Siirry sisältöön
HELMIKUUN toisena sunnuntaina ratkaistiin Suomen 13. Presidentti. Kansa puhui toisella kierroksella ja voittajaksi selviytyi Cai-Göran Alexander Stubb (syntynyt 1. helmikuuta 1968, Helsinki). Lopullinen valinta tapahtui 51,6 prosentin enemmistöllä Pekka Haaviston 48,4 prosenttia vastaan. Hylättyjä ääniä oli 0,7 prosenttia (20 570 kappaletta), valtakunnallisesti vaalien koko äänimäärä oli 3 072 329 annettua hyväksytty ääntä. Kaikkien äänioikeutettujen äänestysaktiivisuudeksi saatiin 70,7 prosenttia, joka oli alhainen. Vaasan vaalipiirin äänestysaktiivisuus oli 64,9 prosenttia. Järviseudulla ja Vaasan vaalipiirin rannikkoseudulla Alexander Stubbin kannatus oli korkea. Luoto oli Suomen stubbilaisin kunta 80,8 prosentilla ja hyvänä kakkosena Järviseudun Evijärvi 74,3 prosenttia, kolmosena Alajärvi 72,9 prosenttia, Soini oli kuudentena, luvut ovat …
HYVÄ koulutusjärjestelmä houkuttelee aasialaisia nuoria Suomen lukioihin. Peter Vesterbackan 2020 käynnistämän Finest Future-projektin myötä Suomeen tulee jopa 15 000 ulkomaalaista opiskelijaa toisen asteen oppilaitoksiin alueilla, joissa opiskelijamäärät ovat laskussa. Aasiassa Kiinasta on tullut taloudellisesti mahtimaa Japanin jäädessä varjoon. Kiinassa asuu 1,2 miljardia ihmistä ja talous kasvaa. Kiinalaisten kiinnostus suomalaiseen laadukkaaseen korkeakoulutukseen kasvaa. Kiinasta Suomeen, Vimpelin lukioon ovat tämän lukukauden aikana saapuneet Yifei Gou, jota kutsutaan Annieksi, ja Ziyue Pan, joka Vimpelissä tunnetaan nimellä Katy, sekä Worawee Takunkayan (Lin) Bangkokista, Thaimaasta. Nyt Vimpelissä opiskelee kuusi ulkomaalaista opiskelijaa. He kaikki ovat opiskelleet ennen Suomeen tuloa suomen kieltä, mikä oli haastavaa, tytöt kuvailevat. Aasiassa …
En tiedä, missä tilanteessa tuo otsikon sananlasku on syntynyt, mutta oman kokemukseni mukaan käy juuri päinvastoin väen vähetessä. Ehkä jossakin entisaikojen suurissa häissä, missä on ollut satoja vieraita, on pidot paranneet, kun vähemmän läheiset vieraat ovat häipyneet. Maaseudun kylissä ja pitäjissä väen väheneminen ei kyllä pitoja paranna, kun väheneminen johtuu yleensä nuorten lähtemisestä opiskelun, työn tai kumppanin perässä muihin maisemiin. Kyliin jää usein vain eläkeläisparikuntia tai leskiä taloihin, joissa aikoinaan kuhisi elämää lasten ollessa vielä kotona. Joku aikanaan johtava poliitikko yllytti suomalaisia synnytystalkoisiin ja siitähän meteli nousi, vaikka perusajatus toki onkin ihan hyvä. Synnyttämällähän väki lisääntyy, ei siinä muita konsteja …
LASKIAISENA seurakunta muistaa Jeesuksen lähtöä Jerusalemiin. ”Me menemme nyt Jerusalemiin”, sanoi Jeesus opetuslapsilleen. Hän kertoi mitä Hänelle tulee tapahtumaan Jerusalemissa. Laskiaisena laskeudutaan paastonaikaan. Paastonaika ennen pääsiäistä, 40 arkipäivää, on valmistautumisaikaa merkittävään päivään ja juhlaan. Esikuvina paastosta käyvät esimerkiksi Jeesuksen paasto autiomaassa, Mooseksen paasto vuorella, Elian paasto, Niniven kaupungin asukkaiden viettämä katumusaika ja muut katumusajat, joita on ajan kuluessa vietetty. Kaikille paastoille keskeistä ja tärkeää on, miten paasto tukee paastoajaa ja vie Jumala luo. Paastonajan kristillisenä tavoitteena on katua omia syntejä ja pohdiskella, mikä estää itseä täyttämästä Jumalan tahtoa. Itsensä tutkiminen saa aikaan hyvää. Jumalan rakastama ihminen, Jumalan rakkautta tunteva ihminen …
Elävää Järviseutua digikuvina
