TOIMITTAJA haukkoo henkeään jo ovella. Oli tiedossa, että tämä tupa oli mukana tuoreimmassa Suomen kaunein koti: Kesämökit -kilpailussa, mutta harmoninen värimaailma sekä vanhoilla kalusteilla ja esineillä luotu maalaisromanttinen kokonaisuus lyö silti ällikällä.
Vetelissä asuva Marja-Leena Koski osti vuonna 1932 rakennetun, 52-neliöisen talon lapsuusmaisemistaan Särkikylästä vuonna 2003. Asumus myytiin purkukuntoisena, mutta Marja-Leena näki oitis sen mahdollisuudet.
–Se oli 40-vuotissyntymäpäivälahja itselleni. Pari vuotta tehtiin remonttia, ja tupaantuliaisia saatiin viettää samaan aikaan syntymäpäiväjuhlien kanssa. Vanhemmat, puoliso, sisarukset ja ystävät olivat korvaamattomana apuna remontissa, jota voisi kutsua ”suureksi seikkailuksi”, nauraa Marja-Leena.
Kesätaloksi kutsuttu paikka on omistajansa toteutunut unelma. Marja-Leena harrastaa käsitöitä, ja monet virkatut matot ja pitsiliinat, makrameetyöt ja paperinaruaskartelut ovat löytäneet kesätalosta paikkansa. Sisutukseen kelpuutetaan vain vanhoja kalusteita, joten kirpputorit ja huutokaupat ovat tulleet Marja-Leenalle tutuiksi.
–Tämä on aikuisen naisen leikkimökki, jossa saa toteuttaa pienen tytön haaveita. Teen asioita pienellä budjetilla, vanhaa voi muokata vaikkapa maalaamalla ja ikääntyneille tavaroille voi löytää uusia käyttötarkoituksia sisustusesineinä. Valkoinen ja vaaleanpunainen ovat nyt lempivärini, mutta eihän sitä tiedä, vaikka mieli muuttuisi. Seinätkin on jo tapetoitu kertaalleen uusiksi, Marja-Leena kertoo.
MARJA-LEENAN kesäsesonki Särkikylässä kestää yleensä kesäkuun alusta elokuun loppuun. Kesätalossa hän viettää aikaa useimmin yksin, sillä hiljaisuus ja omissa oloissa olo ovat oivaa vastapainoa työelämälle. Aika kuluu taloa ja pihaa laittaen sekä käsitöiden ja marjastuksen parissa. Lähellä asuu sukulaisia ja vanhempien luona parin kilometrin päässä voi käväistä saunassa – kesätalossa ei nimittäin vesi juokse. Tulevan suven puuhalistalla on ainakin talon ulkomaalausta sekä kasa vanhoja tiiliä, joista saattaa syntyä taas jotain kaunista pihapiiriin.
Kaunein kesämökki -kilpailu oli Marja-Leenalle ikimuistoinen kokemus.
–Hain kilpailuun keväällä -23 ja pääsin mukaan, joten elokuussa saapui kuvausryhmä paikalle. Jännitti kovasti, mutta tekijätiimi oli todella ammattitaitoinen. Olin mielissäni, kun juuri itselleni rakkaimmat yksityiskohdat oli nostettu ohjelmassa esiin. Finaaliin en päässyt, mutta olin omassa jaksossani kakkonen, Marja-Leena hymyilee.
Särkikylän kesätalo ei ole se kaikkein tyypillisin suomalainen kesämökki: sieltä puuttuu järvenranta, sauna ja palju. Kesäpaikat ovat kuitenkin aina juuri asukkaidensa näköisiä ja heidän tarpeisiinsa soveltuvia.
–Tämä on minun mansikkapaikkani, minulle maailman kaunein kesämökki, huokaa Marja-Leena.
Suuret unelmat ja rohkeus käydä niitä kohti palkitsevat usein ruhtinaallisesti.
Kaisu Huhtala
