Vaihda salasana Kirjaudu

Uutiset

Kuva on viime kevään tapahtumasta samassa konventtipaikassa.

Jehovan todistajat kokoontuvat Ilmajoki-halliin

JEHOVAN todistajat järjestävät kaksi Raamattuun perustuvaa opetustilaisuutta Ilmajoki-hallissa 2.–3. marraskuuta. Kierroskonventtien teemana on Raamattuun perustuva kehotus ”Anna hyvän uutisen näkyä elämässäsi” (Filippiläisille 1:27). Ilmajoki-hallissa järjestettäviin konventteihin kokoonnutaan Etelä-Pohjanmaalta, Keski-Pohjanmaalta ja Pohjanmaalta ja osallistujien määrän odotetaan nousevan yli 1000:een. Myös todistajien Vimpelin seurakunta osallistuu tapahtumiin. Tilaisuuksissa pidettävissä puheissa tarkastellaan muun muassa sitä, miten Raamatussa esitettyyn hyvään uutiseen uskominen vaikuttaa meihin ja miten se näkyy elämässämme. Tilaisuuksiin sisältyy paitsi konventin teemaan liittyviä puheita myös havaintoesityksiä ja haastatteluja. Väliajan alussa Ilmajoen uimahallissa järjestetään lisäksi uusien todistajien kastetilaisuus. Aamupäivien ohjelmajaksot alkavat musiikilla kello 9.40 ja päättyvät kello 12.10. Iltapäivien ohjelmajaksot alkavat kello 13.20 ja ...
Veto Pyrintö

Vedolle kitkerä tappio

Veto-Pyrintö 73–74 Vimpelin Veto hallitsi Naisten Korisliigan ottelua Tampereen Pyrintöä vastaan pitkään, mutta viimeisten minuuttien huonot hetket käänsivät ottelun vieraille lukemin 73–74(15–17,24–22,22–14,12–21). Veto piti ottelun alussa hyvää tempoa ja johti peliä muutaman pisteen erolla. Vedon avainpelaajiin lukeutuva Audrey Warren loukkaantui toisella jaksolla ja joutui sivuun ottelusta. Puoliajalla tilanne oli tasan 39–39. Kolmas jakso eteni Vedon komennossa ja kotijoukkue johti kahdeksalla pisteellä jakson päätteeksi. Viimeisessä erässä Pyrintö siirtyi paikkapuolustukseen ja Vedon hyökkäyspeli alkoi tökkiä. Vedolla oli voiton avaimet käsissään viimeisillä minuuteilla, mutta Pyrintö kiri ottelun tasoihin 73–73. Lopulta Saana Kujala niittasi Pyrinnön voiton vapaaheittoviivalta. Vedon parhaana palkittiin 20 pistettä upottanut Cayro-Lyza ...
Janne Sankelo. Kuva: Kokoomus.

Kuntavaalikausi on loppusuoralla 

HENGÄHDYSTAUON jälkeen äänestäjät pääsevät ensi huhtikuussa taas töihin, kun Suomessa pidetään yhtä aikaa kunta- ja aluevaalit. Monissa maissa vaaleja järjestetään useita samaan aikaan, mutta Suomessa käytäntö on harvinainen. Viimeksi pidettiin samanaikaisesti kahdet vaalit vuonna 1996 kun äänestettiin kunta- ja europarlamenttivaaleissa.  Vuoden 2021 kesällä alkanut valtuustokausi alkoi Kauhavalla koronan jälkimainingeissa. Päätöksenteko pystyttiin kuitenkin turvaamaan poikkeusoloissa. Merkillepantavaa Kauhavan valtuustotyössä on viime aikoina ollut valtuustoryhmien välinen rakentava yhteistyö. Eri mieltä saa olla, mutta liialla värikkyydelläkin tuppaa olemaan hintansa.  Kauhavan talous on vakaa ja kulunut vaalikausi on ollut Kauhavalla rakentamisen aikaa. Voisi sanoa, että kaupunkia on tehty uusiksi tuleville sukupolville. Hyvinvointikeskuksen valmistuminen varmisti Kauhavan ...
Kuvituskuva.

Mietteitä tälle viikolle: Teot puhuvat 

Joh. 13:16–20    OSALLISTUIN tänä syksynä kansainväliseen konferenssiin, ja sieltä mieleeni jäi muun muassa kuulemani ajatus, että kristityt lukevat Raamattua ja muut ihmiset lukevat kristittyjä. Tämä pistää miettimään sitä, kuinka juuri teot puhuvat monesti vahvemmin kuin sanat.  Toisen ihmisen sanomia sanoja voi kuulla väärin, ja niitä voi ymmärtää väärin. Mutta kun ihminen saa esimerkiksi toisen mahdollisuuden saattaakseen elämän raiteilleen, uuden alun koulutuksen tai toimeentulon kautta tai kun hänen ihmisarvonsa tunnustetaan, hän ymmärtää paremmin myös rakkauden, jonka pohjalta hän on avun saanut.  Jeesus lähettää omansa maailmaan palvelemaan ihmisiä hänen nimessään. Kristitty on Vapahtajan lähettiläs, ”Kristus lähimmäiselleen”.  Tässä vahvistuu ajatus siitä, kuinka usein ...
Järviseudun Sanomat uutisoi Vimpelin poikien koripallomenestyksestä 1984.

