Asuminen ja ympäristö
Pohjalaismaakuntien tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2025–2029
ETELÄ-POHJANMAAN ELY-keskus on julkaissut tienpidon ja liikenteen suunnitelman vuosille 2025–2029. Suunnitelmassa esitellään alueen liikenteen ja tiestön nykytila, kehittämistarpeet sekä käytettävissä oleva rahoitus. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan keskeiset investointikohteet, korjaustarpeet ja päällystys- ja kunnossapitotyöt. Suunnitelma koskee Pohjanmaan, Keski- Pohjanmaan sekä Etelä-Pohjanmaan maakuntia. Tavoitteena on kohdentaa käytettävissä olevat resurssit vastaamaan mahdollisimman hyvin tienkäyttäjien tarpeita. Haastetta tähän tehtävään tuovat muuttuvat olosuhteet niin toimintaympäristö kuin säätilatkin, rajallinen rahoitus ja kustannustason nousu. Suurin osa rahoituksesta käytetään maanteiden kunnostukseen ja päivittäiseen hoitoon. Maanteiden kunnostus ja hoito mitoitetaan niin, että toiminta on liikenteen määrä ja rajalliset taloudelliset mahdollisuudet huomioiden riittävää ja järkevää. Suunnitelma julkaistaan ainoastaan verkkosivuilla ja sitä ... Lue lisää
Ähtävänjoen taimenen elinkiertomallinnustyö on käynnistynyt
ÄHTÄVÄNJOEN ja Purmonjoen vesistöalueelle sisältäen Evi- ja Lappajärven yläpuoliset alueet aina Savon- ja Poikkijoelle, Kure-, Levi- ja Kuninkaanjoelle asti tehdään vuoden 2025 aikana taimenten elinkiertomallinnus, jossa selvitetään, käynnistyisikö taimenten luonnonmukainen lisääntymiskierto, jos Ähtävänjokeen rakennetaan kalateitä tai jos sieltä poistetaan patoja. Lisäksi selvitetään, mitä muita toimia tarvitaan lajin luonnonmukaisen lisääntymiskierron aloittamiseksi. Elinkiertomallinnus on osa Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n Ähtävänjoen kalat ja helmet -hanketta, ja mallinnuksen toteuttaa Kala- ja vesitutkimus Oy. Elinkiertomallinnuksessa on tarkoituksena mallintaa sekä merivaelteisia että paikallisia taimenkantoja. Ähtävänjoen alajuoksulla painopiste on merivaelteisilla kannoilla, ja Lappajärven yläpuolella kyseessä ovat paikalliset kannat (esimerkiksi Savon- ja Poikkijoessa sekä Kurejoessa ja Kuninkaanjoessa). ... Lue lisää
Alajärven Maanmittauslaitoksen toimipiste sulkeutuu helmikuussa
ALAJÄRVELLÄ vuodesta 1972 saakka Ähtärin, Soinin, Lehtimäen, Vimpelin, Alajärven, Lappajärven, Evijärven ja Kortesjärven palveluyksikkönä toiminut Alajärven MML:n toimipiste kulkee historiansa viime vaiheissa. Sen ovet sulkeutuvat helmikuussa 2026. Nyt kolmatta kertaa tappolistalla ollut Alajärven toimipaikka on taistellut olemassaolonsa puolesta vuodesta 1991 alkaen, jolloin se oli ensimmäisen kerran lopettamisuhan alla. 2016 käydyssä toisessa koitoksessa Alajärvi menetti asiakaspalvelun. Viimeisen vuosikymmenen aikana Alajärven toimipisteen henkilöstön määrä on pudonnut yli kymmenestä nykyiseen kuuteen rekrytointien suuntautuessa muihin toimipisteisiin. MML on taloudellisiin syihin vedoten sulkemassa yhdeksän maassamme sijaitsevista 35 toimipisteestä. Alajärven lisäksi saman kohtalon tulevat jakamaan Huittinen, Ikaalinen, Kemijärvi, Nurmes, Närpiö, Saarijärvi, Salo ja Ylivieska. –Näiden toimipisteiden ... Lue lisää
