Vaihda salasana Kirjaudu

Uutiset

Olli Rehn tähtää presidentinvaalien toiselle kierrokselle. Alajärvellä mukana oli myös puoliso Merja Rehn,

Ulkopolitiikka ja Venäjän-kysymykset puhututtavat, kun Rehn tapaa kansalaisia vaalikiertueellaan

PRESIDENTTIEHDOKAS Olli Rehn pysähtyi Alajärvellä lauantaina matkallaan Oulusta Helsinkiin.  Alajärven Keskustan järjestämä vaalitilaisuus Maxin kauppakeskuksen pihassa keräsi väkeä yli maakuntarajojen. –Suomen presidentin tulee olla koko kansan presidentti, niin maakuntien kuin Etelä-Suomen kasvukeskustenkin, Rehn totesi puhuessaan tapahtumaan osallistuneille vihmovassa tuulessa ja lumisateessa. Presidentin tärkeimpänä tehtävänä hän näkee tällä hetkellä ulkopolitiikan hoitamisen. –Täytyy pystyä navigoimaan taitavasti ulkopolitiikassa ja huolehtia siitä, että sitä johdetaan viisaasti ja vakaalla kädellä, että voimme rakentaa yhteiskuntaamme rauhassa ja turvallisesti. Tänä päivänä se tarkoittaa sitä, että viedään menestyksellä maaliin ankkuroituminen läntisiin puolustusyhteisöihin Nato-jäsenyyden kautta. Samalla on ensiarvoisen tärkeää muistaa, että ensivaiheessa Suomea puolustamme kuitenkin me suomalaiset itse armeijan ...
, ,
Niko Herlin vuoden 2023 Business On Ice -tapahtumassa Kivitipussa.

Business On Ice tulee jälleen ja suuntaa katseet kohti tulevaisuutta 

JPYP:N järjestämä Business On Ice -tapahtuma järjestetään Kivitipussa perjantaina 26. tammikuuta osana Ice Weekend -kokonaisuutta. Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty Business On Ice sai yrittäjiltä murskaavan hyvää palautetta. Myös tänä vuonna on panostettu inspiroiviin puhujiin, toimivaan kokonaisuuteen ja maukkaisiin tarjoiluihin.  –Tämä on hyvä tilaisuus yrittäjille verkostoitua ja inspiroitua huippupuhujien näkemyksistä ja vinkeistä. Pääteemana on uusimmat oivallukset ja trendit yritysvastuun, vihreän siirtymän, kasvun ja digitalisaation saralla. Nämä ovat aiheita, jotka koskettavat meitä kaikkia, kertoo Liisa Kuoppala Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelusta.  Yrittäjille suunnatun tapahtuman puheenvuoroissa kuullaan futuristi Elina Hiltusta ja futuristi Niko Herliniä sekä sijoittamisen asiantuntija Kaj Hagrosia.  –Hiltunen on yrittäjä, puhuja, kolumnisti ja ...
,
Tuija Ikola motivoituu työstä, jossa voi tukea mielenterveyspotilaiden omaisia. –Se, että omainen saa asioitaan järjestykseen ja elämä näyttää valoisammalta, on tärkeää ennaltaehkäisyä.

Mielenterveysomaisten jaksamiseen on tärkeää kiinnittää huomiota – FinFamin maksuton keskustelutuki jalkautuu Järviseudulle

