Asuminen ja ympäristö
Soinissa pääsee tutustumaan kasvihuonekaasupäästöjen mittaukseen
SOININ Naarasnevalla on mitattu turvetuotannosta vapautuneen suopohjan metsityksen kokonaisilmasto ja -vesistövaikutuksia vuodesta 2021 lähtien. Alueen hiilidioksidivuota on mitattu sekä jatkuvatoimisesta pyörrekovarianssitekniikalla että pistemäisesti kammiomittauksin. Kesällä 2024 mitta-asemalle on asennettu uusi mittalaite, joka mittaa jatkuvatoimisesti myös metaani- ja ilokaasuvuota. Laite on ensimmäinen SMEAR-konseptin mitta-asemalle asennettu MIRO:n valmistama laite Suomessa. Metaani ja ilokaasu eli typpioksiduuli ovat hiilidioksidin ohella tärkeitä kasvihuonekaasuja, joista saadaan uusien mittausten avulla tarkempi kuva myös Naarasnevalla. Uusiin mittalaitteisiin pääsee tutustumaan Naarasnevan avointen ovien päivänä torstaina 31. lokakuuta kello 12–14 välisenä aikana. Paikalla on tutkijoita kertomassa uusista mittauksista. Tilaisuus on avoin ja maksuton kaikille, mutta tilaisuudessa on sää- ja kelivaraus ... Lue lisää
Hirvieläinjahdit vauhdittuvat syksyn edetessä
Hirvenmetsästys pääsee täyteen vauhtiin lokakuussa. Metsästys vähentää riistakolareita sekä tuottaa elämyksiä ja riistalihaa. Hirvieläimet ovat Suomen tärkeimpiä riistaeläimiä ja niiden metsästykseen osallistuu jopa 125 000 metsästäjää. Hirvenmetsästys jatkuu Lapissa, Kuusamossa ja Taivalkoskella lauantaina 5.10.2024, ja samaan aikaan varsinainen hirven metsästysaika alkaa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa. Muualla maassa varsinainen hirven metsästysaika alkaa 12.10.2024. Valkohäntäpeurojen metsästys alkoi jo syyskuussa. Hirvenmetsästys alkoi Lapissa sekä Kuusamossa ja Taivalkoskella syyskuun alussa ja päättyi 21. päivä alkaneeseen kiimarauhoitukseen. Muualla maassa hirveä on saanut metsästää vahtimalla pellolta syyskuun alusta. Varsinaisen metsästysajan alkaessa myös muut metsästysmuodot tulevat sallituiksi. Hirven metsästysaika päättyy koko maassa 15.1.2025. Valkohäntäpeuran varsinainen metsästysaika alkoi ... Lue lisää
Koppelonevalle rakennetaan noin 40 hehtaarin aurinkovoima-alue
ALAJÄRVEN kaupunginhallitus myönsi kokouksessaan 23. syyskuuta suunnittelutarveratkaisun Koppelonevan aurinkovoimahankkeelle. Koppeloneva sijaitsee Luoma-ahon ja Koivumäen kylien välimaastossa, lähellä Vimpelin kunnan rajaa. Ennen turvetuotantoalueena toimineille tiloille on solmittu maanvuokrasopimukset yksityisten omistajien kanssa. Hankealue on pinta-alaltaan noin 49 hehtaaria, ja hankkeella tavoitellaan enintään noin 45 MWp aurinkovoimalan perustamista alueelle. Aurinkopaneelikentän kokonaisalue on noin 40 hehtaaria. Kaupunginhallitus suostuu hakemukseen ehdolla, että viranomaislausunnoissa vaaditut luvat on hyväksytty, ja myös suositellut selvitykset kuten tarkempi hulevesisuunnitelma sekä ojitusilmoitus laaditaan. Lisäksi rantapuusto tulee säilyttää ja maakaapeli tulee sijoittaa vähintään kahden metrin syvyyteen. Perusteluina kaupunginhallitus toteaa, että suunniteltu hanke soveltuu ympäristöönsä, eikä se aiheuta haittaa lähialueen asukkaille eikä maanomistajille, ... Lue lisää
