Ajattelin ensin muistella myös aikuisiän jouluja, mutta eihän ne erotu toisistaan millään tavalla. Lapsuuden jouluista sen sijaan on jäänyt unohtumattomia muistoja. Maalaistalossa joulunalus oli touhun aikaa, kun paikkoja siivottiin, laatikkoruokia valmisteltiin, pikkuleipiä leivottiin ja viimeistään joulukuun alussa sikapossu joutui teuraaksi ja luovuttamaan kinkun joulupöytään. Yksi mieleen jäänyt tapahtuma oli lipeäkalan valmistelu syötäväksi. Hyvissä ajoin ennen joulua isä haki kaupasta oudolta tuoksahtavia kuivattuja kalankoppuroita ja laittoi ne koivun tuhkasta tehtyyn lipeään likoamaan. Lipeäkäsittelyn jälkeen kalat vietiin avantoon päiväkausiksi huuhtoutumaan. Lipeäkalaperunoita syötiin sitten jouluaattona ensimmäisenä ateriana aamupäivällä. Nykyisin kaupoista saa valmiiksi liotettua lipeäkalaa ja se on edelleen monen perheen perinteinen jouluruoka.
Joulupukki oli pikkupojalle pelottava mysteeri monta vuotta, mutta sitten kaikki selvisi joskus 60-luvun alussa. Oli aattoilta ja me lapset odottelimme malttamattomana joulupukkia ja lopulta kuistista alkoi kuulua kopinaa ja siinä se pukki oli lahjasäkin kanssa pukeutuneena nurinpäin käännettyyn turkkiin. Uteliaana nassikkana kiersin pukin taakse ja huomasin, että pukillahan on naamari päässä. Niska näkyi selvästi ja sehän oli Rintamäen Hanneksen niska. Olin lukuisat kerrat käynyt Rintamäessä ja nähnyt Hanneksen edestä ja takaa ja olin varma, että pukki onkin Hannes. En tietenkään puhunut havainnostani mitään, mutta olin voitonriemuinen, että nyt minä poika tiedän kaiken.
Joulukuusen haku on jäänyt myös mieleen. Usein pääsimme isän kanssa hevosen reessä kuusenhakureissulle kytömetsään ja siellä olikin aina ojan pientareilla kauniita kuusia. Kuusi istutettiin kahdesta ristikkäin kiinnitetystä lankusta tehtyyn kuusenjalkaan ja sitten vain kuusi sisälle koristeltavaksi ja sehän oli meille lapsille mieluista puuhaa. Mieleen on jääneet erityisesti alumiinilangasta värkätyt kynttilän jalat, jotka piti kiinnittää oksiin niin, että yläpuolelle jäi reilusti tilaa. Muuten oli vaarana, että kuusi syttyy kynttilöiden liekistä palamaan ja ainakin kerran muistan niin käyneenkin.
Onhan se joulu kaupallinen, mutta hieno juhla joka tapauksessa. Pimeyskin alkaa hiljalleen väistyä heti joulun jälkeen ja ainakin itse alan odotella jo uutta kesää saman tien. Mutta nyt toivon jokaiselle hyvää joulua ja toivottavasti tästä joulusta jää joku mukava muisto, joka säilyy mielessä vuosia ja jopa vuosikymmeniä.
Heikki Salmela