Muistatko Terveet ympyrät? Vimpelille Etelä-Pohjanmaan mestaruus 40 vuotta sitten 

TERVEET YMPYRÄT -KILPAILU sai aikanaan valtavan suosion ja monet nuoret pelasivat alkusarjoja ympäri valtakuntaa todella innokkaasti – yli 30 000 harrastajaa, mainittiin Facebookissa. Jo 1970-luvulta lähtien alkoi pääkaupunkiseudulla voimistua ja laajentua Koripalloliiton koululiikunnan jalostushanke Terveet Ympyrät.  Se oli merkittävä projekti, jonka vaikutus näkyy vielä tänäkin päivänä.   Vimpelin 8. luokalla pelasivat tuossa joukkueessa Marko Jaakkola, Markku Lassila, Lasse Pippola, Pasi Herrala, Ari Honkonen ja Timo Siirtola. Pelasimme ensin varsin hankalan ja kiihkeän pelin rinnakkaisluokkaa vastaan ja vaikeuksien kautta voittoon. Olimme häviöllä, mutta voitimme. Vastapuolella pelasivat muun muassa Hannu Parkkinen, Timo Tuomela, Teemu Lehto ja Erkki Isoranta.    Menimme omin luvin Varpu Heikkilän äidinkielen ...
,
Geologi Teemu Öhman toi luennollaan varsin mielenkiintoisia näkökulmia Lappajärven syntyyn ja tutkimustuloksiin. Kuvassa hän pitelee kädessään pientä kiven murikkaa, joka on Lappajärven synnyttäneen asteroidin kaveri. Kyseisen räjähdyksen aiheuttanut asteroidi oli toki suurempi, halkaisijaltaan 1,5 kilometriä.

Mitä tapahtui Lappajärvellä 78 miljoonaa vuotta sitten? 

JÄRVILAKEUDEN kansalaisopisto järjesti maksuttoman luennon Lappajärven törmäyskraatterin synnystä ja tutkimuksesta Lappajärven lukion auditoriossa 23. lokakuuta. Geologi Teemu Öhman avasi varsin mukaansatempaavasti asiaa sivuten myös Geoparkin kuulumisia.  Luennolla saatiin perusasiat räjähdyksestä kohdilleen. Kraatterin halkaisija on noin 22 kilometriä, ikä 78 miljoonaa vuotta ja se on Suomen nuorin kraatteri. Etelä-Pohjanmaan maakuntakivi kärnäiitti on Suomen nuorin kivilaji. Törmännyt kappale oli asteroidi, koostumukseltaan H-tyypin kondriitti ja läpimitaltaan 1,5 kilometriä, syöksynopeus todennäköisimmin 17 kilometriä sekunnissa. Lappajärven kraatterin todisti törmäyskraatteriksi ruotsalainen Nils-Bertil Svensson vuonna 1968. Suomessa on kaiken kaikkiaan 12 todistettua törmäyskraatteria ja Lappajärvi on niistä toiseksi suurin.  –Lappajärven törmäys vastaisi yli 17 miljoonaa Hiroshiman atomipommia ...
,
Svitlana Zubenko

Pokrovia – häiden alku  

KAUAN sitten ja vielä nykyäänkin ukrainalaiset kylät noudattavat muinaista kansanperinnettä pitää häät pokrovian jälkeen. Pokrovia vietettiin vuosittain 14. lokakuuta, mutta ortodoksisen kirkon uuteen kalenteriin siirtymisen jälkeen pokrovia vietetään 1. lokakuuta. Pokrovia pidetään erittäin tärkeänä päivänä uskoville.  Isoäitini kertoman legendan mukaan Askoldin johtama muinainen armeija piiritti Tsargorodin kaupunkia ja sen asukkaat piiloutuivat temppeliin. He rukoilivat koko yön ja Pyhä Jumalanäiti ilmestyi. Hän saapui ilmateitse pyhien ympäröimänä, joiden joukossa olivat Johannes edelläkävijä ja apostoli Johannes, teologi. Rukouksen jälkeen Jumalanäiti riisui huntunsa päästään (omophor – nenäliina, jota naiset pitivät kaulassa) ja levitti sen ihmisten päälle. Nousi voimakas myrsky, joka tuhosi armeijan. Ja kaupungin ...
,
Ammattikoulun väkeä Matti, Reijo, ??, Esko. Koiran nimi on Vares

Elävää Järviseutua digikuvina 12

Perimätietoon liittyy monia mielenkiintoisia tarinoita. Kuvituskuva Freepik.

