Hyvinvointialuejohtajat: Perustason palvelujen vahvistaminen ei saa vaarantua lisäsopeutuksien vuoksi

Osa kaavailluista muutoksista on ristiriidassa hyvinvointialueille asetettujen tavoitteiden kanssa.
Osa kaavailluista muutoksista on ristiriidassa hyvinvointialueille asetettujen tavoitteiden kanssa.
Osa kaavailluista muutoksista on ristiriidassa hyvinvointialueille asetettujen tavoitteiden kanssa.
Osa kaavailluista muutoksista on ristiriidassa hyvinvointialueille asetettujen tavoitteiden kanssa.
Hyvinvointialuejohtajat kannattavat sitä, että palvelujen järjestämisen edellytyksiä parannetaan esimerkiksi henkilöstömitoituksia helpottamalla. Alueet tarvitsevat nyt työrauhaa kehittää ja uudistaa asukkaiden tarvitsemia palveluja.

Suomen taloudellinen tilanne on tiukka, ja hyvinvointialueet osallistuttavat osaltaan talouden tasapainottamiseen. Samalla on kuitenkin ymmärrettävä, että rahoituksen väheneminen johtaa myös palveluiden saatavuuden heikkenemiseen.

Kehysriihessä päätetyt lisäsopeutukset hyvinvointialueiden talouteen ovat huomattavia, ja lisäsäästöt kohtelevat alueita eri tavoin. Uudet päätökset vähentävät hyvinvointialueiden rahoitusta nettomääräisesti yhteensä noin 350 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja noin 550 miljoonaa euroa vuonna 2028.

-Rahoituksen määrä oli jo toiminnan alussa liian vähäinen ja se on muuttunut uudistuksen jälkeen useasti. Alueiden alijäämät ovat merkittäviä, ja lisäsäästöt tulevat väistämättä kasvattamaan paineita alueellisten lisämuutosohjelmien toteuttamiseen, sanoo H23-verkoston puheenjohtaja Sanna Svahn.

Velvoittavan lainsäädännön purkaminen on oikea suunta, mutta rahoituksen leikkauksista koituvat muutokset on vaikea toteuttaa

Keinoja säätelevien normien purku ja velvoittavan lainsäädännön väljentäminen ovat oikea suunta antaa hyvinvointialueille liikkumavaraa kehittää palveluja. Esimerkiksi ympärivuorokautisen hoivan henkilömitoituksen väljentäminen 0,65:stä 0,6:een on tervetullut linjaus, jota tulee kuitenkin samanaikaisesti vahvistaa tarkastelemalla sitä, keiden muiden kuin sote-ammattilaisten työpanos on laskettavissa mitoitukseen ja kuinka huomioidaan teknologiaa hyödyntävät ratkaisut. Mitoitusmuutokset johtavat sopimusten tarkasteluun palveluntuottajien kanssa ja muutokset eivät tuo helpotusta välittömästi.

Kehysriihessä ehdotetut julkisten palveluiden rajaukset ovat pienimuotoisia, ja toteutettavissa tällä hetkellä lähinnä jonoon asettamisella. Suomessa ei ole julkisten palveluiden palveluvalikoimaa ja jatkokeskustelu julkisilla varoilla tuotettavista palveluista tarvitaan.

Hyvinvointialueiden lakisääteisten tehtävien muutokset vähentävät merkittävästi hyvinvointialueiden valtion rahoitusta. Erityisesti hoitotakuun keventämisellä tavoiteltu kustannusvaikutus, 132 miljoonaa euroa, on merkittävä.

Perusterveydenhuollon hoitotakuun pääsyn kriteereitä pitäisi uudistaa laajasti, mutta hoitoon pääsyä perustasolla ei pidä pitkittää. Uudet palveluiden tuotantotavat, kuten digitaaliset vastaanotot pitää huomioida osana hoitotakuun toteuttamista.

Lainsäädännön muutosten tulisi mahdollistaa perustason palvelujen vahvistaminen

Osa kaavailluista muutoksista on ristiriidassa hyvinvointialueille asetettujen tavoitteiden kanssa. Hyvinvointialuejohtajat kantavat huolta lisäsopeutusten kohdistumisesta ihmisten arkeen.

Nyt tehdyillä linjauksilla voi olla kauaskantoisiakin vaikutuksia palvelujen saatavuuteen ja laatuun, eivätkä päätökset tarjoa riittävästi ratkaisuja henkilöstöpulasta johtuviin ongelmiin ja resurssien tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen.

Palvelujärjestelmän suurimmat kustannukset ovat ympärivuorokautisissa toiminnoissa kuten erityisryhmien asumispalveluissa ja sairaaloiden vuodeosastohoidossa. Pitkällä tähtäimellä näiden toimintojen kriittinen tarkastelu voi vapauttaa voimavaroja kohdennettavaksi muun perustason toiminnan vahvistamiseen.

Hyvinvointialuejohtajat odottavat valtiolta merkittäviä lainsäädäntömuutoksia, joiden myötä lakisääteisten tehtävien suorittamisen keinovalikoima on nykyistä joustavampi ja uusien palvelumuotojen kokeilu helpompaa. Ainoastaan tätä kautta hyvinvointialueet voivat onnistua niille asetuissa tavoitteissa.

H23-verkoston jäsenet 

Timo Aronkytö, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Matti Bergendahl, HUS-yhtymä

Marina Erhola, Pirkanmaan hyvinvointialue

Harri Hagman, Kymenlaakson hyvinvointialue

Jari Jokela, Lapin hyvinvointialue

Juha Jolkkonen, Helsinki

Tommi Niemi, vs., Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue

Marina Kinnunen, Pohjanmaan hyvinvointialue

Kristiina Kariniemi-Örmälä, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue

Marko Korhonen, Pohjois-Savon hyvinvointialue

Katja Virta, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue

Kirsi Leivonen, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue

Sally Leskinen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue

Jukka Lindberg, Kainuun hyvinvointialue

Ilkka Luoma, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue

Max Lönnqvist, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue

Tarmo Martikainen, Varsinais-Suomen hyvinvointialue

Olli Naukkarinen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue

Santeri Seppälä, Etelä-Savon hyvinvointialue

Sanna Svahn, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

Jan Tollet, Keski-Suomen hyvinvointialue

Kirsi Varhila, Satakunnan hyvinvointialue

Petri Virolainen, Päijät-Hämeen hyvinvointialue

Sinua saattaisivat kiinnostaa myös nämä jutut

Mainos
Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.