Suomi geopolitiikan keskiössä – miksi NATO-ratifiointi ei etene? 

Sam Leijonanmieli. Arkistokuva.
Sam Leijonanmieli. Arkistokuva.
Sam Leijonanmieli kirjoittaa kolumnissaan, että Suomen tulee välttää naiivia vasallivaltion syndroomaa, josta se edelleenkin kärsii oman historiallisen taakkansa vuoksi.

SUOMI on ajautunut geopoliittiseksi pelinappulaksi ja osaksi Turkin presidenttipeliä. Turkki ja Erdogan käy presidenttipelin ohella kulttuuriin sopivaa basaarikauppaa, joka TURPO eli turvallisuuspoliittisin termein tunnetaan myös käsitteenä ”bargaining in diplomacy”. Tavoitteena pitää siis Suomea ja Ruotsia geopoliittisina panttivankeina, niin pitkään kunnes kaikki mahdollinen kaupallinen, sotilaallinen (F-35 hävittäjäohjelmaan pääsy) ja poliittinen (presidenttipeli) hyöty on saatu irti tai kunnes asia muuttuu Yhdysvalloille tai Bidenin hallinnolle ylitsepääsemättömäksi arvovaltakysymykseksi. 

Suomen on päästävä NATO:n jäseneksi, se on sanomattakin selvää. Suomelle on edunmukaista päästä NATO:on yhdessä Ruotsin kanssa, mielellään samaan, tarvittaessa eri aikaan. Suomella ja Ruotsilla on jo nyt NATO:on yhteensopivat joukot, sekä useita aiesopimuksia sotilaallisesta yhteistyöstä. Ruotsi ja Suomi ovat myös harjoitelleet aktiivisesti Pohjoismaisessa taisteluosastossa ja NATO:n koordinoimissa harjoituksissa, missä olen itsekin ollut osallisena. Näin ollen Ruotsin jäsenyys tulee vahvistamaan Suomen puolustusta, sekä Itämeren sotilaallista uskottavuutta merkittävästi. 

Suomen tulee välttää naiivia vasallivaltion syndroomaa, josta se edelleenkin kärsii oman historiallisen taakkansa vuoksi. Turkki tuskin ratifioi Suomen sopimusta ennen presidentinvaaleja, vaikka Suomi olisikin se lapsi huoneessa, joka istuu hiljaa, kun aikuiset puhuvat. Toisaalta se on mahdollista, sillä Ruotsi saattaa riittää Erdoganille riittäväksi vaaliteemaksi ja Suomi myönnytyksen eleenä Yhdysvalloille. Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan tulee olla selkeä ja horjumaton. Me emme pyytele anteeksi omaa olemassaoloamme, sillä Suomen ratifioinnilla on strategisen tason merkitys NATO:n kokonaispuolustukselle. 

Emme ole myöskään Ruotsille velkaa. Mikäli tutustuu toisen maailmansodan historiaan, Ruotsi hankaloitti omalla neutraliteetillaan ja poliittisella pelillään Suomen sekä Norjan asemaa merkittävästi. Kiitos kuuluu toki ruotsalaisille vapaaehtoisille, jotka taistelivat (laittomasti Ruotsin näkökulmasta) Suomessa, sekä evakuoinneissa etc. Toisen maailmansodan geopoliittinen diplomatia osoitti sen, että JV. Snellmanin sanoin: ”Kansakunnan tulee luottaa ainoastaan itseensä”. 

Suomen tulee liittyä NATO:on – tarvittaessa ilman Ruotsia. Suomi hyötyy merkittävästi, mikäli Ruotsi liittyy NATO:on yhdessä Suomen kanssa. Suomi on merkittävä sotilaallinen toimija, jonka tulee olla nöyrä, mutta ei nöyristellä kansainvälisellä ulko- ja turvallisuuspoliittisella näyttämöllä. NATO:on liittymisen pelin rajat asettaa viimekädessä Yhdysvallat, jolla on riittävä taloudellinen valta tarvittaessa kiihdyttää jo nyt Turkin hallitsematonta inflaatiota pakotteiden avulla. Yhdysvaltoja kuitenkin hillitsee neuvotteluissa Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan, jolloin NATO:n uskottavuus, Turkin merkittävä geopoliittinen sijainti ja sotilaallinen voima ovat kokonaisuudessaan NATO:lle strategisesti tärkeitä tekijöitä ja olennainen vääntövoima Erdoganin basaarikaupassa. 

Sam Leijonanmieli 

Vimpelin kunnanjohtaja 

laivastoupseeri (evp), diplomatian ja sotatieteiden maisteri 

Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.