Vaikka automaatio lisääntyy, käden taitojen tarve ei katoa

Ilya Shemelin (vas.), Matias Yli-Mannila, Karoliina Savela, Bogdan Volkov, Aleksei Zabavin, Marko Haapamäki ja Artem Kamaletdinov ihastelivat Pavel Nemchinovin valmistamaa senkkiä.
Ilya Shemelin (vas.), Matias Yli-Mannila, Karoliina Savela, Bogdan Volkov, Aleksei Zabavin, Marko Haapamäki ja Artem Kamaletdinov ihastelivat Pavel Nemchinovin valmistamaa senkkiä.
Ilya Shemelin (vas.), Matias Yli-Mannila, Karoliina Savela, Bogdan Volkov, Aleksei Zabavin, Marko Haapamäki ja Artem Kamaletdinov ihastelivat Pavel Nemchinovin valmistamaa senkkiä.
Ilya Shemelin (vas.), Matias Yli-Mannila, Karoliina Savela, Bogdan Volkov, Aleksei Zabavin, Marko Haapamäki ja Artem Kamaletdinov ihastelivat Pavel Nemchinovin valmistamaa senkkiä.

PUUTEOLLISUUDEN siirtyessä muiden teollisuuden alojen lailla yhä enemmän automaatioon ja tietokoneohjatusti tehtävään työhön tarve kädentaidoille säilyy silti.

–On töitä ja tehtäviä, joita ei voi tai kannata koneilla tehdä, vaan tarvitaan taitoa suunnitella ja toteuttaa uniikkeja ratkaisuja sekä korjata vanhaa, toteaa JAMin puualan opettaja Marko Haapamäki.

–Puusepille ja entisöijille on oma asiakaskuntansa jatkossakin. Myös rakentamisessa osaaminen säilyttää arvonsa. Käsillä tekeminen on jäänyt vähän sivuun, mutta niin nuoret kuin vanhemmatkin tykkäävät, kun itse tehden tulee valmista ja usein lopputulos yllättää positiivisesti.

Yksilöllistä opiskelua

JAMIn Kurejoen yksikössä opiskelee tällä hetkellä kolmisenkymmentä opiskelijaa puusepäksi ja teollisuuspuurakentajaksi.

–Hiihtoloman jälkeen määrä kasvaa neljällä, sillä meille tulee TE-toimiston kautta työvoimakoulutettavia. Periaatteessa meillä on jatkuva haku, opiskelijoita valmistuu joustavasti. Osa opiskelijoista on koko ajan työharjoittelussa tai oppisopimustyöpaikoilla, joten ehdimme antaa paikalla oleville opiskelijoille henkilökohtaista opetusta ja tukea, hän sanoo viitaten kollegaansa Matias Yli-Mannilaan.

Opettajat Matias Yli-Mannila (vas.) ja Marko Haapamäki toivovat puualan yleisen tilanteen kohenevan. Työpaikkojen lisäksi kyse on opiskelijoiden mahdollisuuksista oppia yrityksissä.
Opettajat Matias Yli-Mannila (vas.) ja Marko Haapamäki toivovat puualan yleisen tilanteen kohenevan. Työpaikkojen lisäksi kyse on opiskelijoiden mahdollisuuksista oppia yrityksissä.

Osa puualan opiskelijoista tulee suoraan peruskoulusta, osa vaihtaa alaa viisissäkymmenissä. Iso osa opiskelijoista on ulkomaalaistaustaisia. Osalla on ennalta hyväksi luettavia opintoja tai taitoja, joita voi hyödyntää opiskelussa, toiset aloittavat puun ja koneiden kanssa noviiseina. Yksilöllistä vaihtelua on siis opintojen kestossa kuin niiden toteutuksessakin. Kaikilla aloittavilla on parin viikon perehdytysjakso, jonka aikana talo ja koneet tulevat tutuiksi. Se, miten siitä jatketaan, riippuu opiskelijan taidoista ja mielenkiinnon kohteista.

–Osa opiskelijoista käy aamupäivät koulussa ja tekee iltavuoroa työpaikallaan, jolloin taidot karttuvat nopeasti ja näyttöjä voi tehdä nopeutetulla aikataululla, Haapamäki kertoo.

Opetus on käytännönläheistä, mitä kiittelee kolmannen vuoden opiskelija Karoliina Savela.

–Tulin tänne, koska ajattelin, että täällä voi oppia tekemällä. Opinnot sopivat minulle paremmin kuin aiemmat opiskelupaikkani lukio ja lähihoitajaopinnot. Opiskelu on alkanut sen myötä kiinnostaa niin, että mietin hakeutumista ammattikorkeakouluun.