Kortesjärven lämpökeskus uusiutuu 1,8 miljoonan budjetilla
KORTESJÄRVEN KESKUSTAN tuntumassa sijaitseva lämpökeskus on tullut teknisen käyttöikänsä päähän. Toukokuun aikana historiassaan alun perin meijerinä, myöhemmin palolaitoksena ja sittemmin lämpökeskuksena toiminut rakennus on purettu uuden lämpökeskuksen tieltä. Kauhavan Kaukolämpö Oy:n toimitusjohtaja Juho Lahtisen mukaan hanketta taustoittavat useat eri perustelut. –Vanha rakennus oli lämpökeskukseksi epätarkoituksenmukainen ja erityisesti paloturvallisuudesta oli vaikea huolehtia. Rakennuksessa on ollut myös paljon käyttämättömiä tiloja. Uusi lämpökeskus tulee olemaan murto-osan kokoinen vanhasta rakennuksesta. Lisäksi rakennus tuli käyttöikänsä päähän. Vaikka itse kattilalla olisi ollut muutamia käyttövuosia jäljellä, muu laitos ja tekniikka kaipasivat uusiutumista. Vanha kiinteän polttoaineen hakekattila oli myös alitehoinen, jolloin öljyä on jouduttu polttamaan talviaikaan hakekattilan rinnalla. ... Lue lisää
Törmäys, joka muutti kaiken – Kraatterijärvi Geopark -viikko kutsuu matkalle miljoonien vuosien taakse
78 MILJOONAA vuotta sitten tapahtui jotakin, joka mullisti alueemme maiseman pysyvästi. Kraatterijärvi Lappajärven syntytarina sai alkunsa ikivanhan asteroidin törmätessä kaltaiseensa Marsin ja Jupiterin välisellä radalla. Törmäyksen voimasta asteroidin rata suuntautui kohti maata, ja se iskeytyi nykyisen Lappajärven kohdalle. Kyseessä ei ollut mikään pieni rymähdys. Kun yli kilometrin halkaisijainen kappale iskeytyy maankuoreen kosmisella nopeudella, on seurauksena tuhoisa räjähdys. Elämä hävisi laajoilta alueilta, maa halkesi, ja syntyi halkaisijaltaan 22 kilometriä ja reunoiltaan yli 700 metriä korkea valtava kraatteri. Kraatterin keskelle nousi kohouma, jonka nykyisin tunnemme nimellä Kärnänsaari. Yhä tänäkin päivänä kraatterin reunat ovat nähtävissä muun muassa Vimpelin Lakeaharjun laelta Alajärven Pyhävuorelle. –Lakikselta ... Lue lisää
Tiedote: Maakunnan helmet lähellämme -tilaisuus kutsuu keskustelemaan
Elämme kulttuuriympäristöjen ympäröiminä. Erilaisia ajan ja ilmiöiden kerrostumia on havaittavissa, kun pysähtyy ja lukee maisemaa ja rakennettua ympäristöä. Pintaa syvemmällä elävät lisäksi omat ja yhteiset muistot, ajan saatossa annetut arvot. Tervetuloa siis keskustelemaan ja jakamaan omia muistojanne Seuralaan Seinäjoen Piirillä keskiviikkona 14. toukokuuta kello 17.30 alkaen. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava 2050 tuli voimaan viime vuoden lopussa. Osana kaavatyötä valmistui selvitys maakunnallisesti arvokkaista Etelä-Pohjanmaan rakennetun kulttuuriympäristön kohteista. Kohteet valittiin historiallisten, maisemallisten ja rakennushistoriallisten arvojen perusteella. Maakuntakaavaan sisällytetyn rakennetun kulttuuriympäristön valinnassa käytetyt näkökulmat ovat yksi arvottamisen tapa, mutta lisäksi on olemassa muita ja sinänsä yhtä tärkeitä tapoja. Arvottaminen on prosessi, joka tarvitsee vuoropuhelua. Sitä ... Lue lisää
