toisistaan. Kaverikoira käy vierailuilla muun muassa lasten ja vanhusten luona, jolloin tärkeintä on olla silitettävänä. Pieni liikehdintä ei haittaa ihmisen ja koiran yhteistä hetkeä. Lukukoiralta vaaditaan selkeästi rauhallisempaa luonnetta, ja kaverikoirasta voikin tulla vanhemmiten mainio lukukoira, kertoo Henna Nikitin Seinäjoelta.  Nikitinin oma Candy on kuusivuotias bassetti.   –Candy on toiminut kaverikoirana kaksivuotiaasta asti. Silloin se oli vielä liian vilkas lukukoiraksi, ja siihen tasaantumista ...
,
Lilja Tuhkasaari ja Miia Kellokoski ovat saapuneet perhefutiskerhoon palloilemaan. Kuva: Juha-Matti Sarkaranta.

Perhefutiskerho liikuttaa lauantaisin Kortesjärvellä  

VANHEMPIEN toiveesta se lähti. Muutama äiti kertoi käyneensä samanmoisessa kerhossa toisella paikkakunnalla ja päätettiin järjestää sama mahdollisuus tänne Kortesjärvelle, kun olimme KJV:n porukan kanssa asiaa hieman pohtineet, kertoo kerhonvetäjä Anna Sarkaranta.   Tänä vuonna aloitettu kerho on saanut monet liikkeelle lauantaisin kello 10–11, sillä kerhossa käy noin 7–12 lasta vanhempineen. Ikähaitarina kerhossa on ollut 1–6-vuotiaat. Kerhossa tutustutaan palloiluun leikin kautta. Tekniikoita sivutessa lapsi saa liikunnallisia hetkiä perheen kanssa, samalla herätellään ja innostetaan lajin pariin. Kerho kokoontuu lauantaisin Purmojärven päiväkodin liikuntasalissa.   –Kerho on saanut kyllä valtavan suosion, hiki tulee kaikilla ja hauskaa piisaa koko tunniksi. Kesällä olisi tarkoitus pelailla ulkona ja varata ...
,
Keväthangilla on hauska kelkkailla. Kuva Heikiltä.

Hankikanto houkuttelee kelkkailemaan 

OTSIKON luettuaan joku saattaa ihmetellä, mitä kantoja siellä hangessa onkaan. Kysehän on siitä, että hanget kestävät kävellä, hiihdellä ja joskus jopa ajella pyörällä tai mopolla. Onpa hangilla ajeltu Pikku Fiiatilla ja Pikku Valmetillakin joskus 60-luvulla. Hankikannon syntyyn tarvitaan runsasluminen talvi ja sopivaan aikaan sattuva kunnon suojakeli ja sen jälkeen nopeasti kiristyvä reipas pakkanen, jolloin hangen pinta jäätyy kovaksi.   Miesmuisti on tunnetusti lyhyt, mutta enpä muista vuosikymmeniin tällaisia hankikantoja kuin nyt. Muistelenkin, että juuri 60-luvulla hankikantoja oli melkeinpä joka vuosi, mutta saattaahan aika kullata muistot. Yhtenä vuonna ajelimme pikku porukalla kevätaamuna polkupyörillä kouluun ja joku ehdotti, että oikaistaan Muurannevan läpi ja ...
Kari Kleemola kantaa jatkossa vastuun Vedon pelinjohdosta.