MIELENTERVEYDEN häiriöt koskettavat jossain elämän vaiheessa noin puolta suomalaisista. Arvion mukaan yli 400 000 suomalaista hoivaa mielenterveysongelmista kärsivää läheistään. Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami on toiminut pari vuosikymmentä Etelä-Pohjanmaalla valvoen omaisten etua, toimien omaistyön asiantuntijana ja tehden työtä mielenterveysomaisten ja läheisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Toimintaa rahoittaa STEA. Yksi osa järjestön tuottamaa palvelua on maksuton ammatillinen keskustelutuki, jota on mahdollista saada maakunnan alueella Seinäjoella järjestön toimistolla, etäyhteydellä ja nyt myös kasvotusten Alajärvellä psykiatrisen sairaanhoitaja Tuija Ikolan toimesta. –Matalan kynnyksen keskustelutukitapaamisia voidaan sopia esimerkiksi kahvilan rauhalliseen nurkkapöytään tai kävelylenkille. Kotikäyntejä ei tehdä. Jos asiakas haluaa, on tapaaminen mahdollista myös Alajärven psykiatrisella poliklinikalla. –Keskustelemaan tullaan hyvin monenlaisista ...
, , , , , , ,
MEITÄ opettajia on hyvin monia erilaisia persoonia ja jokaisella on omat hyväksi havaitut opetusmenetelmänsä, mutta yksi on tärkeä asia ja se tulee opettajalla olla: lämmin sydän lapsia kohtaan, empaattisuus ja oikeudenmukaisuus. Luokassa tulee olla oppimista edistävä turvallinen ja rauhallinen ilmapiiri, pohtii 2005 eläköitynyt pitkän linjan opettaja Marja Vilkama. Hän katsoo koulumaailmaa ja oppimista kyläkoulun opettajan näkökulmasta, huolestuneena. –En ymmärrä tätä kännyköiden käyttöä luokassa. Ilman muutahan se on häiritsevä tekijä. Toiseksi, nykyään pyritään rakentamaan yhä suurempia koulukeskuksia ja pienet ja keskikokoisetkin koulut ovat uhanalaisia. Tämä ei ole hyvä suunta. Maaseutu autioituu entisestään myös koulujen häviämisen myötä. Päättäjät eivät ymmärrä, että monet lapsiperheet arvostavat nimenomaan näitä kyläkouluja ja haluavat muuttaa sinne, missä niitä vielä on. Hän julkaisi hiljattain Rakkaudesta kouluun – Pienen kyläkoulun eloonjäämistaistelu -teoksen. –Kirja voisi antaa vertaistukea niille pikkukouluille, jotka vielä kamppailevat lakkautusuhan alla. Minulla on tässä kirjassa myös useita ideoita koulun pelastamiseksi. Rakkaudesta kouluun kertoo yhden opettajan, suurperheen äidin kamppailusta omien visioidensa eteen. –Visiot eivät ole mahdottomia. Tarvitaan vain sydän, innostus ja kova tahto. Kirja keskittyy Vilkaman vuosiin Alajärvellä, kun hän toimi Koivumäen koulun opettajana vuosina 1988–2002. Alajärven vuosinaan hän käytti nimeä Marja Latvala ja myöhemmin myös Vilkama-Latvala. Unelma kyläkoulun opettajuudesta toteutui, kun Koivumäen koulun johtokunnan puheenjohtaja kutsui Latvalan perheen Koivumäelle: suurperheen lapset pelastaisivat koulun lakkautukselta. Lopettamisen raja oli tuolloin 12 oppilasta. Koulun toiminta jatkui vielä 14 vuoden ajan. Vilkaman ideat ja ajatukset koulun pelastamiseksi sekä kylän kehittämiseksi saivat kyläläisiltä myös vastusta, mutta esimerkiksi esikoulun saaminen koulun yhteyteen ja myöhemmin yhteistyö Uusikylän koulun kanssa olivat innovaatioita, jotka huomioitiin myös Alajärven ulkopuolella. Hän piti tärkeänä myös nostaa esille kylän osaamista ja yhteishenkeä. –Kirjan kirjoittamisen yksi tarkoitus on kertoa jälkisukupolvilleni, millaista oli koulumaailma muutamia vuosikymmeniä sitten. Kirjassani on paljon asioita, joita ei enää nykypäivänä kohtaa, joten se voi kiinnostaa monia muitakin, nuoria ja vanhoja yhtä lailla. Vilkama kirjoittaa koulun arjesta lämmöllä ja pilke silmäkulmassa. Teoksen alussa hän kertoo lapsuudestaan tykistöupseerin perheessä ja nuoruuden tapahtumista, jotka osoittavat samaa päättäväisyyttä ja ratkaisukeskeisyyttä kuin vuodet Koivumäellä. KIRJOITTAMINEN on ollut Vilkamalle aina tärkeää. Lastensa ollessa pieniä hän kirjoitti Ilkkaan pakinoita suurperheen arjesta ja myöhemmin kouluasioista. Niitä on koottu kirjasiin Äidin ikkuna 1 ja Äidin ikkuna 2. –Lahteen muutin 2011 joulukuussa ja täällä olen julkaissut runokirjan (2017) Kaikki tämä rakkaus. Se kertoo kahden seniorin rakkaudesta, rakkaudesta lapsiin, luontoon ja elämään.

