Seitsemän hukkui lokakuussa – saman verran kuollut tänä vuonna jäihin putoamisen seurauksena

Lokakuussa yksi henkilö hukkui jäihin putoamisen seurauksena.
Lokakuussa yksi henkilö hukkui jäihin putoamisen seurauksena. Kuva on luotu tekoälyn avulla.
Lokakuussa yksi henkilö hukkui jäihin putoamisen seurauksena.
Lokakuussa yksi henkilö hukkui jäihin putoamisen seurauksena. Kuva on luotu tekoälyn avulla.

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) median välityksellä kerättyjen ennakkotietojen mukaan lokakuussa hukkui seitsemän ihmistä. Kaksi hukkumista tapahtui vesiliikenteen yhteydessä, kaksi veteen putoamisen seurauksena, yksi jäihin vajoamisen seurauksena ja kahdessa tapauksessa tapahtumien kulku ei ole selvillä. Tammi-lokakuussa hukkuneiden kokonaismäärä on 75.

Syksy on vaihtumassa talveen. Vaikka meri ja isot järvet voivat olla vielä auki, pienemmät vesistöt mahdollistavat jo jäällä liikkumisen. 

–Talven syleilyssä vesistöjen jäiset kentät houkuttelevat monenlaisiin elämyksiin. Ennen jäille menoa, on välttämätöntä ymmärtää siihen liittyvät riskit ja varustautua asianmukaisesti. Tällä hetkellä vaihtelevat sääolosuhteet, heikko jään tuntemus sekä kylmä vesi luo otolliset olosuhteet vaaratilanteiden syntymiselle, sanoo SUH:n hengenpelastuksen koulutussuunnittelija Aleksandr Efimov.

Kylmäsokki uhkaa veteen putoavan henkeä

Viileässä vedessä hypotermian vaara on läsnä ilman oikeanlaisia suojavarusteita. Toinen iso riskitekijä kylmän veden aikaan on kylmäsokki.

–Ihmisen pudotessa kylmään veteen tulee usein kylmäsokkireaktio, mikä aiheuttaa sen, että ihmisen kyky pidättää hengitystään normaalista 60–90 sekunnista laskee muutamaan sekuntiin. Tämä lisää olennaisesti hukkumisen riskiä, kertoo Efimov.

SUH:n median välityksellä kerättyjen ennakkotietojen mukaan Suomessa hukkuu vuosittain keskimäärin 18 ihmistä jäihin vajoamisen seurauksena. Hukkuneista 87 prosenttia on miehiä, suurin osa tapauksista tapahtuu sisävesistöissä, ja kolmasosa tapahtumista sijoittuu Itä-Suomeen. Lisäksi huomionarvoista on, että kolmasosa hukkumisista liittyy moottoriajoneuvolla ajamiseen jäällä.

SUH painottaa, että turvallisen jäällä liikkumisen edellytys on, että tuntee jään ja jäällä kulkemiseen liittyvät riskit sekä varustautuu oikein. Vanha mantra – järki jäällä, toimii edelleen.

–Jäälle tulee aina lähteä ajatuksella, että jää voi tutuissakin paikoissa pettää. Jäälle lähtiessä tulee varustautua turvavälinein ja niitä on opeteltava käyttämään. Vähimmäisvarustukseen kuuluvat kaulalla käyttövalmiina roikkuvat jäänaskalit siltä varalta, jos jää pettää. Jäälle ei tule lähteä yksin ja mukaan tulisi mielellään myös ottaa kättä pidempää jään kantavuuden koettelemiseen sekä vesitiiviiksi pakattuun reppuun vaihtovaatteet ja kännykkä. Lisäksi kuivapuku tuo lisäturvaa usein jäällä liikkuvalle, muistuttaa Efimov.

Lokakuun hukkumiskuolemista kolme tapahtui Etelä-Suomessa, kaksi Pohjois-Suomessa, yksi Lounais-Suomessa ja yksi Lapissa. 

Kuluneen vuoden hukkumisista 17 on tapahtunut vesiliikenteen yhteydessä, 13 uidessa, 7 jäihin vajoamisen seurauksena, 13 veteen putoamisen seurauksena ja 25 tapauksessa tapahtumien kulku ei ole selvillä. Tämän vuoden hukkuneista 49 on ollut miehiä, 8 naisia ja 18 tapauksessa sukupuoli ei ole tiedossa. Viime vuonna lokakuussa hukkui SUH:n ennakkotilastojen mukaan 5 ihmistä ja tammi-lokakuussa 86 ihmistä.

Turvallisen jäällä liikkujan muistilista:

Kaveri on paras turvavaruste, liikuit sitten tutulla lähijäällä tai vieraalla alueella. Toinen voi hälyttää apua, vaikkei osaisi hätätilanteessa pelastaa. Ennen jäille lähtöä kannattaa myös kertoa lähimmäisille, mihin on menossa, jotta sinua tarvittaessa osataan kaivata.

Jään kantokyvystä kertoo virheetön teräsjää. Teräsjää on lujaa yhtenäistä jäätä, joka syntyy suoraan vedestä. Sitä pitäisi olla vähintään 5–10 cm yksin kulkevan aikuisen alla. Moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 cm paksuisen teräsjään, ja autoilla tulisi liikkua ainoastaan merkityillä jääteillä.

Selvitä jäätilanne. Vesistöt jäätyvät Suomessa eri tahtiin, ja paikallisestikin jäätilanne voi vaihdella. Sisävesien jäätilanteesta löytyy tietoa Suomen ympäristökeskuksen sivuilta ja merialueen jäätilanteesta Ilmatieteen laitoksen sivuilta. Kansalaishavaintoja voi lisäksi katsoa Järviwikistä.

Varustaudu vajoamisen varalle. Jäänaskalit kuuluvat jäällä kaulalle roikkumaan. Metallipäisellä jääsauvalla voit kulkiessa kokeilla jään kestävyyttä ja pillillä hälyttää apua. Pakkaa vaihtovaatetta vesitiiviisti reppuun ja pidä kännykkä ulottuvilla. Repun sivutaskuun kiinnitetyllä heittoliinalla tai köydellä voi tarvittaessa auttaa toista. Kuivapuku on usein jäällä liikkuvalle hyvä hankinta.

Tiedosta vaaranpaikat. Jää voi olla ympäristöään heikompaa virtaavan veden alueilla, kuten joissa, järvien kapeikoissa ja karikkojen päällä. Myös viemäreiden laskualueet, siltojen sekä laitureiden kupeet ja esimerkiksi kaislikot ovat riskipaikkoja.

Luitko jo nämä jutut?

Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.

ILMAINEN

ISOJAKO

JA