Historia

Hokka-Reeta lähdössä viimeiselle matkalle saattoväen kanssa. Kuvan omistaa Simo Metsäpelto.

Maasta olet sinä tullut…

SUKUTUTKIMUSTA TEHDESSÄ henkilöiden tiedot eli nimet, syntymäajat ja kuolinajat tallennetaan sukuohjelmaan, ja samalla muodostetaan henkilöiden väliset sukulaisuussuhteet. Tietoja koneelle naputellessa... ... Lue lisää
Nelimarkka-museon vuosina Eero Nelimarkasta tuli Maria Lampiselle läheinen, ”kuin sukulainen”. Nelimarkka-museon historia nousee Lampisen teoksessa esille perustajansa elämäntarinan ja arkistolähteiden kautta.

”Koko Eeron elämä on ollut museon historiaa” – Nelimarkka-museon historiateos valmistui

AJATUS Nelimarkka-museon historiikin kirjoittamisesta on ollut ilmoilla ainakin siitä saakka, kun Maria Lampinen aloitti työt museolla 1998. Lampinen itse kiinnostui... ... Lue lisää
Paavo Ranta-aho oli baarin omistaja 1960-luvulla yhdessä vaimonsa Hilman kanssa. Tällaisena tiskin takana myhäilevänä, yleensä istuvana miehenä Paavo muistetaan. Usein oli Hilman vuoro palvella asiakkaita. Kuva: Reijo Kivijärvi. 

Särkikylän kuppilassa oli tunnelmaa 

Paikka on täynnä ääntä ja ihmisiä. Jukeboksissa Pasi Kauniston levy vaihtuu CCR:n rokkiin ja innostaa kädet ja jalat liikkeeseen. Flipperistä... ... Lue lisää
Päällystöopiston ohjaajakurssi 33. Timo alarivissä oikealla. Kuva Jari Vuolle.

50 vuotta lento-onnettomuudesta Kortesjärven Ylikylässä 

JOULUKUUN 1. päivänä 1974 kello 00.12 syöksyi yölentoharjoitusta suorittamassa ollut Päällystöopisto 33:n ohjaajaoppilas Timo Lauri Levänen (s. 10.11.1951 Jäppilä) Fouga... ... Lue lisää
Vilma Saarinen kokosi Evijärvelle näyttelyn Antti Saarisen valokuvista.

“Repii mitä repii, ne on juuret syvällä Sammalojan kankaas” – Vilma Saarinen toi isoisoisänsä veljen valokuvat nähtäville

OTSIKKO on Vilma Saarisen valokuvanäyttelystä Evijärven kunnantalon taidetila Tiirassa.  Näyttelyn suosiosta kertovat näyttelylle annettu jatkoaika, kävijämäärät ja positiivinen palaute.  Käydessäni ... Lue lisää
Viimeistä vuotta kansakoulussa. Luokkakuva Vimpelistä lukuvuodelta 1974-1975. V B tarkoittaisi nykyjärjestelmässä yhdeksättä luokkaa.

Järviseudulla peruskoulujärjestelmään 50 vuotta sitten – kielistudiot ja piirtoheittimet käyttöön, koululaisille tarjottiin välipalaa 

”SEKAVAA OLI”, toteavat silloin opettajina olleet puhuttaessa ajasta, jolloin oppikoulusta siirryttiin peruskouluaikaan. Yksi analysoikin varsin pitemmällä aikavälillä: oppikoulusysteemi oli hyvä ... Lue lisää
Sääksjärven myllyn toiminnasta säästöön jääneet rahat laitettiin vararahastoon, josta sirkkeliin, vuonna 1949 pärehöylään ja voimakoneen hankintoihin käytettiin rahaa. Yläkertaan hankittiin kuorimakone. Myllyn maalauksesta päätettiin vuonna 1950 ja toiminnan laajentamisesta.

Tuulivoimasta vesivoimaan sodan jälkeen: Sääksjärven mylly osana Suomen sähköistämistä

SODAN PÄÄTYTTYÄ Suomi oli vielä hyvin maatalousvaltainen maa. Edessä olivat suuret haasteet: rajan taakse oli jäänyt teollisuutta, oli jälleenrakennettava maata, ... Lue lisää
Pekkalan mylly on 1800-luvun puolivälistä.

Pekkalan mylly kertoo historiaa

WINDALAN KARTTA 1840-luvulta kertoo, että Vimpelin keskustassa on sijainnut tuolloin mylly. Keskellä jokea on vaaleansinisestä erottuva harmaa pieni neliötyyppinen merkki ... Lue lisää
Lions Club Alajärvi-Järviseutu on julkaissut Alajärvi-kalenteria 2000-luvun alkupuolelta vuosittain.