Rakkaudesta kyläkouluun: ”Tarvitaan vain sydän, innostus ja kova tahto”

MEITÄ opettajia on hyvin monia erilaisia persoonia ja jokaisella on omat hyväksi havaitut opetusmenetelmänsä, mutta yksi on tärkeä asia ja se tulee opettajalla olla: lämmin sydän lapsia kohtaan, empaattisuus ja oikeudenmukaisuus. Luokassa tulee olla oppimista edistävä turvallinen ja rauhallinen ilmapiiri, pohtii 2005 eläköitynyt pitkän linjan opettaja Marja Vilkama. Hän katsoo koulumaailmaa ja oppimista kyläkoulun opettajan näkökulmasta, huolestuneena. –En ymmärrä tätä kännyköiden käyttöä luokassa. Ilman muutahan se on häiritsevä tekijä. Toiseksi, nykyään pyritään rakentamaan yhä suurempia koulukeskuksia ja pienet ja keskikokoisetkin koulut ovat uhanalaisia. Tämä ei ole hyvä suunta. Maaseutu autioituu entisestään myös koulujen häviämisen myötä. Päättäjät eivät ymmärrä, että monet ...
, ,
ELÄKELIITON Vimpelin yhdistyksen hallitus piti järjestäytymiskokouksensa 11.1.2024 Nuorisotalolla.

Eino Koskela johtaa edelleen Eläkeliiton Vimpelin yhdistystä

ELÄKELIITON Vimpelin yhdistyksen hallitus piti järjestäytymiskokouksensa 11.1.2024 Nuorisotalolla. Eino Koskela saatiin sittenkin jatkamaan yhdistyksen puheenjohtajana ja Seppo Kataja jatkaa varapuheenjohtajana. Yhdistykseen hallitukseen kuuluvat Eila Ahvenkoski, Sirkka Ahvenkoski, Martti Hotakainen, Heimo Höykinpuro, Hilkka Ilomäki, Mirja Leinonen, Pekka Metsälä, Samuli Metsäpelto (uusi), Leena Ojanperä, Esa Pajala ja Raili Tamminen. Hallituksen ulkopuolisena sihteerinä jatkaa Erkki Ammesmäki ja rahastonhoitajana Ritva Koskela. Toiminnantarkastajana jatkaa Raili Ahonen, varalla Raija Anttila. Hallitus nimesi erilaisia toimikuntia ja näille vetäjiä. Elokuvat; Sirkka Ahvenkoski ja Hilkka Ilomäki, teatteri ja hengellinen työ; Sirkka Ahvenkoski ja Hilkka Ilomäki, matkat; Raili Tamminen, liikunta; Heimo Höykinpuro, vapaaehtoistyö; Raili Tamminen, emäntien vastaava; Eila Ahvenkoski, joululehtitoimikunta; ...
,
Mikähän Eeron roolihahmoa vaivaa? Kuvassa Eero Kankaansyrjä ja Anne Jutila.

Kun teatterikärpänen puree, se puree kovaa – järviseutulaisia mukana Onnelan uudessa tuotannossa

Alahärmän Onnelassa sukelletaan Korttipakan ja kosmisten voimien maailmaan pian ensi-iltansa saavassa kansalaisopiston näytelmäryhmän esityksessä.
, , , ,
Kivitippu peruu yrityssaneeraushakemuksensa

Kivitipulla osakeanti – tarkoitus turvata toiminnan jatkuvuus

Lappajärvellä toimiva Kivitippu Spa Oy on käynnistänyt maaliskuun loppuun saakka kestävän yleisen osakeannin. Hallituksen puheenjohtajan Jaakko Kultalahden mukaan tarkoitus on laajentaa omistajapohjaa. –Osakeannin tavoite on 250 000 euroa. Kivitippu Span suurin omistaja on tällä hetkellä Star Garden Oy/Seppo Kultalahti. Kivitippu Spa hakeutui yrityssaneeraukseen viime vuoden helmikuussa. Yritys hakee osakeannilla uutta pääomaa, jonka tarkoituksena on turvata yhtiön toiminnan jatkuvuus. –Katsomme yleisen osakeannin olevan oikea toimenpide toiminnan kehittämiseksi ja velkasaneerausohjelman onnistumiseksi. Jaakko Kultalahti sanoo yhtiön nykyisten pääomistajien olevan sitoutuneita kehittämään yhtiötä sekä aluetta, joka on Järviseudun merkittävin matkailu- ja majoituskohde. –Mikäli anti epäonnistuisi, olisi seurauksena velkasaneerausohjelman raukeaminen, mikä aiheuttaisi mittaamattomat vahingot alueen ...
, ,
Vesa Liikala toimittaa polttopuita Vimpeliin ja lähikuntiin.

