Luonnon hyvinvointi maapallon voimavara 

Lasse Autio Kuninkaantuvalla. Arkistokuva.
Lasse Autio Kuninkaantuvalla. Arkistokuva.
Lasse Autio Kuninkaantuvalla. Arkistokuva.
Lasse Autio Kuninkaantuvalla. Arkistokuva.

MAAPALLON väkiluku on tänä vuonna kahdeksan miljardia ihmistä. Kasvu jatkuu ja ennuste vuodelle 2050 on 9,7 miljardia. 

Ehkä väestön kokonaismäärän ymmärtää paremmin, kun muistaa Suomen väkiluvun olevan vain 5,6 miljoonaa ihmistä. 

Suomessa ollaan hyvin tietoisia ja aktiivisia maapallon kokonaistilanteesta saastumisen suhteen. Suomi on siitä harvinainen maa, että monella sektorilla yritetään parantaa ja kiinnittää huomioita erilaisiin maapalloa saastuttaviin tekijöihin. 

Yksi pahimmista saastuttajista on muovi sen eri muodoissaan. Kuinka saada ihmiset käsittämään muovin tuhoisa vaikutus elinympäristöömme kautta maailman. Vesistöjen ja merien hyvinvoinnin merkitys pitäisi takoa jokaisen kansalaisen kovaan kalloon sellaisella voimalla, jotta sillä olisi myös merkitystä. 

Maailman eri merissä lasketaan olevan muoviroskaa peräti 150 miljoonaa tonnia. Meret kattavat yli 70 prosenttia maapallon pinta-alasta, joten merien hyvinvoinnilla on erittäin suuri merkitys. 

Helposti ajatellaan, että kyllä meriin mahtuu. Normaali luontoketju on jo nyt erittäin pahoin häiriintynyt, sillä erilaiset muovit, öljyt ja jätteet aiheuttavat valtavaa haittaa eläimistölle. Mikromuovi on pahinta, sillä sitä kulkeutuu paljon varsinkin Aasiasta ja muista kehittymättömimmistä maista jokia pitkin sekä myös valuma-alueiden kautta. Kaatopaikkojen huono tai välinpitämätön sijoitus on yksi pahimpia saasteiden lähteitä.  

Mitä sitten tavallinen kansalainen voisi tehdä asian hyväksi? Varmasti paljonkin. Pelkästään kauppa-alan pitää vähentää tuotteissaan muovin käyttöä varsinkin pakkauksissa. Jättäkäämme muovipussit kokonaan pois käytöstä ja siirtykäämme omien kangaskassien käyttöön. Vaateostoksilla jätämme keinokuituiset tuotteet ostamatta, lajittelemme roskat tarkoin niille kuuluviin astioihin ja emme heitä tölkkejä tai tupakantumppeja maahan. Yksittäisen ihmisen teot ovat tärkeitä. Tärkeää olisi esimerkiksi Suomea ajatellen kuntien tarkka ympäristönsuojelu. Maailmanlaajuisesti pahin ongelma on Aasiassa sekä Venäjällä.  

Tänä vuonna valmistuu uusi kansainvälinen muoviroskasopimus, joka lienee jo ainakin osin hyväksytty. Valitettavaa on, että kaikki valtiot eivät sitä hyväksyneet. 

Meidän suomalaisten on silti pyrittävä pitämään edes kotimaamme luonto ja ympäristö hyvässä kunnossa, sillä puhdas luonto on tulevaisuutemme turva. 

Lasse Autio 

Mainos
Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.