Näin käsittelet jätteet oikein omalla tontillasi – ympäristönsuojelumääräykset tutuiksi
JÄTEHUOLTO on tärkeä osa ympäristönsuojelua, ja jokaisella kiinteistön omistajalla tai haltijalla on velvollisuus huolehtia jätteidensä asianmukaisesta käsittelystä. Tiivistimme keskeiset kohdat, joista voit varmistaa, että toimit oikein ja ympäristöä kunnioittaen. Kiinteistön jätehuollon järjestäminen perustuu Järviseudun jätelautakunnan määräyksiin. Jäteastiat, kompostorit ja muut käsittelypaikat on sijoitettava ja varustettava niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittoja tai häiriötä naapureille. Samalla estetään ympäristön, pohjavesien ja maaperän pilaantuminen. Jätteiden säilytystilat ja -astiat on suunniteltava niin, etteivät haittaeläimet – kuten rotat tai linnut – pääse niihin käsiksi. Kompostoitavan käymäläjätteen käsittelyyn tarvitaan erikseen siihen tarkoitettu kompostori. Eläinten ja haaskojen käsittely Metsästyslain piiriin kuuluvat eläimet saa haudata haja-asutusalueilla, kunhan ne ... Lue lisää
Lappajärven kuhakantaa pelastetaan uudella innovaatiolla – Tämä voi olla ratkaisu monille muillekin järville
LAPPAJÄRVELLÄ on viime vuosina huolestuttu kuhakannan hiipumisesta. Ammatikseen ja aktiivisesti kalastavat huomasivat jo neljä vuotta sitten, että kuhia on vähemmän, ja saaliista puuttuu kokonaisia vuosikuntia. Nyt järven osakaskunnat ovat ryhtyneet toimeen luonnollisen kudun tukemiseksi – ja kehittäneet menetelmän, joka saattaa mullistaa kuhien suojelun Suomessa. Rysät kertovat karun tarinan Tihein silmin kalastavat rysät paljastivat, että kuhia ei enää pyydystäessä tule verkkoihin niin kuin ennen. Osakaskunnat alkoivat etsiä ratkaisuja ja ehdottivat verkkojen silmäkoiden kasvattamista sekä rauhoitusalueiden lisäämistä. Lisäksi järveen on istutettu tuhansia kuhapoikasia, mutta tiedetään, että vain murto-osa niistä selviää aikuisiksi. Kuusennäreet eivät kelpaa – keksittiin parempi ratkaisu Aluksi suunnitelmissa oli perustaa ... Lue lisää
Vuoden eteläpohjalainen kylä Vimpelissä osaa hankkeistamisen
VIMPELIN Lakaniemi-Pokela-Pyhälahti-Viitaniemi-alueen kyläyhdistys on ollut jo vuosien ajan rohkea ja innokas hanketoteuttaja. Suurin yksittäinen projekti on ollut kylätalon toteuttaminen vuosina 2019–2020. Vimpeliläinen käsitys ”kylätalosta” on hirsirunkoinen yli 400-neliöinen entinen tanssilava, joka siirrettiin Vimpeliin Lakeaharjun rinteeseen 90 kilometrin päästä Karstulasta. Hankkeen kustannusarvio oli noin 340 000 euroa. Se onnistui hienosti ja rakennus on löytänyt käyttäjänsä. –Talossa on vuositasolla 130–150 varausta erilaisista tapahtumista harrastusryhmien kokoontumisiin. Viime vuonna oli kahdeksat häät, joissa tilavaraus on koko viikonlopun mittainen. Talon vuokratuotot kattavat rakennuksen vuosittaiset kulut, kertoo yhdistyksen sihteeri Heikki Salmela. Kylätaloa on kehitetty edelleen. Pari vuotta sitten valmistui sen toiminnallisuutta parantava hanke ja nyt on ... Lue lisää
Tekninen valiokunta ei hyväksynyt Iso Saapasnevan osayleiskaavaa
