Järviseudun ammatti-instituutti ei jaa Jedun huolta venäläisopiskelijoista

Helsingin Sanomat uutisoi lauantaina, että venäläisopiskelijoiden kielitaidosta ja motiiveista ollaan huolissaan Jedussa. Oppilaitoksia yhdistää JAMIn entinen rehtori Matti Väänänen, joka johtaa nyt Jedua. Arkistokuva.
Helsingin Sanomat uutisoi lauantaina, että venäläisopiskelijoiden kielitaidosta ja motiiveista ollaan huolissaan Jedussa. Oppilaitoksia yhdistää JAMIn entinen rehtori Matti Väänänen, joka johtaa nyt Jedua. Arkistokuva.
Helsingin Sanomat uutisoi lauantaina, että venäläisopiskelijoiden kielitaidosta ja motiiveista ollaan huolissaan Jedussa. Oppilaitoksia yhdistää JAMIn entinen rehtori Matti Väänänen, joka johtaa nyt Jedua. Arkistokuva.
Helsingin Sanomat uutisoi lauantaina, että venäläisopiskelijoiden kielitaidosta ja motiiveista ollaan huolissaan Jedussa. Oppilaitoksia yhdistää JAMIn entinen rehtori Matti Väänänen, joka johtaa nyt Jedua. Arkistokuva.

HELSINGIN SANOMAT uutisoi viikonloppuna venäläisten oppilaiden rekrytoinnista pohjalaisiin oppilaitoksiin. Artikkelissa mainittiin, että Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU:n henkilökunnan keskuudessa on herännyt huoli muun muassa opiskelijoiden riittämättömästä kielitaidosta sekä opiskelijoiden taustatarkistuksista. Taustalla on myös kysymys siitä, käytetäänkö opiskelupaikan avulla saatavaa oleskelulupaa väärin.

Jedun rehtorina toimii aiemmin JAMIssakin toiminut Matti Väänänen, joka on käynyt rekrytoimassa oppilaita myös paikan päällä Venäjällä. Hänen siirryttyään Jeduun venäläisopiskelijoiden määrä oppilaitoksessa on kasvanut.

Järviseudun ammatti-instituutin rehtori Anu Raudasoja ei ole huolissaan opiskelijoiden kielitaidosta tai siitä, tulevatko opiskelijat Suomeen kyseenalaisin motiivein.

–Meillä on pitkät perinteet ja vakiintuneet systeemit, mitä tulee venäläisten opiskelijoiden rekrytoimiseen. Ja on huomioitava, että meille tulee opiskelijoita myös muista kansallisuuksista. Opiskelija hakee meille normaalien järjestelmien kautta ja meille hakevat suorittavat myös kielikokeen. Kielen oppimiseen on meillä satsattu paljon, koska selvää on, että alussa kielitaito ei välttämättä ole riittävä, varsinkaan kun puhutaan ammattisanastosta. Meillä on suomen kielen tuntien lisäksi kansalaisopiston järjestämiä iltakursseja, puhekerhoa ja verkko-oppimisympäristö, jossa voi opiskella kieltä niin paljon kuin vain opiskelija jaksaa, kertoo Raudasoja.

Helsingin Sanomissa kerrotaan, että Ulkoministeriö ottaa oleskelulupahakemukset vastaan ja Migri käsittelee ne sekä arvioi edellytykset luvan myöntämiselle eli aiheuttaako kyseinen henkilö mahdollisesti yleisen järjestyksen ja turvallisuuden vaarantumista. Migri myös tarkastaa opiskelijoiden edellytykset oleskelulupaan nykyisin Kelan, väestötietojärjestelmän ja Opetushallituksen rekistereiden perusteella.

Jamissa arki jatkuu samanlaisena kuin tähänkin asti.

–Hesarin jutussa oli minun mielestäni hieman erikoinen näkökulma. Siitä helposti jäi sellainen mielikuva, että oppilaitokset havittelisivat opiskelijoita rahan takia. Minä ajattelen niin, että koulua ei pidetä koulun vuoksi, vaan työntekijöiden kouluttamiseksi. Alue tarvitsee työntekijöitä. Me haluamme vastata siihen haasteeseen, palvella yhteiskuntaa ja ajatella alueen tulevaisuutta.

Tällä hetkellä Jamin noin tuhannesta ammatillista perustutkintoa suorittavasta opiskelijasta neljännes on Venäjältä.

Sinua saattaisivat kiinnostaa nämä jutut

Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.