Lakis Areenalle kokoontui maanantai-iltana satakunta historiasta kiinnostunutta Teemu Keskisarjan luennolle. Alkajaisiksi hän läväytti valkokankaalle kuvan pääkalloista ja kertoi, että häntä kiinnostavat kuolleitten ihmisten tarinat. Kun esillä oli pohjalaislähtöinen näkökulma, Keskisarja muistutti, että Pohjanmaitakin oli monta. Monikulttuurisuus on elänyt vahvana.
–Jopa Etelä-Pohjanmaita on historiallisesti vähintään kolme: Ruotsalaisrannikko, Isonkyrön emäpitäjän alueet ja Järviseutu, joka pelkästään on keskieurooppalaisen ruhtinaskunnan kokoinen. Täkäläinen väestö on sekarotuinen alkuperäiskansa, jonka suonissa luultavasti on promillen verran Leväluhdan kadonneen kansan verta.
Verokarhu kuritti kasvua vuosisatojen ajan
Väestön kasvu ennen 1800-lukua oli kituliasta. Homo homoni lupus eli ihminen on ihmiselle susi – ja lisänä verokarhu. Kristinuskon tulo oli hyvä, Keskisarja summasi, mutta ristin mukana vaivihkaa saapui kruunu.
–Keskusvalta voimistui ja tarttui ihmisiin kuristusotteella. Pohjalaiset joutuivat sotimaan kruunupäiden sotia.
Nuijasota oli verokapina. Siinä kävi kalpaten. Kapinajoukkojen johtaja Jaakko Ilkka jäi elämään historiassa, mutta koki teloituksen kiduttamalla. Kapinassa kaatui, oikeammin teurastettiin, 3 000 talonpoikaa. Klaus Flemingin miehiä kaatui muutama kymmenen. Keskisarja kysyikin, että kannattiko tappaa veronmaksajia? Koko Suomessa oli vain 30 000 verotilaa. Melkoinen lovi tuli talouteen.
Suomi oli Ruotsin riistomaa
Sitten oli 1700-luvun alun Suuri Pohjansota. Suomen väestöstä kuoli sen seurauksena väkivaltaan, kidutuksiin, nälkään ja sairauksiin lähes saman verran ihmisiä kuin jatkosodassa. Moni päätyi orjaksi Venäjälle. Suomen väestö pieneni lähes kolmasosalla. Keskisarja siteerasi Sakari Topeliuksen kirjoitusta Pohjanmaasta: ”Millään maakunnalla ei ole niin verisiä muistoja, niin hirvittävää autioitumista kirjattavana aikakirjoihinsa”. Kärsimykset elävät monissa paikannimissä.
Keskisarja vielä summasi: –Suomi ei ollut Ruotsille siirtomaa, vaan riistomaa. Piti käydä hullujen kruunupäiden sotia. Hyödyt, esimerkiksi tervatuloista suurin osa, jäi Tukholmaan.
Suomen sotaan loppui Ruotsin valta.
–Pohjanmaan historian paras vuosisata oli 1800-luku, Keskisarja sanoi. –Kummasti helpottaa, kun armeijat eivät kalua laarejasi ja myllyäsi ei polteta eikä ulkomaan kauppaa tarvitse kierrättää Pietarin kautta. Hyvä loppui vuosisadan vaihteen sortovuosiin, pyrkimyksiin venäläistää Suomi. Kenraalikuvernööri Bobrikov oli henkilö, joka nostatti hetkessä totaalisen vastarinnan. Eugen Schauman ampui hänet 16.6.1904 ja sen jälkeen itsensä.
Jääkäriliikkeeseen osallistuttiin hyvin erilaisista lähtökohdista
Lopuksi Keskisarja käsitteli jääkäriliikettä ja Suomen itsenäistymistä. Hän pohti myös vapaussota-nimitystä. Sodan nimi riippuu katsantokannasta. Jääkäreistä puhuessaan Keskisarja muistutti, että jääkäriliike ei ollut pelkkä ylioppilaiden projekti.
–Talollisten poikia ja pieneläjiäkin oli paljon, sosiaaliset lähtökohdat olivat hyvin erilaiset. Lopputuloksen tiedämme.
Suomen itsenäistymisen kannalta Keskisarja antoi Mannerheimiakin suuremman arvon Schaumanille.
Sirpa Perkkiö
Lue myös nämä