Hirvi tuijotti metsämiestä silmiin: ”En enää juttele hirville” 

KULUVAN talven paukkupakkaset ovat vaatineet tiivistä takkojen lämmitystä. Puuhalkojen kysyntä on ollut vilkasta vimpeliläisen Vesa Liikalan yrityksessä.   –Menekkiä on riittänyt, puu on tehnyt kauppansa, pakkanen lisää aina puun kysyntää. Sanoisin silti, että ihmiset ovat varanneet puuta talven varalle varsin hyvin.  –Suurin osa asiakkaista ostaa puun halkoina. Jonkin verran on myös niitä, jotka haluavat kolmen metrin pöllin, josta he tekevät itse halkoja.  Liikalan myymä puu on omasta metsästä tulevaa koivua.  –En ole koskaan tehnyt halkoja muusta kuin koivusta, vaikka sekapuukin toki toimisi. Koivun lämpöarvo on kuitenkin erinomainen, minkä vuoksi suurin osa asiakkaista haluaa nimenomaan koivua.  Koska puuta tarvitaan paljon myytäväksi, on ...
, ,
Vuosittaisen nuohouksen voi tilata myös keskellä lämmityskautta. Kuva: Eija Pippola.

Keskellä lämmityskautta tehtävällä nuohouksella on etunsa

Monissa kodeissa tulisijat lämpenevät kiihtyvällä tahdilla tämän talven pakkasissa. Takkojen lämmityksessä on tärkeää huomioida tiettyjä asioita, jotka vaikuttavat lämmittämisen paloturvallisuuteen.
Soinin hyvinvointipalvelut haastavat kuntalaisiaan lisäämään hyvinvointiaan arjen pienillä teoilla. Kuva: Freepik.

Hyvän arjen pienet teot -kampanja käynnistyi Soinissa

SOININ kunnan hyvinvointipalvelut haastaa kaikki soinilaiset osallistumaan Hyvän arjen pienet teot -kampanjaan. –Hyvinvointiin vaikuttaa eniten se, mitä teemme päivittäin. Kampanjan tavoitteena on herätellä kuntalaiset miettimään, mistä oma arki koostuu ja mikä olisi se pieni hyvinvointia lisäävä teko, minkä itse voisi tehdä omassa arjessa. Pienillä teoilla päivittäin saadaan viikkoon, kuukauteen ja vuoteen paljon hyviä asioita, mitkä tekevät arjesta parempaa, helpompaa ja terveempää, toteaa hyvinvointikoordinaattori Merja Korpela. Kaikki pienet teot parantavat kuntalaisen terveyttä ja hyvinvointia. Tarkoitus ei ole lähteä toteuttamaan heti valtakunnallisia suosituksia vaan ottaa mahdollisimman pieni tapa tai asia arkeen, minkä pystyy helposti toteuttamaan ilman suurempia panostuksia. –Esimerkiksi tulevana hyötyliikuntahaastekuukautena voi ...
,
Juha-Matti Rautiainen löytää Tuvalaisesta kurkkulaulusta samanlaista mielenrauhaa kuin ambient –musiikista. Kurkkulaulun kargyra-tekniikan taitajaksi hän paljastui itsekin vuosia sitten, tosin sattumalta. 

Vahingossa harvinaisen laulutekniikan taitajaksi – ”Kurkkulaulu tuo yhteyden muinaisuuteen”  

  KURKKULAULU on äärimmäisen meditatiivinen kokemus. Se vie mielikuvamatkalle muinaisiin aikoihin, jonkin autenttisen äärelle. Sitä kuunnellessa aikakin pysähtyy, kuvailee vimpeliläislähtöinen ammattimuusikko Juha-Matti Rautiainen.  –Se on myös laulajalle itselleen kokonaisvaltaisesti rentouttava kokemus, silloin kun tekniikka on hallussa. Se rentouttaa erityisesti äänihuulia voimakkaasti. Olen jopa kuullut erään poistaneen kurkun alueen polyyppeja kurkkulaululla.  Kurkkulaulu on muinainen keskiaasialainen laulutekniikka, jossa äänihuulten yläpuolella olevaa lihaskudosta painetaan yhteen. Tällöin muodostuu tekniikasta riippuen mörinää muistuttava ääni (kargyra), pillin vihellys (sygyt) tai ääni, jonka voisi ajatella kuuluvan pulloon puhaltaessa (höömei).   –Puhuessa ja laulaessa käytetään äänihuulia, kun taas kurkkulaulussa käytetään valeäänihuulia äänen muodostamiseen. Kurkkulaulu eroaa tavallisesta laulusta silläkin tavalla, ...
,
Kirsti Kähärän mukaan Seinäjoen keskussairaalan rooli laajan päivystyksen sairaalana ei ole uhattuna. Arkistokuva: Suvi Hosionaho.