Karhuahon kaikuja: Perimätieto jää unholaan 

Vuosien varrella olen aina silloin tällöin kuullut perimätietoon pohjautuvia tarinoita vanhojen ihmisten kertomana. Perimätietohan saattaa sananmukaisesti periytyä sukupolvelta toiselle jopa satojen vuosien ajan. Havahduin toteamukseen, että olen itse vanha ja minun pitäisi pitää perimätietotarinat muistissa kertomalla niistä omille lapsilleni ja lastenlapsille. Varhaisin perimätiedoksi luokiteltava tarina sai alkunsa 1700-luvun alkupuolella, kun Paavo Oinonen ajeli poron vetämällä pulkalla Vimpeliin ja asutti sittemmin Pyhälahden. Itse en ole tarinaa kuullut, vaan luin sen Väinö Tuomaalan tutkimuksista ja hän kertoi sen olevan perimätietoa.  Seuraava tarina kertoo Suomen sodan aikaisista tapahtumista 1800-luvun alussa, kun venäläiset kolusivat myös Vimpelin ja Pyhälahden kyliä. Pyhälahdesta oli asukkaat lähteneet veneillä ...
,
Lappajärven tekninen valiokunta ei halua jatkaa Iso Saapasnevan tuulivoimakaavoitusta.

Tekninen valiokunta tyrmäsi Iso Saapasnevan tuulivoimakaavaesityksen, kunnanhallitus käyttää otto-oikeutta päätökseen

LAPPAJÄRVEN tekninen valiokunta päätti kokouksessaan 22. lokakuuta, että se lopettaa Iso Saapasnevan tuulivoimakaavoitushankkeen.   Valiokunnalle tuotiin hyväksyttäväksi Iso Saapasnevan tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnos, joka on ollut esillä. Siihen saatiin 16 lausuntoa ja mielipidettä. Päätösesitys oli, että kaavaluonnos laitetaan esille tehtyjen muutosten jälkeen. Sari Karlström esitti Marko Angerviston ja Ville Väkeväisen kanssa, että valiokunta päättää olla hyväksymättä kaavoitusvaiheen asiakirjoja ja kaavakonsultin vastineita riittämättöminä ja puolueellisina eikä aseta niitä nähtäville, vaan lopettaa kaavavalmistelun sekä kumoaa alueelle asetetun rakennuskiellon. Heidän näkemyksensä mukaan itse kaavaan ei ole tehty minkäänlaisia muutoksia, ainoastaan kaavaselostukseen on lisätty ympäripyöreitä mainintoja, joilla ei olisi kaavan toteutuessa minkäänlaisia muutosvaikutuksia viranomaisten ja muiden ...
,
Kuvituskuva: Freepik.

Puhutaan verenpaineesta

YKSI tärkeimmistä sydämen terveyteen vaikuttavista tekijöistä on verenpaine. Ihanteellisella tasolla ollessaan se suojaa terveyttä. Alle 40-vuotiaista naisista 8 prosentilla on kohonnut verenpaine, kun taas 40–54-vuotiaista naisista jo kolmanneksella. Vaihdevuosien jälkeen kohonnut verenpaine onkin jo yleisempää kuin normaali verenpaine. Verenpaine on kohonnut, kun se on kotimittauksissa 135/85 mmHg tai enemmän. Naisen verenpaineen pysymistä ihanteellisella tasolla eli alle 120/80 mmHg auttavat samat elintavat kuin miehelläkin eli vähäsuolainen ruoka, enintään kohtuullinen alkoholin käyttö, liikunnallinen elämäntapa ja normaalipaino. Kohonnut verenpaine todetaan 6–7 prosentilla raskaana olevista naisista. Jos verenpaine nousee raskauden aikana joko oireisena tai ilman muita oireita, verenpaineella on taipumus kohota myös myöhemmin. Siksi ...
Kuntoporrastalkoissa oli parhaimmillaan jopa parikymmentä työntekijää.

