Kevät on parasta aikaa kerätä talteen luonnonyrtit 

Aana Vainio.
Aana Vainio ei kyllästy ihailemaan luonnon heräämistä henkiin talven jäljiltä. Tänä vuonna tuli vielä toukokuussakin lunta. Kuva Vainiolta.
Aana Vainio.
Aana Vainio ei kyllästy ihailemaan luonnon heräämistä henkiin talven jäljiltä. Tänä vuonna tuli vielä toukokuussakin lunta. Kuva Vainiolta.

SUOMEN luonto tarjoaa keväällä terveyttä kerrakseen. Vuosikymmenten saatossa perimätieto luonnonyrttien käytöstä on ollut vaarassa kadota, kunnes se jälleen on alkanut kiinnostaa yhä enemmän. Alajärveläinen luontoyrittäjä Aana Vainio (Lillukkametsä) tuntee yrtit ja niiden jatkojalostuksen, eikä luonnon tenho ole vuosien varrella himmentynyt -päinvastoin. 

–Joka kevät ihastun vihreyteen, joka saa mielen piristymään monilla sävyillään, sanoo Vainio. 

–Luonnon herääminen kutkuttelee myös maku- ja tuoksuhermoja. Parhain sesonki luonnonyrttien ja villivihannesten tuorekäyttöön on nyt touko-kesäkuussa. 

Yrttejä voi kerätä, säilöä tai käyttää tuoreina keväästä syksyyn. Luonnonyrttejä löytyykin hyödynnettäviksi aina siihen saakka, kun syyshalla lopulta sammuttaa kasvun odottamaan seuraavaa kevättä.  

–Keittiökäytön lisäksi erityisesti kuivatut yrtit sopivat hyvin myös kosmetiikan raaka-aineeksi. Saippuan ja shampoon tekeminen kasvien vesi- tai öljyuutteista on ehkä helpoin tapa aloittaa luonnonkasvien kosmetiikkakäyttö. Tuoreitakin kasveja voi toki käyttää kosmetiikassa esimerkiksi kylpy-yrtteinä, neuvoo Vainio. 

MAANOMISTAJAN luvalla kerättäviä ovat koivunlehdet kuusenkerkät. Jokamiehenoikeudella on sallittua poimia kotikäyttöön ruohovartisten kasvien maanpäällisiä osia. 

–Maanomistajan lupa tarvitaan, jos kerätään kokonaisia kasveja, kasvin juuria, suuria kasvimassoja tai otetaan osia puuvartisista varvuista, pensaista tai puista. Luonnonsuojelualueilta ei saa poimia edes ruohovartisia luonnonyrttejä, Vainio muistuttaa. 

Hän peräänkuuluttaa myös kykyä tunnistaa kerätyt kasvit, sekä tietoisuutta siitä milloin ja miten kasvit olisi hyvä poimia. 

–Kestävästi kerättäessä nyrkkisääntönä on poimia enintään kolmannes kasvista tai kasvustosta. Kasvien lehdet ovat parhaimmillaan ennen kukintaa, kukat aivan juuri nupusta auenneina ja kukinnot kun 1/3 kukista on auki. Siemenet kerätään kypsinä. Juuret tai juurakot kerätään joko myöhään syksyllä lehtien kuihtuessa tai varhain keväällä, kun lehdet vasta ovat puhkeamassa. 

–Elintarvikekäyttöön kerätään vain ehjiä ja terveitä kasveja. Kosmetiikkaan käytettävät kasvit saavat olla hieman ”kärsineitä”, jolloin niissä on enemmän vaikuttavia aineita eli kasvien puolustusaineita. Jos yrtit on tarkoitus säilöä, ne poimitaan kukoistavimmillaan: aamupäivällä, kuivalla ja aurinkoisella säällä. Ja keruuympäristön tulee tietenkin olla mahdollisimman puhdas, Vainio neuvoo.  

Parhaimmat ja puhtaimmat paikat löytyvät kaukana teistä, luonnon siimeksestä. Vältä myös navetoiden ympäristöä. 

Näillä vinkeillä pääset hortoilun alkuun 

JOS hortoilu on sinulle vierasta, aloita villiyrttien keräily ja käyttö tutuista kasveista. Esimerkiksi voikukan tietävät kaikki, mutta sen monipuolisesta käytettävyydestä puhutaan vähemmän. 

–Voikukista kerätään lehtiä, nuppuja ja kukintoja. Voikukan juuria kannattaa kerätä kuivattavaksi heti kun lehtiruusukkeet ilmaantuvat maan pinnalle. Äitini keräsi pula-aikaan urakalla voikukan juuria kahvinpaahtimolle korvikeaineksiksi. Kuivatut juurenpalaset ovat jännän makuisia pureskeltavia sellaisinaan, mutta lämpimiin juomiin ne sopivat erityisen hyvin. Kukinnoista tehty sima on kauniin keltaista, samoin voikukkasiirappi. Varjossa kasvaneet mahdollisimman sileäreunaiset lehdet ovat miedoimpia salaattiin, neuvoo Aana Vainio

Voikukalla on myös terveysvaikutuksia. Sisäisesti nautittuna se muun muassa puhdistaa elimistöä vierasaineista. 

MAITOHORSMAN pulleat kevätversot Vainio neuvoo käyttämään parsan tavoin keittiössä.  

–Kesäversot puolestaan ovat puisevia, mutta sen sijaan miedot melko mehevät lehdet ja kukinnot voi hyödyntää tuoreina tai kuivattuina vaikka salaateissa, kuumien juomien ja smoothien raaka-aineina. Maitohorsman hennot kukinnot puolestaan sopivat annoskoristeiksi moniin herkkuihin. Kuivattujen kukkien violetti väri on kaunis lisä vaikkapa jalkakylpysuolassa. 

Talteen kannattaa kerätä myös aiemmin mainitut kuusenkerkät ja koivunlehdet ja rikastuttaa niillä vaikkapa salaatti tai jalkakylpy. Nokkosta puolestaan voi käyttää ruuanlaitossa pinaatin tapaan. 

–Kukkayrttien poiminnassa kannattaa kiirehtiä poimintaan aamulla ennen pölyttäjiä, tällöin aromikas mesikin on yhä makua voimistamassa. Nokkosen siemenet puolestaan ovat superfoodien eliittiä. Annetaan siis osan nokkosistakin kukkia rauhassa, muistuttaa Vainio. 

On hyvä huomioida, että jokaisen on varmistettava käyttämiensä kasvien sopivuus itselleen. Kasveilla on paljon rohtovaikutuksia ja siksi niitä käytetäänkin runsaasti myös kosmetiikassa. Yleisesti samaa luonnonyrttiä ei käytetä liian usein tai jatkuvasti suuria määriä, oli sitten kyse kosmetiikasta tai keittiökäytöstä.  

–Mukavaa onkin kokea kesän maut, tuoksut Ja värit sen mukaan, mikä luonnonyrtti kulloinkin on parhaimmillaan. Villiyrttejä voi toki myös pakastaa tai kuivata talven varalle. Nautitaan rakkaista luonnonyrteistä kasvupaikallaan, mutta myös rikastamassa kosmetiikkaa ja keittiöpuuhia läpi vuoden, Vainio kehoittaa. 

Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.