Seinäjoen keskussairaalan laajan päivystyksen toiminta jatkuu

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on saanut valmiiksi sairaaloiden ja päivystysten työnjakoa koskeneen selvityksensä. Työryhmän ehdotukset julkaistiin ministeriön tiedotustilaisuudessa torstaina 11.1.2024. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta työryhmän työskentelyyn on osallistunut johtajaylilääkäri Kirsti Kähärä. Kähärän mukaan Seinäjoen keskussairaalan rooli laajan päivystyksen sairaalana ei ole uhattuna. Tällä hetkellä Suomessa toimii yhteensä kahdeksan laajan päivystyksen sairaalaa. –Vaikka välittömiä muutoksia ei ole tiedossa, Seinäjoen keskussairaalan palveluvalikoima tulee uudistumaan. Esimerkiksi digitalisaatiota ja robotiikkaa pystytään tulevaisuudessa hyödyntämään aiempaa laajemmin. Asiakkaan kannalta muutokset ovat myönteisiä, arvioi Kähärä. –Kaikista vaativin hoito ja harvinaisemmat potilastapaukset on järkevää hoitaa keskitetysti yliopistosairaaloissa − kuten tähänkin asti. Myös työryhmä katsoo, että vaativissa erikoissairaanhoidon palveluissa asiakkaalle tärkeintä ...
Veikkolassa pelataan ensi kesänä Ykköspesiksen Itä-Länsi-ottelut. Arkistokuvassa palloa iskee Sanna Särkijärvi. Kuva: Jani Vuorela.

Itä-Länsi-ottelut pelataan ensi kesänä ensimmäistä kertaa Lappajärvellä

Viime vuonna pesäpallokalenteriin palanneet miesten ja naisten Ykköspesiksen Itä-Länsi-ottelut saavat jatkoa tulevana kesänä. Ykköspesiksen Itä-Länsi-tapahtuma järjestetään Lappajärvellä sunnuntaina 7. heinäkuuta; naisten ottelu kello 13 ja miesten kello 16.
,
Geoparkin uskotaan tuovan alueelle lisää matkailijoita. JAMI:ssa käynnistyy matkailualan perustutkinto ensi elokuussa.

Matkailualan koulutus alkaa JAMIssa

Järviseudulla voi pian kouluttautua matkailualan ammattilaiseksi, sillä tämän vuoden yhteishaussa on valittavana matkailualan perustutkinto. Opetus alkaa elokuussa 2024. Matkailualan ammattilaisista on selkeä osaamistarve alueellamme, todetaan JAMIlta.
, , , , , , ,
Ilkka Lehto ja Terho Kanervikkoaho hakevat Alajärven kirkkoherran virkaa.

Kanervikkoaho ja Lehto hakevat Alajärven kirkkoherran virkaa – ehdokkaat esittelyssä

Alajärven kirkkoherraksi hakevat Ilkka Lehto ja Terho Kanervikkoaho esittäytyvät seurakuntalaisille sekä kirkkovaltuustolle Alajärven seurakuntatalolla tiistaina 23. tammikuuta kello 18. Kirkkovaltuusto valitsee kirkkoherran kokouksessaan 6. maaliskuuta.  ”Pappina sitoudun Raamatun opetukseen ja sen pelastushistorialliseen tulkintaan”, sanoo Lehto OLEN syntynyt vuonna 1972 Pudasjärven Aittojärven kylässä. Kirjoitin ylioppilaaksi Pudasjärven lukiosta vuonna 1991 ja valmistuin teologian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1999. Minut on vihitty papiksi Oulun tuomiokirkossa 2.3.1999. Työskentelin ensin pappina järjestötyössä pääkaupunkiseudulla vajaan vuoden, sen jälkeen olin Merikarvian seurakunnassa seurakuntapastorina lähes kahdeksan vuotta. Sieltä tulin valituksi Vimpelin seurakunnan kirkkoherran virkaan vuonna 2007. Siitä lähtien olen ollut Vimpelissä, kirkkoherrana yli 15 vuotta, kappalaisena kahdeksan kuukautta ja ...
, , ,
Edellinen 1…421422423424425…1 038 Seuraava
1…421422423424425…1 038
Uutisarkistoon