Alajärvi-kalenteria julkaistu kahdenkymmenen vuoden ajan

Lions Club Alajärvi-Järviseutu on julkaissut Alajärvi-kalenteria 2000-luvun alkupuolelta vuosittain. Lions Raimo Kröger oli saanut tutustua isänsä välityksellä Viitasaaren Leijonien toimintaan. ... Lue lisää
Geologi Teemu Öhman toi luennollaan varsin mielenkiintoisia näkökulmia Lappajärven syntyyn ja tutkimustuloksiin. Kuvassa hän pitelee kädessään pientä kiven murikkaa, joka on Lappajärven synnyttäneen asteroidin kaveri. Kyseisen räjähdyksen aiheuttanut asteroidi oli toki suurempi, halkaisijaltaan 1,5 kilometriä.

Mitä tapahtui Lappajärvellä 78 miljoonaa vuotta sitten? 

JÄRVILAKEUDEN kansalaisopisto järjesti maksuttoman luennon Lappajärven törmäyskraatterin synnystä ja tutkimuksesta Lappajärven lukion auditoriossa 23. lokakuuta. Geologi Teemu Öhman avasi varsin ... Lue lisää
Vistissä on nähtävissä harvinaisesta sahajauhotiilestä rakennettu talo.

Vimpelin harvinainen tiilitalo on tehty sahajauhotiilestä 

TIILI on ”luonnontuotteena” ikivanha, keskiajalta peräisin. Punatiili oli kerrostalorakentamisen tärkein rakennusaine 1950-luvulle saakka.  Ulkoseinissä käytetty täystiili edellytti 1900-luvun alkupuolella kahden tiilen ... Lue lisää
Jääkärihauta lokakuussa 2024.

Gallingin jääkärihauta kunnostettiin monien vaiheiden jälkeen

GALLINGIN sotilashautausmaa on yksi niistä hautausmaista Latviassa, mihin on haudattuna suomalaisia jääkäreitä, jotka kaatuivat Saksa itärintamalla I maailmansodassa. Taistelukokemuksen saaminen ... Lue lisää
Muistolaatan paljasti Kari Janhunen (vas.) ja muistohartauden piti Seppo Ruotsala.

Jäätävä pilviverho koitui lentäjän kohtaloksi – Lento-onnettomuuden muistolaatta paljastettiin Kortesjärven Ylikylässä

TIISTAINA 1. lokakuuta paljastettiin muistolaatta Kortesjärven Ylikylässä 1.12.1974 tapahtuneen ilmasotakoulun Fouga Magister FM-44 suihkuharjoitushävittäjän maahansyöksyn tapahtumapaikalla. Tuossa onnettomuudessa sai surmansa ... Lue lisää
Kirkkovene Lappajärvellä. Kuva: Museovirasto.

Kulttuurihistoriallisia luentoja museolla

LAPPAJÄRVEN MUSEOLLA järjestetään lauantaina 14. syyskuuta kello 12–16 Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaan kuuluva luentotilaisuus. Arkeologi Janne Rantanen Seinäjoen museosta kertoo aiheesta ... Lue lisää
Tilaisuuden alussa Härmänmaan puhallinorkesteri esitti Tuija Ahon johdolla Jean Sibeliuksen Jääkärimarssi ja Valse Triste, sekä Heikki Klemetin Suomenlinnan marssin -kappaleet.

Jääkäriseminaarissa ajankohtaisia ja uusia näkökulmia  

26. JÄÄKÄRISEMINAARI järjestettiin lauantaina 7. syyskuuta Kauhavan Kortesjärven yhtenäiskoulun monitoimisalissa. Juhlallisessa tilaisuudessa kuultiin jääkäriliikkeeseen, Suomen itsenäistymisen vaiheisiin, merkittäviin henkilöihin ja ... Lue lisää
123…5 Seuraava
123…5
JSS logo sininen

Järviseudun Sanomat on Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla kerran viikossa ilmestyvä puolueeton paikallislehti. Levikiltään Järviseudun Sanomat on sarjassaan Suomen suurimpia viikoittaisia paikallislehtiä.

Järviseutu-säätiön apurahahakemus
Anna palautetta Tietosuojaseloste

Yhteystiedot

Järviseudun sanomat
0400 773 492
toimitus@jarviseudunsanomat.fi
Maneesintie 16
62600 Lappajärvi

Some

@jarviseudunsanomat Jss Järviseudun Sanomat +358 40 077 8542