Lappajärven tekniselle valiokunnalle tuotiin 8. huhtikuuta hyväksyttäväksi Iso Saapasnevan tuulivoima-alueen osayleiskaavan hyväksymisvaihe. Sari Karlström esitti, että tekninen valiokunta toimii varovaisuusperiaatteen mukaan ja päättää olla hyväksymättä asiakirjoja ja niihin liittyviä vastineita sekä lopettaa kaavavalmistelun ja kumoaa alueelle asetetun rakennuskiellon. Marko Angervisto kannatti esitystä. Äänestyksessä Pekka Keskinen jäi pohjaesityksen kannalle ja Ville Väkeväinen liittyi Karlströmin sekä Angerviston linjalle. Riitta Nyyssölä äänesti tyhjää, joten Karlströmin esitys tuli hyväksytyksi. Jari Hernesniemi ja Jari Ollila olivat poistuneet jääveinä ennen asian käsittelyä. Perusteluna kielteiselle kannalle tekninen valiokunta näkee muun muassa sen, että Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava 2050 ei enää osoita Iso Saapasnevan aluetta tuulivoimatuotantoon sopivaksi, ja arvokasta suoluontoa ... Lue lisää
Iso Saapasnevan tuulivoimahankkeesta päätetään valtuustossa kevään aikana
PITKÄÄN valmisteltu Iso Saapasnevan tuulivoimahanke on edennyt kaavapäätökseen, jonka kunnanvaltuusto tekee tällä tietoa viimeisessä kokouksessaan toukokuussa. Vuonna 2018 käynnistetty hanke on muuttunut paljon matkan varrella: kymmenestä voimalasta on tultu kuuteen ja voimaloiden maksimikorkeus on tippunut 300 metristä 280 metriin. Projektijohtaja Marika Koskimäki kertoo, että voimalamäärää on sopeutettu ympäristöönsä paremmaksi ympäristövaikutusten arvioinnissa selvinneiden tietojen pohjalta. Merkittäviä tekijöitä ovat olleet esimerkiksi metsäpeuran kulkureitit ja lintujen soidinalueet. Luontoarvojen huomioimisen myötä myös etäisyys asutukseen on kasvanut. Nyt lähin asuinrakennus on Evijärven puolella 1,9 kilometrin ja Lappajärven puolella kahden kilometrin etäisyydellä. Sähkönsiirto pystytään toteuttamaan kokonaan maakaapelilla. Hankealue on tavanomaista talousmetsää ja ojitettua, puustoista suota. –Hankkeen ... Lue lisää
Jopa pallohalli voi siirtyä tielinjan alta, valtatien liittymiin muutoksia
ALAJÄRVEN KESKUSTAN ja Pynttärin osayleiskaavatilaisuus järjestettiin 20. maaliskuuta. Kaavoitus alkoi 2018 ajatuksella, että uusi osayleiskaava saataisiin ohjaamaan rakentamistarpeita keskustan alueella ja järven ympärillä vuoteen 2035, mutta nyt tähdätään vuoteen 2040 tai jopa 2050. Ohjausryhmä päätti ensimmäisten kuulemisten jälkeen, että kaavan suunnittelua jatketaan keskustassa ja Pynttärissä, missä on kiireellisempää määritellä isompia asioita, kuten liikennejärjestelyitä. Järven ympäristön suunnittelu menee eri prosessina eteenpäin. Palautteiden perusteella on tehty lisäselvityksiä ja käyty keskusteluita maanomistajien kanssa. Yksi tärkeimmistä teemoista on Tupasaarentien rakentaminen. Se tulee valtatieltä teollisuusalueelle siirtämään raskasta liikennettä pois sisääntulotieltä. Sen liittymän ympärille mahdollistetaan tilaa vievän kaupan rakentamista. Ensimmäisessä osassa tietä rakennetaan teollisuusalueen sisältä päin ... Lue lisää