Vetoa ei nähdä lopputurnauksessa

Kouvola-Veto 1-0 (3-3,6-3) Vimpelin Veto taipui Kouvolan Pallonlyöjille Seinäjoki Areenassa pelatussa miesten TalviSuperpesiksen ottelussa. Tulos tiesi Vedon karsiutumista lopputurnauksesta. Vedon riveistä puuttuivat Mikko Kanala ja Severi Lassila. Veto otti johdon ensimmäisessä vuorossa Janne Mäkelän kotiutuksella. Kouvola vastasi tylysti kolmannen vuoron aloittavalla iskemällä kaksi juoksua. Vedon tasoittavalla vuorolla parrasvaloihin astui Matias Rinta-aho, miehen niittaamat kaksi juoksua siirsivät sinivalkoiset jälleen johtoon. Kouvola onnistui kuitenkin vielä nousemaan tasoihin neljännen vuoroparin onnistumisellaan. Toisella jaksolla Veto siirtyi johtoon ensimmäisessä vuorossa Jukka-Pekka Vainionpään sekä Veeti Kortehiston lyönneillä. Kouvola ei kuitenkaan häkeltynyt Vedon vahvasta avauksesta vaan siirtyi kahden seuraavan vuoroparin aikana kahden juoksun johtoon. Loppujakson aikana Kouvola ...
,
Kanadalaisserkukset Emma Ahvenniemi ja Sarah Hunt Järviseudun Sanomien kuvassa 2003.

Sukutapaamisperinne merten yli jatkuu Palomäkien pitkällä ajoreissulla Pohjois-Amerikassa  

JÄRVISEUDUN SANOMAT otsikoi heinäkuussa 2003 ”Juhlavieraita Kanadasta”. Juttu kertoi Emma Ahvenniemestä ja Sarah Huntista, jotka olivat tulleet Lappajärvelle sukujuhliin. Heidän isoisänsä oli Tyyne ja Matti Ahvenniemen vanhin poika Eero Johannes (Jussi), joka muutti vaimonsa Kaarinan (o.s. Pitkäkangas) kanssa Lappajärveltä Kanadaan 1950-luvulla. Sudburyyn asettuneessa perheessä oli neljä lasta: Kirsti, Sauli, Salli ja John eli Pikku-Jussi, joista kolme on yhä elossa.  Kaivosmiehenä työskennellyt Jussi Ahvenniemi (s. 1924, k. 2001) sukuloi kotimaisemissa Harjulla ja Kärnässä useasti. Vastavuoroisesti Tyyne-äiti vieraili kerran Kanadassa, missä oppi syömään ”hamburgereita”, koska kuulemma muuta ei tarjottu. Viimeisen kerran Jussi kävi synnyinseudullaan kesällä 1997, jolloin hän osallistui myös sotaveteraanien kuntoutukseen ...
,
Aino Alppinen pohtii kolumnissaan, missä kohtaa kulkee se raja, jonka jälkeen ihmiset ovat epäilyttäviä ja kaupunkilaisuuden määrä on häiritsevä rehteihin maalaisiin verrattuna.

Toispaikkakuntalaiset pysykööt ruodussa  

FACEBOOKIN keskusteluja seuraamalla pysyy selvillä siitä, mikä on tärkeää ihmisen elämässä ja mitä lähiseudulla tapahtuu. Taannoin silmiin osui keskustelu, jossa kritisoitiin tiukasti helsinkiläisiä. Puimisen jälkeen asia kuitattiin lopulta leikinlaskuksi – vai sanottiinko sitä peräti ironiaksi. Ei se silti mitenkään ainutkertaista ollut. Vähän väliä keskusteluissa rehahtaa epäilys kaupunkilaisten epäkelpoudesta maalaisiin verrattuna.    Olen kovasti pohdiskellut tätä asiaa. Olen yrittänyt arvioida, missä kohtaa kulkee se raja, jonka jälkeen ihmiset ovat epäilyttäviä ja kaupunkilaisuuden määrä on häiritsevä rehteihin maalaisiin verrattuna.  Onko se Lapualla, Seinäjoella, vai Tampereella? Voiko asua Hämeenlinnassa ja olla kunnon ihminen? Ainakin Helsingin on todettu vaikuttavan ihmisyyteen negatiivisesti. Se on nähty Facebook-kommenteissa, ...
,
Markku Tuomaala kertoo hartauskirjoituksessaan nuoren naisen rukouksesta, johon vastaus tuli puolessa tunnissa.