Lamminnevan aurinkovoimalalle suunnittelutarveratkaisu
LAPPAJÄRVEN tekninen valiokunta päätti kokouksessaan 24. syyskuuta hyväksyä esitetyn Vapo Terra Oy:n suunnittelutarveratkaisun aurinkovoimalan rakentamiseksi Lamminnevan entiselle turvetuotantoalueelle ja myönsi Vapo Terra Oy:lle luvan hankkeen jatkotoimiin rakennuslupaprosessia varten. Hankkeen tarkoituksena on rakentaa noin 84 MWp (DC) ja 60 MW (AC) tehoinen aurinkovoimala, joka koostuu noin 133 000 aurinkopaneelista. Suunniteltu voimalan vuosituotanto on arviolta 77 GWh, mikä vastaa merkittävää uusiutuvan energian tuotantoa. Osa hankealueesta, jonka pinta-ala on noin 125 hehtaaria, sijoittuu entiselle turvetuotantoalueelle, ja osa siitä on tällä hetkellä maatalouskäytössä. Alueen topografia on tasaista, ja sillä ei ole asutusta tai suojelukohteita. Hankkeen toteutus ei edellytä merkittäviä kaavapoikkeamia, mutta suunnittelutarveratkaisu on tarpeen, ... Lue lisää
Kotiin Kauhavalle
Kauhavan kaupungin maahanmuuttostrategia oli kaupungin kotisivuilla kommentoitavana. Se oli teknisesti hyvin laadittu ja monipuolinen. Käytännön toteutus ja rahoitus puolestaan herätti paljon kysymyksiä. Maahanmuutto on näkyvästi esillä jokapäiväisessä elämässämme. Katukuvassa vaihtuvat erilaiset, uudet ihmiset, jotka etsivät kotiaan. Kauhavan Kokoomusnaiset keskustelivat vilkkaasti maahanmuuton erilaisista haasteista. Jokainen maahanmuuttaja on omalla taustallaan. He ovat tulleet maahan erilaisista olosuhteista, kuten esimerkiksi pakolaisina, sotaa paenneina ukrainalaisina, työnperäisinä maahanmuuttajina tai vieraan vallan välineellistetyn maahanmuuton uhreina. Heille kaikille tulee olla oma kotouttamispolku, joka on hyvinkin erilainen. Miten kotouttaminen tapahtuu käytännössä? Suomen kielen ja toimintatapojen opetus on avainasemassa, jotta sopeutuminen uuteen yhteiskuntaan on mahdollista. Lisäksi tarvitaan oma sitoutuminen, ettei ... Lue lisää
Kyrönsaaren maisemareitti valmistumassa
LAPPAJÄRVEN pohjoisosassa sijaitsevan Kyrönsaaren esteetön maisemareittiosuus valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä. Leader Aisaparin ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuella toteutetussa hankkeessa tehdään esteetön maisemareitti Kyrönsaareen ja sen vaatimat rakenteet ja rakennelmat. Maisemareitti on osa Lappajärven Nykälänniemen matkailualueen kokonaissuunnitelmaa, jossa Nykälänniemen palvelut yhdistetään Kyrönsaaren kautta Halkosaareen ja sieltä Kanavarannan puistoon. –Täällä on 220 metriä esteetöntä kulkusiltaa. Sen tieltä kaadettua puuta on saatu hyvin hyödynnettyä rakennusmateriaalina. Kunnan työntekijät ovat tehneet kaikki rakennelmat ja rakennukset oman työnsä ohella. Ainoastaan muinaisasumuksen hahmot ovat tilaustyönä hankittu, kertoo Lappajärven kunnan yhdyskuntainsinööri Tarmo Ojanperä. Saaren keskivaiheilla esteettömän polun varrella on sahapintalautainen rakennus, joka suojaa puusta veistettyjä 18 muinaishahmoa. Veistokset ... Lue lisää