Uudet metsävaltuutetut Juha Finnilä ja Maria Ahvenniemi edustavat perhemetsänomistajuutta parhaimmillaan
LAPPAJÄRVELLÄ metsää omistavat Juha Finnilä ja Maria Ahvenniemi ovat aloittaneet Metsänhoitoyhdistys Keskipohjan valtuustossa. Molempien metsätiedot ovat karttuneet koulutuksen ja metsätyön kautta, lisäksi taustalla on perhemetsänomistajuutta, missä metsää halutaan kasvattaa sukupolvelta toiselle ja samalla siirtää metsänhoitotöiden osaamista. Juha Finnilä omistaa veljiensä Timon ja Vesan kanssa metsätilan Tarvolassa, missä on tehnyt metsätöitä pikkupojasta saakka. Hän on käynyt Tuomarniemellä metsätalouden perusjakson ja Jämsänkoskella metsäkoneenkuljettajan koulutuksen, ajanutkin konetta yhden talven. –Ensiharvennuksia, istutuksia ja polttopuita on tehty itse, ja nykyisin mukaan otetaan jo kaksi seuraavaa sukupolvea, Finnilä kertoo. Maria Ahvenniemi sanoo, että mitä enemmän metsäasioihin perehtyy, sitä enemmän kasvaa arvostus aikaisempien sukupolvien tekemää työtä kohtaan. ... Lue lisää
Ilmastonmuutos tuo tulevaisuudessa maastopalojen ja myrskyjen riskit Etelä-Pohjanmaalle
Ilmastonmuutoksen seurauksena riski esimerkiksi laajojen maastopalojen syttymiseen ja myrskytuhoihin on kasvanut merkittävästi myös Suomessa. Varautumisen teemoihin tartutaan Etelä-Pohjanmaalla TULIMYRSKY- ja Metsäpaloihin varautumisen win win win -hankkeissa. Viime vuosina maastopalot ja erilaiset luonnonkatastrofeihin liittyvät uutiset ovat olleet jatkuvasti esillä mediassa. Kalifornian tuhoisat maastopalot herättivät alkuvuodesta huomiota ja maaliskuun alussa uutisoitiin Japanin pahimmasta maastopalosta puoleen vuosisataan. Viime vuonna Kanadassa levinneet palot sekä Ruotsissa sattuneet myrskytuhot herättävät huolta myös Suomessa. YLE:n uutisessa kerrotaan, että sään ääri-ilmiöt pitivät Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen kiireisenä viime vuonna (yle.fi). Esimerkiksi maastopalojen määrä kasvoi viime vuonna 19 %. Tulevaa varten maastopaloihin ja myrskytuhoihin varaudutaan kahdella maaseuturahoitusta saaneella hankkeella Etelä-Pohjanmaalla. Rahoituksen on ... Lue lisää
Voiko pihasaunan rakentaa ilman lupaa? Näin uusi laki vaikuttaa
RAKENNUSLAKIIN tuli muutos 1.1.2025, jonka mukaan alle 30 neliömetrin piharakennuksen, kuten pihasaunan, voi rakentaa ilman rakennuslupaa. Uudistus on saanut monet haaveilemaan helpommasta rakentamisesta, mutta lakiin liittyy yhä ehtoja, jotka rakentajan on huomioitava. Lupavapaus ei tarkoita, että rakennuksen voi pystyttää ilman rajoituksia. Vimpelin kunnan tekninen johtaja Jarno Pulkkinen muistuttaa, että rakentajan on itse varmistettava muutamat keskeiset asiat ennen rakentamisen aloittamista. –Ensinnäkin on tarkistettava, onko kiinteistöllä rakennusoikeutta jäljellä. Mikäli rakennusoikeutta ei ole, ei tontille saa rakentaa edes alle 30-neliöistä rakennusta ilman poikkeuslupaa. Rakennusoikeuden voi tarkistaa oman kunnan rakennusvalvonnasta. Lisäksi rakennuksen etäisyydet muihin rakennuksiin on huomioitava palomääräysten vuoksi. Kiinteistön rajasta etäisyyden tulisi olla ... Lue lisää