Kolkuttavalle avataan 

HYVIN harvoin näkee kenenkään liftaamassa kyytiä. Vuosikymmeniä sitten se oli varsin tavallinen näky. Olin kerran pienen ryhmän mukana liikkeellä pikkubussilla. Huomasimme erään kaupungin laitamilla nuoren naisen seisoivan tien vieressä, oli myöhäinen sunnuntai-ilta. Pysäytimme auton ja otimme hänet kyytiin. Samalla varmistimme, että hän ei päätyisi huonoon seuraan. Liftaamiseen liittyy aina omat vaaratekijät.  Nainen ei osannut kuvitella, että hän saisi matkaseurakseen Jeesukseen uskovia kristittyjä. Jos hän olisi tiennyt sen etukäteen, mahdollisesti hän ei olisi uskaltanut nousta kyytiin.  Olimme tulossa hengellisestä kokouksesta ja autossamme oli riittävästi tilaa vielä hänelle. Joka tapauksessa halusimme auttaa häntä eteenpäin, olimmehan menossa samaan suuntaan.  Kun nainen istuutui etupenkille, ...
,
Kari Kleemola.

Viikon 10 tärkeimmät uutiset

Pesäpallon ystäviä kohahduttanut uutinen Vimpelin Vedon pelinjohtajan vaihtumisesta oli myös kuukauden luetuin uutinen. Vimpeliläisiä kosketti myös Rautarouvan eläköityminen. Paula Mäkelä ehti 34 vuoden työuransa aikana olla monen asiakkaan remontin suunnittelussa mukana. Järviseudulla otetaan uudet tulokkaat avosylin vastaan. Kysyimme kunnilta käytäntöjä uusien kuntalaisten muistamiseen. Evijärven urheilijat nappasi kolme mitalia Prahassa järjestetyissä sisäsoudun MM-kisoissa helmikuun viimeisenä viikonloppuna. Kirkkovaltuusto valitsi Ilkka Lehdon Alajärven seurakunnan uudeksi kirkkoherraksi kokouksessaan 6. maaliskuuta 2024 äänin 16-11. Ehdolla kirkkoherraksi oli Lehdon lisäksi Terho Kanervikkoaho. Lappajärvellä pohdittiin Arctic Coastin mahdollisuuksia ja vieteltiin talvipäivää Tarvolan kylätalolla.
Kesäpäivän idylliä Katajalahden venesatamassa. Kuva Simo Metsäpelto.

Katajalahden vene- ja kalasatama saa uuden ilmeen Aisaparin tuella 

LAKANIEMI-POKELA-PYHÄLAHTI KYLÄSEURA on viime vuosina toteuttanut useampia erilaisia Aisaparin ja ELY-keskuksen tukemia hankkeita. On tehty kuntoportaat, näkötorni, kylätalo ja viimeksi kylätalon toiminnallisuutta parannettiin rakentamalla varasto, vaihtamalla ovet ja tekemällä valokatos kylätalon terassin päälle. Nyt on alkamassa seuraava hanke, joka on nimetty Katajalahden venesataman kehittämishankkeeksi. Hankehakemus jätettiin jo viime syksynä ja Aisapari on sen hyväksynyt. Hanke on ELY-keskuksessa odottamassa käsittelyä ja lopullista hyväksyntää.   Hakija voi hakemuksen jätettyään aloittaa hankkeen omalla riskillään, mikä tarkoittaa sitä, että jos hanketta ei hyväksytäkään, syntyneet kustannukset jäävät hakijan maksettaviksi. Kyseessä on investointihanke, jossa Aisaparin rahoitus on 65 prosenttia ja loput kyläseura voi maksaa omavastuuna rahalla tai ...
,
Svitlana kertoo rakastaneensa puutarhoja ja lintuja lapsuudesta asti.