Lukkarinpuistoon istutettiin Rauhan puu – puu symboloi maailmanlaajuista kampanjaa rauhan puolesta
VIMPELIN keskustassa sijaitsevalle Lukkarinpuiston viereiselle nurmialueelle istutettiin perjantaina 20. syyskuuta ensimmäinen Rauhan puu, kansainvälisen rauhanpäivän kunniaksi (21.9.). Kaikkien aikojen ensimmäinen Rauhan puu istutettiin maailmalla jo 20 vuotta sitten. –Rauhan puita löytyy ympäri maailman ja kaikkiaan niitä on istutettu jo noin 30 miljoonaa, kertoo Vimpelin kunnan maahanmuuttokoordinaattori Lea Vasalampi. Tammi on yksi maailman vanhimmista ja kunnioitetuimmista puulajeista, ja siihen liitetäänkin monenlaista symboliikkaa eri kulttuureissa. Rauhan symbolina myös Kalevalasta tuttu tammi edustaa muun muassa turvaa, lujuutta, luonnon voimaa, viisauden ja yhteisön tärkeyttä sekä uudistumisen toivoa. Kunnan edustajia istutustyössä avustivat Vimpelin Yhteiskoulun kestävän kehityksen oppilastiimi ”Puupölökyt”. Samalla heistä tuli puun virallisia suojelijoita. Tulevina ... Lue lisää
Uuden Sale Lehtimäen avajaisia juhlitaan lokakuussa
Toimitus ETELÄ-POHJANMAAN Osuuskaupan, Eepeen, rakennuttama täysin uusi Sale Lehtimäki avataan supertilipäivänä 10. lokakuuta kello 10. –Uuden kaupan avajaisia on jo kovasti odotettu. Lehtimäen henkilökunta on rakentamisen ajan työskennellyt Eepeen lähialueen marketeissa ja nyt kaikki odottavat innolla omaan kauppaan töihin palaamista ja tuttujen asiakkaiden kohtaamista, kertoo myymäläpäällikkö Aili Halla-aho. –On todella hienoa olla avaamassa Lehtimäelle uutta uusien upeiden valikoimien Salea. Saamme myymälään muun muassa paistopisteen. Odotamme innolla, miten asiakkaamme ottavat uuden kaupan vastaan, kertoo ryhmäpäällikkö Mari Humppi. Uuden Sale Lehtimäen rakentamisen ajaksi Eepee järjesti lehtimäkeläisille asiakkailleen kauppakuljetuksia Alajärven keskustaan yhteistyössä Härmän Liikenteen kanssa. –Nämä kuljetukset olivat suosittuja, kertoo toimialajohtaja Iina Kalliorinne. ... Lue lisää
”Evijärvi tekee kuolemaa” – tarvitaan koko Ähtävänjoen vesistöalueen vesivisio
29. ELOKUUTA kokoustanut KOHO-hankkeen ohjausryhmä kirjasi kokousmuistioonsa, että tärkein keino Evijärven tilan parantamiseksi olisi saada aikaan koko Ähtävänjoen vesistöalueen kattava selvitys ja kunnostussuunnitelma toimenpideohjelmineen. ”Tähän eivät kuitenkaan paikalliset varat ja nykyisellään saatavissa olevat tuet riitä. Apua tarvitaan EU:n tasolta saakka. Aiheesta on käyty neuvottelu maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin kanssa ja käsittely jatkuu Ähtävänjoen neuvottelukunnan pohdinnassa. Uusi neuvottelu on odotettavissa loppuvuoden aikana.” Mukana kokouksessa olivat myös maa- ja metsätalousministeriöstä ministeri Sari Essayah, valtiosihteeri Päivi Nerg, kalastusneuvos Eija Kirjavainen sekä erityisavustaja Sonja Falk ja Elystä Y-vastuualueen johtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys, vesistöyksikön päällikkö Kim Klemola ja vesienhoitoryhmän päällikkö Jyrki Latvala. Kokousraportissa todetaan, että ... Lue lisää