–Paljon työskennellään huonekalujen kanssa, korjataan, opitaan vanhoista, suunnitellaan ja toteutetaan uusia. Teemme tilaustöitä yksityisille, yrityksille ja JAMIn omaan käyttöön. Pöytiä tehdään paljon, niissä voi hyödyntää CNC-ajoa, Haapamäki kertoo.

Työelämään perehdytystä koulussa ja työharjoittelussa

SEUDUN puualan yritykset ovat JAMIn tärkeä yhteistyökumppani.

–Parhaiten sitä oppii työpaikalla, siellä on kuitenkin erilaisia koneita ja laitteita, erilaisia töitä ja eri opettajat. Koulullakin pyrimme siihen, että ollaan kuin oltaisiin työpaikalla, suunnitelmat voivat muuttua nopeastikin, joskus päivät venyvät. Toisaalta voidaan kokeilla uusia ideoita ja joustaa.

–Nyt niin työharjoittelu- kuin oppisopimuspaikkojenkin saamista hankaloittaa alan yleinen tilanne. Jospa kesällä aurinko paistaisi taas näkymienkin suhteen, Yli-Mannila toteaa.

Artem Kamaletdinov viimeistelemässä pöydänjalan runkoa.
Artem Kamaletdinov viimeistelemässä pöydänjalan runkoa.

Osaamista ja työvoimaa tarvitaan myös ulkomailta

AUTOMAATION kehittyminen teollisuudessa edellyttää kehittymistä myös koulutukselta, mutta myös työntekijältä.

–ATK-taidot ja koneistuksen osaaminen nousevat tärkeään rooliin tuotannon tehostuessa.

Suuntaus on näkynyt pitkään puualalla: suomalaiset hakeutuvat useammin alalle ammattikorkeakoulun kautta ja tekijäpulaa tuotannossa paikataan ulkomaalaisella työvoimalla.

–Ulkomailta tulee Suomeen myös paljon osaamista, monissa maissa puuteollisuudella ja osaamisella on pitkät perinteet ja ammattilinjat, Haapamäki muistuttaa.

Usealla JAMIn opiskelijalla onkin konetyö-, insinööri- tai kirvesmiestaustaa.

JAMIn Kurejoen yksikössä tehdään paljon tilaustöitä. Artem Kamaletdinovilla (toinen oik.) oli työn alla pöydänjalan runko. Matias Yli-Mannila, Karoliina Savela, Ilya Shemelin, Bogdan Volkov, Aleksei Zabavin, Marko Haapamäki ja Pavel Nemchinov totesivat työn etenevän hyvin.
JAMIn Kurejoen yksikössä tehdään paljon tilaustöitä. Artem Kamaletdinovilla (toinen oik.) oli työn alla pöydänjalan runko. Matias Yli-Mannila, Karoliina Savela, Ilya Shemelin, Bogdan Volkov, Aleksei Zabavin, Marko Haapamäki ja Pavel Nemchinov totesivat työn etenevän hyvin.

“Täällä on parhaat opettajat”

OPISKELIJAT viihtyvät JAMIlla. Moni on tullut alalle, koska nauttii käsillä tekemisestä ja uskoo, että osaamisesta on jatkossa hyötyä riippumatta siitä, hakeeko koulutuksen jälkeen alan töitä vai jatko-opintoihin.

–Täällä on parhaat opettajat ja hyvä henkilökunta, eikä ole väliä, onko suomalainen vai ulkomaalainen, kaikki ovat samanarvoisia. Tämä auttaa oppimaan suomen kieltä, Ilia Shemelin toteaa.

–On hyvä, että täällä pääsee tekemään töitä monilla erilaisilla koneilla, kiittelee Aleksei Zabavin.

–Täällä on hyvä yhteishenki, Haapamäki toteaa opiskelijoiden nyökytellessä vierellä.

–Puuala sopii luoville tyypeille, joita puu materiaalina kiinnostaa. Puu on monikäyttöinen materiaali, joka sopii puusepäntöihin ja rakentamiseen. Tästä koulutuksesta saa hyvät perustaidot toimia esimerkiksi CNC-koneistajana, sisustus- ja sisärakentamisen puutöissä, kokoonpano- ja varustelutöissä tai prototyyppivalmistuksessa ja teollisuusrobotin käyttötehtävissä. Ylipäätään avaimia ongelmanratkaisuun, tutkimiseen ja asioiden selvittämiseen ja tuotekehittelyyn.

–Jos ala kiinnostaa, voi tulla käymään tutustumassa tiloihin ja katsomassa, millaista täällä on, Yli-Mannila vinkkaa.

Sinua saattaisivat kiinnostaa nämä jutut

Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.