Tehdäänkö kirja järviseutulaisista Amerikan siirtolaisista? 

Emil Hurja, entinen Pitkäkangas, oli presidentti Rooseveltin vaalianalyytikko. Emilin juuret ovat vahvasti Järviseudulla.
Emil Hurja, entinen Pitkäkangas, oli presidentti Rooseveltin vaalianalyytikko. Emilin juuret ovat vahvasti Järviseudulla.
Emil Hurja, entinen Pitkäkangas, oli presidentti Rooseveltin vaalianalyytikko. Emilin juuret ovat vahvasti Järviseudulla.
Emil Hurja, entinen Pitkäkangas, oli presidentti Rooseveltin vaalianalyytikko. Emilin juuret ovat vahvasti Järviseudulla.

JÄRVISEUDULLA on useita sukuseuroja, monia sukututkijoita ja ainakin Evijärvellä on sukututkimusyhdistyskin. Järviseudun suvut on jokseenkin hyvin tutkittu, mutta monen henkilön kohdalla tieto loppuu siihen, kun henkilö lähti Amerikkaan ja jäi sille tielle. Monen siirtolaisen jäljet on toki löytyneet ja jälkeläisiä on käynyt vierailullakin järviseutulaisilla juurillaan. Useimmat varmaan löysivät onnensa kovalla työllä Amerikassa, mutta kaikilla ei mennyt hyvin. Jokaisella on kuitenkin oma ainutlaatuinen tarinansa. 

Heinäkuussa eli 17. heinäkuuta 2024 järjestetään Lakis Areenalla Järviseudun ja lähialueen sukumessut, jonne on tulossa lähes kaikki alueen sukuseurat ja sukututkimusyhdistykset. Tapahtumassa kuullaan myös esitelmiä, kun Jorma Höykinpuro kertoo järviseutulaisten siirtolaisuudesta Amerikkaan. Antti Tuuri puolestaan kertoo siirtolaisten elämää käsittelevien kirjojensa synnystä ja Siirtolaisuusinstituutin perustanut professori Olavi Koivukangas kertoo lopuksi Siirtolaisuusinstituutista ja Siirtolaismuseosta. Esitelmät ovat siis vahvasti siirtolaisuuspainotteisia. 

Olen mainostanut tapahtumaa Järviseudun sukuseurojen Facbook-sivuilla sekä Alajärven ja Järviseudun siirtolaiset-ryhmässä. Kiinnostusta tapahtumaan tuntuu olevan ja teen siitä lähempänä yksityiskohtaisemman jutun. Puskalan Arto heitti ilmaan aiheeseen liittyvän kiinnostavan idean. Arto nimittäin ehdotti, että tehdään porukalla kirja Amerikan siirtolaisuudesta. Aluksi suhtauduin siihen nihkeästi, mutta hetken mietittyäni jopa innostuin asiasta. Mietin, että kirjan alussa voisi olla tilastoja ja jopa nimilistoja Amerikkaan lähteneistä ja itse kirja olisi tarinoita siirtolaisista ja heidän vaiheistaan Amerikassa. Tein aikoinaan muutaman jutun Järviseudun Sanomiin vimpeliläisistä siirtolaisista eli kaivoin heidän jälkeläisiään Amerikasta ja pyysin kertomaan esivanhempiensa vaiheista ja sain hienoja tarinoita kuvien kera. Koskelan Heikki keräsi pitkät listat Amerikkaan lähtijöistä, Höykinpuron Jormalla on seitsemän mapillista passeja ja esteettömyystodistuksia ja Siirtolaisuusinstituutista varmaan saa passiluetteloita ja matkustajaluetteloita. 

Jos yhdestä tarinasta tulee juttua 2–4 sivua, niin tarinoita pitäisi olla viitisenkymmentä, jotta opusta voisi kirjaksi sanoa. Mitäpä tuumitte? Tehdäänkö tarinakirja Amerikan siirtolaisista? 

Heikki Salmela 

Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.