Sadonkorjuu loppusuoralla
Sadonkorjuu on edennyt pääosin hyvissä, poutaisissa sääolosuhteissa. Viljojen puinnit ovat loppusuoralla. Puimatta on edelleen kaikkia viljalajeja ja suurin osa kevätöljykasveista. Syyskuun alussa sateet paikoitellen keskeyttivät puinteja, esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla saatiin runsaita sateita lyhyessä ajassa ja osa viljoista jäi veden alle. Kovat sateet ovat myös lakoonnuttaneet viljaa. Erityisesti kauraa meni pahoin lakoon, mikä hankaloitti sadonkorjuuta. Muuten puinnit ovat edenneet tasaisesti koko Suomen alueella, ja keskimääräiseen syksyyn nähden puinnit ovat edenneet nopeasti. Puintikosteudet ovat olleet alhaisia tänä vuonna, koska vilja valmistui aikaisin puintikuntoon. Viimeisissä puinneissa puintikosteudet ovat olleet hyvin matalia, mikä vähentää kuivauskustannuksia merkittävästi. Perunan nostokausi on parhaillaan menossa ja sokerijuurikkaan nostot alkavat ... Lue lisää
Vuonna 2019 syntyneitä raakkuja istutettiin Ähtävänjokeen
Viime viikkoina mediassa on ollut runsaasti uutisointia Kainuun Hukkajoen raakkutuhosta, joka on nostanut esiin huolen erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan tilasta. Tapaus on herättänyt huomiota myös muihin samankaltaisiin huolestuttaviin ilmiöihin. Tällaisten tuhojen seurausten lieventämisen lisäksi Suomessa kuitenkin tehdään jatkuvaa työtä raakkujen elinolojen parantamiseksi. Hyviä esimerkkejä tästä työstä ovat vuonna 2021 käynnistynyt LIFE Revives -hanke ja vuonna 2022 päättynyt Freshabit LIFE IP -hanke -hanke. Näiden hankkeiden tavoitteena on muun muassa parantaa raakkujen elinympäristöjä jokikunnostusten avulla, kehittää raakkujen viljelyä ja lisätä yleistä tietoisuutta lajista. Pikkuraakut vapautettiin luontoon Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on jatkanut yhteistyötä Jyväskylän yliopiston kanssa raakkujen viljelemiseksi Ähtävänjoessa Ympäristöministeriön myöntämän uhanalaisrahoituksen turvin. Rahoituksen ansiosta ... Lue lisää
Vararehtoreita valittiin
ALAJÄRVEN SIVISTYSLAUTAKUNTA hyväksyi 28. elokuuta Anne-Mari Lönnmarkin valinnan Alakylän koulun vararehtoriksi ja Anne Kantolan Hoiskon koulun vararehtoriksi. Kauhavan kasvatus- ja opetuslautakunta puolestaan päätti 27. elokuuta, että Kortesjärven yhtenäiskoulun vararehtorina toimii Janne Syväjärvi. Ankkurit kärjessä ALAJÄRVEN ANKKUREIDEN naisten suomisarjan joukkue on Ykköspesiksen nousukarsintasarjan kärjessä kolmen pelatun ottelun jälkeen. Toisessa ottelussa se kärsi tappion Viinijärvelle 2–0 (6–1, 1–0) mutta sunnuntaina kaatui Kitrolla Oulaisten Huima (2–0 (5–2 , 4–1). Lauantaina Ankkurit kohtaa Hyvinkään Tahkon vieraissa. Neuvolapalvelut yhteen numeroon ETELÄ-POHJANMAAN hyvinvointialueen perhesuunnittelu-, äitiysneuvola- ja lastenneuvolapalveluissa otetaan 9. syyskuuta käyttöön yhteinen puhelinneuvonta numerossa 06 230 7900. Numero palvelee maanantaista torstaihin kello 7–14 sekä perjantaisin ja arkipyhien ... Lue lisää