Hanketta hankkeen perään  

YRITIN löytää tietoa, milloin Lakaniemi-Pokela-Pyhälahti Kyläseura perustettiin, mutta huonoin tuloksin. Metsäpellon Simo tiesi, että joskus 1970-luvun lopulla tai 1980-luvun alussa Vimpeliin perustettiin kylätoimikuntia valtuuston aloitteesta. Tavoitteena oli, että toimikunnat lisäisivät kylien yhteisöllisyyttä ja olisivat linkkinä kylien ja kunnan välillä. Toimikuntien johtokunnat valittiin poliittisin perustein ja Simo muisteli, että toimikunnat odottivat ja vaativat kunnan toteuttavan kylien toiveita eikä omatoimisuutta ollut juurikaan. Toimikunta kuitenkin järjesti tapahtumia ja jollakin tapaa piristi kylien elämää.  Venesatama tehtiin 2000–2001  Tilanne muuttui merkittävällä tavalla 1997, kun alettiin kunnan johdolla puuhata Katajalahdelle venesatamaa. Kylätoimikunta rekisteröitiin vuonna 1998 ja se nimettiin Lakaniemi-Pokela-Pyhälahti Kyläseuraksi. Rekisteröiminen tehtiin arvattavasti sen takia, että ...
,
Nykyään Hannu Hernesniemen kesämatkat suuntautuvat Virossa olevalle mökille.

Hannu Hernesniemi on runoileva kansantaloustieteilijä  

LAPPAJÄRVELÄISSYNTYINEN valtiotieteiden lisensiaatti Hannu Hernesniemi lähetti toimitukseen runoja katsottavaksi. Niitä lukiessa silmien eteen kohosi kuvia juurevista eteläpohjalaisista ja toisissa taas esiin pyrkivät monenlaiset tunteet. Mikä mies lehteä lähestyi Helsingin Kalliosta, Fleminginkadulta?  Tapaamme metron pysäkillä Piritorilla, jota kuluneena kesänä on pyritty siistimään. Hernesniemi esittelee Kalliota ja hämmästyn positiivisesti. Jos Kallion tuntemus on ollut sitä, että on kulkenut Helsinginkatua urheiluhallille, ei totisesti tiedä, miten viehättävänä kaupunginosa voi näyttäytyä syksyisessä auringonpaisteessa. Lasten ääniä leikkipuistossa, kauniita vanhoja taloja, rauhallisia katunäkymiä, pikkukaupungin tuntua.  HERNESNIEMI kertoo kahvikupillisen ääressä viettäneensä lapsuutensa 13-vuotiaaksi asti Lappajärvellä. Siellä tuli aloitettua myös oppikoulu serkkupoika Lassen kanssa, tosin vähän viivästettynä, kun Takalan ...
,
Johanna Peuran taulu Sademetsän salaisuus.

Palanen Paratiisia  

VILLA VÄINÖLÄSSÄ avautuu syksyn pimeimpään kaamokseen värejä, iloa ja voimaa hehkuva taidenäyttely. Asialla ovat kolme naista: Hanna Nieminen, Elina Rantala ja Johanna Peura. Johanna ja Hanna tutustuivat muutamia vuosia aiemmin ryhmätaidenäyttelyn merkeissä. Hanna ehdotti sisarelleen Elinalle ja Johannalle yhteistä taidenäyttelyä ja idea otettiin innolla vastaan.   Tyylisuunnilta ja toteutustavoilta näyttelyssä olevat työt ovat hyvin erilaisia, abstraktista realistiseen. Johanna käyttää sekatekniikkaa – akryylimusteita, vesivärejä ja akryylivärejä. Elina maalaa sekä akryyleillä että öljyväreillä ja Hanna käyttää pääasiassa öljyvärejä.   –Raikkaat ja hehkuvat värit, niiden välinen vuoropuhelu on loputon aarreaitta, johon sukellan. Jokainen maalaus on ennalta arvaamaton prosessi – kuin koskenlaskua – johon uppoudun sydämestäni. ...
Kuvituskuva: Freepik.

Karhuahon kaikuja: Hajut ohjaavat elämää 

Tämän tarinan juuret ovat viime syksyn tapahtumissa, kun laskin muikkuverkon koemielessä Ahoniemen päähän joskus lokakuun lopulla miettien, josko muikku olisi jo rantautunut kutemaan. Aamulla soutelin innokkaana kokemaan verkkoa ja hämmästykseni oli suuri, kun verkkoa ei löytynyt mistään, vaikka kiertelin laajalti aluetta. Oliko verkko jäänyt moottoriveneen potkuriin? Vai oliko se ehkä varastettu? Talvi meni ja soutelin seuraavana keväänä laskemaan harvoja verkkoja samaisen niemen päähän ja samalla reissulla löytyi kadonnut muikkuverkko parin sadan metrin päästä laskupaikasta. Verkon päässä oli julmetun iso, metrinen ja jo lahonnut hauki, joka oli jäänyt hampaistaan kiinni verkkoon muikkuja saalistaessaan. Hauki oli sitten rynnännyt selälle päin verkko mukanaan ...
Edellinen 1…303304305306307…1 037 Seuraava
1…303304305306307…1 037
Uutisarkistoon