100-vuotias puhelinosuuskunta on harvinaisuus – ja varsin toimelias sellainen

Jarmo Matilainen totesi 100-vuotiaalla Japolla olleen merkittävä rooli koko Suomen digitaalisessa kehityksessä. Kuva: Ruusu Leppänen
ON harvinaista näillä leveysasteilla, että saamme olla jonkun yrityksen 100-vuotisjuhlissa. Vielä harvinaisempaa on juhlia 100-vuotiasta ja vielä toimivaa puhelinosuuskuntaa, totesi Japon 100-vuotishistoriikin kirjoittanut Toivo Kivipelto perjantaina Alajärvellä.

Puhelinosuuskuntia toimi maassa enimmillään reilut 400, mutta viime vuonna vain neljällä oli jäljellä operatiivista toimintaa. Yksi niistä oli Alajärven Puhelinosuuskunta, joka on tunnettu vuodesta 2008 nimellä Japo.

–Alajärven Puhelinosuuskunnalla on ollut todella ratkaiseva rooli paikkakunnan digitaalisen tulevaisuuden mahdollistajana ja samalla osana koko Suomen digikehitystä, totesi Finnet-Liitto ry:n toimitusjohtaja Jarmo Matilainen puheenvuorossaan.

–Yhtiö on saanut alkunsa Suomen itsenäisyyden ensimmäisinä vuosina ja vain muutama vuosikymmen sen jälkeen, kun puhelintoiminta yleensäkään on maailmassa alkanut. Ei voi kuin ihmetellä sitä kaukonäköisyyttä ja ennakkoluulottomuutta, millä paikalliset puuhamiehet ovat laittaneet homman liikkeelle. Japo on niitä harvoja yhtiöitä, jotka ovat selvinneet valtausyrityksistä ja myös halunneet pysyä itsenäisenä. Paikallisuus on onnistuttu säilyttämään vahvuutena. On myös pysytty teknologian kehityksen aallonharjalla ja onnistuttu kehittämään uusia liiketoimintoja puhelinliiketoiminnan rinnalle matkan varrella. Samalla on onnistuttu nostamaan Alajärven ja myös joidenkin uusien lähialueiden tietoliikennevalmiudet 2000-luvun kehittyvien vaatimusten tasolle ja ylikin.

Se, että toiminta jatkuu yhä 100 vuoden jälkeen, ei ole itsestään selvää. Ajan tasalla oleminen on ollut avainasia.

–Alajärven Puhelinosuuskunta saa kiittää pitkästä iästään ennen kaikkea osuuskunnan ripeitä ja ajan tasalla pysyneitä toimitusjohtajiaan ja hallituksia sekä tarmokkaita työntekijöitään, tiivisti Toivo Kivipelto.

Myös toimitusjohtaja Toni Harjula nosti esille ajassa elämisen. Tuleen ei ole jääty makaamaan. Viime vuoden lopussa viimeinen lankapuhelinkeskus suljettiin. Samaan aikaan Japo laajentuu Järviseudulta Lapuan ja Kauhavan suuntaan rakentamalla valokuituverkkoa.

–Tänä vuonna rakennetaan noin 750 nettiyhteyttä tuonne Kauhavalle ja Lapualle. Meidän tarkoitus on kasvaa sen verran maakunnassa, että yritys voi toimia myös seuraavat sata vuotta.

Paikallisten yhtiöiden mahdollisuus hinnoitella palvelunsa on näkynyt Alajärvellä kuluttajille viime aikoina positiivisesti.

–Meillä on täällä edullinen sähkön hinta. Sama meillä on myös näissä nettiyhteyksissä. JAPO ei ole edes miettinyt sitä, että tuleeko jotain indeksikorotuksia tai tarviiko meidän nostaa hintoja maailmantilanteen vuoksi. Me emme osuuskuntana maksa osinkoja ja se kaikki raha, mitä me asiakkailta saadaan, laitetaan verkkojen kehittämiseen, jotta myös tulevaisuudessa kaikilla tässä maakunnassa asuvilla meidän asiakkailla olisi ne hyvät yhteydet.

Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Taavi Kivipelto totesi, että viimeisen 10 vuoden aikana JAPO on investoinut valokuituun noin 7 miljoonaa euroa eli keskimäärin noin 700 000 euroa vuodessa.

–Kun osuuskunnan liikevaihto vuodessa on noin kaksi miljoonaa euroa, niin siitä pystyy päättelemään, miten iso ponnistus se on ollut.

JARMO Matilainen arveli, että nykyisessä epävarmassa maailmassa turvallisuus ja toimivat verkkoyhteydet ovat houkutustekijä uusille asukkaille pienemmässä mittakaavassa, samoin globaalisti Suomen puhdas luonto sekä väljä ja vauras yhteiskuntarakenne.

Hän totesi, että tekoäly on mahdollisuus ratkaista ongelmia, mutta ennen sitä sen pelisäännöt on sovittava.

–Tämä vuosisata tulee olemaan tekoälyn vuosisata. Tekoäly ja koneoppiminen ovat muuttaneet maailmaa viimeisten vuosien aikana nopeammin kuin mitä me ymmärrämme. Tekoälyn avulla voimme ratkaista globaaleja ongelmia, kuten ilmastonmuutos, ruoan ja veden riittävyyden ongelma, energia tuotannon ja jakeluun liittyvät ongelmat ja monia muita, jos vain tahtoa riittää. Tekoälyn kehittäminen vaatii dataa ja pelisääntöjen merkitys on ratkaiseva, kun dataa kerätään koneoppimisen pohjaksi. Kansakuntien väliset arvopohjat voivat vaikuttaa merkittävästi siihen mitkä suuntaukset muuttuvat valtavirraksi – määritteleekö autoritäärisyys, markkinavetoisuus vai demokratia kehityksen suunnan?

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.