Hyötyjäteasemalla on lava jokaiselle jätelajille
LAPPAJÄRVEN hyötyjäteasema otettiin käyttöön viime vuoden lopulla. Millespakan toimitusjohtaja Mervi Pokela kertoo, että alueen asemia on vähitellen päivitetty ajan vaatimuksia vastaaviksi. Tällä hetkellä työn alla on Soinin asema, jonka arvioidaan valmistuvan syyskuun kuluessa. Lappajärven hyötyjäteasema on avoinna tiistaisin ja torstaisin kolmen tunnin ajan. Asemalla työskentelevä Minna Kuoppala sanoo, että asema on järkevämmin suunniteltu ja asiakkaiden on nyt helpompi tyhjentää jätteet. Kuorman tyhjentämisen jälkeen on tarkoitus, että autolla jatketaan suoraan eteenpäin ja kierretään pois konttien ympäri joko oikean tai vasemman kautta. Osa yrittää vielä kääntää auton ja palata tulosuuntaan, mikä ei ole tarkoitus. Kuoppala neuvoo tarvittaessa jätteen tuojia ja valvoo toimintaa. ... Lue lisää
Jukkalan asemakaava-alueella huomioitava Savonjoen tulviminen
VIMPELIN kunnanhallitus päätti kokouksessaan 26. elokuuta esittää Jukkalan alueen asemakaavan muutosta valtuuston hyväksyttäväksi. Asemakaavan muutos on tullut vireille kunnan ja kuntalaisten aloitteesta. Kaavaluonnos oli nähtävillä touko-kesäkuussa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus totesi lausunnossaan, että alueella voimassa olevassa yleiskaavassa alue on virkistys- ja pientaloaluetta. ”Uudet tontit sijoittuvat yleiskaavan virkistysalueelle, mutta toisaalta yleiskaavan mukaista pientaloaluetta esitetään puistoalueelle. Voimassa olevassa asemakaavassa alue on puisto- ja pientaloaluetta. Muutoksella puiston määrä vähenee ja alue jakaantuu kahteen osaan. Puistoalueen vähentyessä tulee kiinnittää huomiota sen laatuun.” ELY-keskus muistutti, että alueella tulee huomioida mahdollinen Savonjoen tulviminen. 2009 annetussa lausunnossa alimmaksi rakentamiskorkeudeksi on suositeltu N60+71,45 m (N2000+71,85 m). Kaavoitettavien tonttien korkeustaso vaihtelee ... Lue lisää
Lappajärven siluetti loistaa kiertoliittymän monumentissa
LAPPAJÄRVELLÄ Kärnänsaaren- ja Maneesintien risteyksessä oleva kiertoliittymä on saanut teräksestä valmistetun monumentin. Kiertoliittymän teknisestä suunnittelusta vastaavat Aluetaito Osakeyhtiön insinöörit Miika Väärämäki ja Juha Porre. Aluetaito Oy on lapualainen yritys, joka on erikoistunut geotekniikkaan, yhdyskuntatekniikkaan, mittaustekniikkaan ja ympäristötekniikkaan liittyviin tutkimus- ja suunnittelupalveluihin. Noiden lisäksi palveluihin kuuluu pää- ja arkkitehtisuunnittelu. Kieroliittymän saarekkeen pintamateriaalit sekä monumentti on insinööri Kaisa Porreen suunnittelemat, samasta Aluetaito osakeyhtiöstä. –Lappajärven kunta toivoi helppohoitoista, pitkäikäistä ja näyttävää monumenttia kiertoliittymään. Kasvillisuus ei ollut toivelistalla – oli kuitenkin mahdollista sijoittaa kausikasveja istutusastioissa kärnäiittilohkareiden lomaan, kärnäiitin käyttöä toivottiin kunnan taholta. Aluksi pohdittiin pelkän kärnäiitin käyttöä. Tällöin kuitenkin lohkareista olisi tullut olla hyvin ... Lue lisää