Työskentele puutarhassa  

TALVEN viimeinen kuukausi ja kevään ensimmäinen kuukausi on valmistautumisen aikaa uuteen kauteen. Puutarha, kukkapuutarha ja pelto tarvitsevat jo hoitoa. Puutarhatyö tällä hetkellä, isoisä sanoi, on tulevan sadon perusta. Siemenet kerättiin syksyllä kypsistä vihanneksista, pestiin, kuivattiin auringossa ja säilytettiin kuivassa, viileässä paikassa. Tietenkin isoäiti istutti vihanneksia ja paljon kukkia, jotta jo toukokuussa kukkapuutarha ilahduttaisi kukilla. Tänä vuonna Suomessa istutan taas kukkia taimille maaliskuun lopussa. Minulla on siemeniä, keräsin ne viime kesänä Ukrainasta tuomistani siemenistä kylvetyistä kukista.  Suomen talvi on paljon ankarampi kuin Ukrainassa. Muistan lapsuudesta, että Ukrainan talvet olivat lumiset ja pakkasta oli välillä 25 astetta. Nyt alueellani kylmin on talvella ...
,
Alajärven kaupungin hankintainfon tärkeintä antia oli hankintainfolain monimutkaisten kiemuroiden avaaminen paikallisille yrittäjille.

Alajärven kaupungin hankintainfossa täsmennettiin hankintainfolain vaatimuksia

TORSTAINA 7. maaliskuuta järjestetyssä hankintainfossa käytiin läpi Alajärven kaupungin investointeja, jotka tänä vuonna ovat huomattavasti pienemmät kuin muutama vuosi takaperin. –Kaikkiaan investointeja on noin 4,3 miljoonaa. Neljä–viisi vuotta sitten summa oli noin 8 miljoonaa. Suurin investointi taitaa olla Eläinlääkäreille rakennettavat tilat terveyskeskuksen alueelle. Siihen on budjetoitu 800 000 euroa. Uusi rakennus tulee vanhojen tilojen viereen, vanhat tilat puretaan ja tilalle tulee parkkialue, kertoo Alajärven kaupungin tekninen johtaja Jouni Hänninen. Muita teknisen toimen investointeja ovat muun muassa Hoiskon koulun uusi varastorakennus, Tulisalontien päiväkodin leikkialueen aitaus ja leikkivälineiden siirto, sekä hiekkahallin rakentaminen keskusvarastolle. Asuntoalueiden kunnostukseen ja pinnoittamiseen varataan vuosittain 100 000 euron määräraha. –Juurikaskydön ...
,
Pankin hallitus oli varannut avustuksiin yhteensä 10.000 euroa, ja avustuksia jaettiin koko niihin varattu määrä.

Lappajärven Pop Pankki jakoi toiminta-avustuksia 10 000 euron edestä  

KESKIVIIKKONA 6. maaliskuuta 2024 POP Pankki Lappajärven kokoustilassa kävi mukava puheensorina. Pankin kutsumana koolle oli saapunut eri yhdistyksiä, jotka kevään haussa ovat hakeneet toiminta-avustusta toiminnalleen.   –Hakemuksia pankille tuli kaikkiaan yli kaksikymmentä ja haettu summa oli yhteensä 27 000 euron verran, kertoi Pop Pankki Lappajärven toimitusjohtaja Antti Haapoja.    Pankin hallitus oli varannut avustuksiin yhteensä 10.000 euroa, ja avustuksia jaettiin koko niihin varattu määrä. Pankinjohtaja Minna Myllymäki kertoo, että haku suoritettiin nyt ensimmäistä kertaa täysin sähköisenä.  –Sähköisten lomakkeiden avulla yhdistysten toiminnasta saatiin arvokasta lisätietoa päätöksenteon tueksi. Meille pankkina on tärkeää, että voimme osaltamme olla tukemassa yhdistyksiä, joiden avulla pyritään edistämään kuntalaisten hyvinvointia ...
,
Edellinen 1…399400401402403…1 038 Seuraava
1…399400401402403…1 038
Uutisarkistoon