Siirry sisältöön
Äiti, kuinka ehdit, jaksoit silloin, uurastithan tosi myöhään illoin. Vaatteet ompelit Sä meille, muistan sen; niin pieni kone, käsikäyttöinen. Teit leivät oman pellon viljasta ja voita lypsämästäs maidosta. Sait pyykkilautaa käyttää useaan -ja mitenkä sait pyykit kuivumaan? Mittaamaton oli määrä työsi, se useasti lyhyeks vei yösi. Vaan mitä lapsuudesta mieleen jää, se yhä sisintäni lämmittää: -Sä läsnä olit meille lapsille, sai huolet kertoella Sinulle. Sain osakseni olon turvaisan -ja mitä muuta yhä arvostan: -Sä opetit mun iltarukoukseen; -se taito syöpynyt on sydämeen. Jäi esimerkkis tänne elämään. Jään niistä, Äiti, Sua kiittämään. Tuula T. Haapoja Äitienpäivän tunnelmia lisää täällä
LAPPAJÄRVELÄINEN pihasuunnittelija Marjo Joensuu Viherjasmike-yrityksestä kertoo, että pihasuunnitelmia kysytään yhä enemmän varsinkin uudisrakentamisen yhteydessä, mutta myös silloin, kun vanhoja pihoja uudistetaan. –Pihan toimivuus on tänä päivänä tärkeää. Ja kun piha kunnolla suunnitellaan alusta asti, tulee tuleville vuosille vähemmän muutostöitä. Se säästää aikaa ja rahaa, sanoo Joensuu. Edelleen suosiossa on omatarveviljely ja erilaiset hyötypihakasvit. Joensuu kertoo suomalaisia viehättävän erilaiset hedelmäpuut kuten omena, päärynä, kirsikka ja luumu. Kestosuosikkeja hyötypihoissa ovat erilaiset marjapensaat, vihannekset ja yrtit. –Lisäksi puutarhaan halutaan erilaisia väripilkkuja: koristeomenapuita ja värikäslehtisiä kasveja, heisiangervoja, kuunliljoja ja päivänliljoja, listaa Joensuu. –Suomalaiset tykkäävät kokeilla monenlaista. Suurimmat kompastuskivet tulevat siinä, kun kasveja istutetaan paikkoihin, …
YHTÄ suurimmista kirkollisjuhlista – pääsiäistä – vietetään Ukrainassa 5. toukokuuta, vaikka Suomessa sitä vietettiin viisi viikkoa aikaisemmin. Muinaisista ajoista lähtien toukokuu on liitetty kevään lopulliseen heräämiseen. Toukokuuta kutsutaan nimellä ”kukka” ja ”vaaleanpunainen kukka”, kuukautta holhoaa slaavilainen jumalatar Lada, ja slaavit tiesivät, että toukokuu on aktiivisen työn aikaa kentällä. Mutta vainajan muistopäivinä he eivät työskennelleet pelloilla. Kristuksen ylösnousemuksen jälkeen on muistopäiviä. Ortodoksiset kutsuvat niitä myös Radonitsaksi. Omaisten muistaminen pääsiäisen jälkeen on ikivanha ukrainalainen tapa, joka löysi paikkansa kristillisessä kalenterissa. Neuvostoviranomaisten asettama kymmenen vuoden kielto ei pystynyt poistamaan sitä. Leivottiin knyshyä, kalachia, piirakoita, värjättiin munia, keitettiin kolyvoa. Kolyvo on ruoka, joka valmistetaan …
Elävää Järviseutua digikuvina