Sinileväseuranta käynnistyi – siitepölykerros voi muistuttaa sinilevää

Ensimmäisen seurantajakson eli viikon 23 aikana seurantapisteiltä ei ole sinilevähavaintoja Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla tai Keski-Pohjanmaalla.
Ensimmäisen seurantajakson eli viikon 23 aikana seurantapisteiltä ei ole sinilevähavaintoja Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla tai Keski-Pohjanmaalla.
Ensimmäisen seurantajakson eli viikon 23 aikana seurantapisteiltä ei ole sinilevähavaintoja Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla tai Keski-Pohjanmaalla.
Ensimmäisen seurantajakson eli viikon 23 aikana seurantapisteiltä ei ole sinilevähavaintoja Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla tai Keski-Pohjanmaalla.
Pohjalaismaakuntien sinilevätilannetta seurataan pysyvillä havaintopaikoilla viikoittain kesäkuusta syyskuuhun, ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tilanteesta torstaisin. Sinilevän runsaus arvellaan silmämääräisesti asteikolla 0 (ei sinilevää) - 3 (erittäin runsaasti sinilevää). Seuranta toteutetaan yhdessä Suomen ympäristökeskuksen, kuntien ja yksityishenkilöiden kanssa.

Ensimmäisen seurantajakson eli viikon 23 aikana seurantapisteiltä ei ole sinilevähavaintoja Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla tai Keski-Pohjanmaalla. Sinieväseurannan havainnot kertovat tilanteesta havaintopaikalla ainoastaan kyseisenä ajankohtana ja tilanne voi vaihdella nopeasti sääolosuhteiden muuttuessa.  Sinilevän esiintyminen on myös hyvin paikallista.

Sisävesialueilla valtakunnallisessa sinileväseurannassa on havaittu vähäisiä leväesiintymiä yksittäisissä vesistöissä, esimerkiksi Varsinais-Suomessa Liedon Littoistenjärvellä ja Pirkanmaalla Kangasalan Kirkkojärvellä. Merialueilla Uudenmaan rannikolla on myös yksittäisiä havaintoja vähäisestä sinilevästä. Alkukesälle tyypillisesti sinilevää ei esiinny vielä Suomen vesistöissä huolimatta kuunvaihteen hellejaksosta.

Hellejakso näkyy myös pintavesien lämpötiloissa, mutta lämmin vesikerros on toistaiseksi vielä hyvin ohut ja pintavesien lämpötilat muuttuvat sään mukana hyvin nopeasti. Kesän edetessä vesi lämpenee pysyvämmin ja yhä syvemmältä. Alkukesän lämpöjakso voi kuitenkin viiveellä näkyä myöhemmässä levätilanteessa.

Kasvien siitepölyä voi kasaantua rantoihin paksuksi kerrokseksi, mikä voi erehdyttävästi muistuttaa sinilevää. Alkukesästä siitepölyä voi pitää sinilevää todennäköisempänä havaintona. Turun yliopiston siitepölytiedotteen (5.6.2024) mukaan havupuiden kukinta on huipussaan maan keskiosissa. Männyn siitepöly näkyy keltaisena kerroksena pinnoilla ja vesistöissä etenkin sateiden jälkeen.

Sinilevät viihtyvät ravinteikkaissa ja lämpimissä vesissä

Sinilevät viihtyvät erityisesti ravinteikkaissa ja lämpimissä vesissä. Tyyni, aurinkoinen ja lämmin sää saavat sinileväkukinnat runsastumaan ja nousemaan vesipatsaasta vedenpintaan. Lisäksi runsaiden sateiden myötä vesistöihin valuvat ravinteet luovat leville otolliset lisääntymisolosuhteet. Vähäinen sinilevämäärä esiintyy vedessä vihertävinä tai kellertävinä hiukkasina ja rannalle ajautuessaan se saattaa muodostaa kapeita leväraitoja. Runsaina määrinä sinilevää muodostuu tyynellä ilmalla veteen vihertäviksi tai kellertäviksi levälautoiksi ja sitä kasautuu myös rannoille. Tuulinen sää voi vaikeuttaa sinilevän havaitsemista, koska tuuli saa sinilevälautat hajoamaan vedenpinnalta ja sekoittumaan veden sekaan. Kun sinileväesiintymä on erittäin runsas, se saattaa muistuttaa paksua maalia tai hernerokkaa. 

Ennen veteen kastautumista tai sen käyttöä on hyvä tarkkailla vettä mahdollisten leväesiintymien varalta. Jos vedessä on havaittavissa vihertäviä hiukkasia tai vihreäksi värjäytynyttä vettä, on hyvä suorittaa vesilasitesti. Sinilevä nousee seisahtuneessa vedessä noin tunnin kuluessa veden pinnalle. Myös kepillä voi testata, onko kyseessä sinilevä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu levä, sinilevä ei taas tartu keppiin roikkumaan. Leväepäilyn kohdatessaan on aina hyvä noudattaa erityistä varovaisuutta, eikä vettä tule käyttää sauna-, kastelu ja pesuvetenä. Erityisesti pienet lapset ja lemmikkieläimet on syytä pitää poissa leväpitoisen veden lähettyviltä. Sinileväpitoinen vesi saattaa aiheuttaa muun muassa iho-oireita, silmien ärsytystä ja pahoinvointia. 

Ajankohtaiset tiedot levätilanteesta löytyvät Järvi-Meriwikistä (www.jarviwiki.fi), jonne myös kansalaiset voivat tallentaa omia havaintojaan. Havaintolähetti-sovelluksella havainnon tallentaminen onnistuu helposti myös puhelimella. Sinilevähavainnoista voi myös ilmoittaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen leväseurantapuhelimen numeroon 0295 027 990. 

Sinua saattaisivat kiinnostaa nämä jutut

Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.