Muurmanskin metsätyöläiset, punapakolaiset, amerikansuomalaiset, kyyditetyt ja loikkarit – monenlaiset ihmisryhmät päätyivät satakunta vuotta sitten itänaapuriimme. Mukana oli myös aimo joukko järviseutulaisia. Tämä artikkeli kannustaa tutustumaan Neuvostoliittoon lähteneisiin järviseutulaisiin ja muihin suomalaisiin tietokannan avulla, joka on kaikkien vapaasti käytettävissä.
Viime joulukuussa tuli päätökseensä monivuotinen tutkimushanke, jossa kartoitettiin vuosina 1917–1964 Neuvostoliitossa olleita suomalaisia ja heidän kohtaloitaan. Historiantutkija Aleksi Mainion vetämän hankkeen tuotoksena syntyneestä Kohtalona Neuvostoliitto -tietokannasta löytyy tietoja noin 38 000 ihmisestä, jotka ovat olleet Neuvostoliitossa kyseisenä aikana. Tietokannan perusteella myös kymmenien järviseutulaislähtöisten ihmisten tiet veivät itänaapuriin, jossa moni heistä koki karun lopun.
Jo aikoinaan 1800-luvulla suomalaisia rikollisia saatettiin karkottaa Siperiaan, jonne aikaa myöten muodostui suhteellisen vauraitakin suomalaiskyliä. Ennen Venäjän vallankumousta maahan lähdettiin myös vapaaehtoisesti leveämpää leipää etsimään, etenkin Pietariin, mutta esimerkiksi myös Murmanskin alueelle kalastuksen tai ratatöiden perässä. Ensimmäisen maailmansodan ja Venäjän vallankumouksen aikana moni venäjänsuomalainen palasi kotimaahansa. Ovi kävi kuitenkin tiuhaan myös toiseen suuntaan, kun tuhansia punapakolaisia siirtyi Neuvosto-Venäjälle erityisesti keväällä 1918, osa pariksi vuodeksi ja osa pysyvämmin.
Vimpeliläinen kansanedustaja Santeri Mäkelä
Järviseutulaisittain tunnetuin punapakolainen lienee vimpeliläinen kansanedustaja Santeri Mäkelä. Syksyllä 1918 Moskovassa perustettiin Suomen Kommunistinen Puolue ja Pietarissa käynnistyi punaupseerikoulutus. Kyse ei ollut mistään vähäisestä koulutustoiminnasta, sillä 1918–1935 suomalaisia upseerikurssilaisia oli melkein 1 600, eli lähes yhtä paljon kuin Suomen kadettikoulusta valmistuneita.
Neuvostoliitossa havahduttiin 1920-luvun lopussa ammattitaitoisen työvoiman tarpeeseen, ja sitä pyrittiin haalimaan Pohjois-Amerikasta vasemmistopiireihin suuntautuvien värväyskampanjoiden avulla. Jopa 7 000 amerikansuomalaisia muuttikin Kanadasta ja Yhdysvalloista Neuvostoliittoon eritoten 1930-luvun alussa. Suuri lama kasvatti lähtöhaluja, mutta muuttajissa oli myös hyvin toimeentulevia perheellisiä ammattimiehiä työkaluineen, autoineen ja työkoneineen. Amerikansuomalaisten joukossa oli myös alkujaan järviseutulaisia eri kunnista, mutta etenkin Alajärvellä ja Evijärvellä syntyneitä.
Lähdettiin sitä Neuvostoliittoon suoraan Suomestakin. Neuvostopropaganda tavoitti 1930-luvun alun lamassa kärvisteleviä suomalaisia esimerkiksi neuvostoliittolaisten radioasemien suomenkielisen ohjelmiston kautta. Vasemmistolaisten lähtöhaluja saattoivat taloudellisten syiden lisäksi kasvattaa muun muassa ”Lapuan hengen” nimissä tehdyt pahoinpitelyt ja kyyditykset. Osalla lähdön pontimena taisi olla silkka nuoruuden seikkailunhalu. Kaikkiaan näitä laittomasti rajan ylittäneitä ”loikkareita” on arvioitu olleen jopa 15 000–20 000. Lähtijät olivat ennen kaikkea Pohjois-Suomesta ja itäiseltä rajaseudulta aina Kymenlaaksoon saakka. Myös Järviseudulta lähti tietokannan perusteella joitakin loikkareita, enimmäkseen evijärveläisiä.
Neuvostoliitto osoittautui kohtalokkaaksi alajärveläisillä
Usein Neuvostoliitto osoittautui pettymykseksi, ja kautta vuosien moni suomalainen muuttaja palasi tai ainakin yritti palata lähtömaahansa. Aina paluu ei onnistunut, eivätkä kaikki sitä yrittäneetkään. Karkean arvion mukaan 1930-luvun puolivälissä Neuvostoliitossa oli noin 30 000 suomalaista. Josif Stalinin Neuvostoliitto ei ollut koskaan lempeä asukkailleen, mutta poikkeuksellisen kylmäverisen väkivallan kausi ajoittuu vuosille 1937–1938. Noihin Stalinin vainon vuosiin liittyvät Moskovassa suunnitellut puhdistusoperaatiot eri Neuvostoliiton alueille annettuine teloitus- ja vankileirikiintiöineen. Sadat tuhannet elämät päättyivät niskalaukauksiin. Noin kolmannes uhreista oli vähemmistökansalaisia kuten puolalaisia, saksalaisia, suomalaisia ja virolaisia.
Suomalaiset Venäjällä 1917–1964-hankkeessa päädyttiin siihen, että suuren terrorin vuosina 1937–1938 tuomittiin ainakin 6 200 Suomen kansalaista tai entistä kansalaista. Tuomituista 4 700 teloitettiin, ja lopuille määrättiin pitkiä, jopa 10 vuoden mittaisia vankeusrangaistuksia. Aleksi Mainio pitää tutkimusryhmineen kuitenkin ilmeisenä, että tuomittuja oli todellisuudessa arviolta 1 000–2 000 enemmän kuin mitä erilaisten lähdeaineistojen perusteella pystyttiin aukottomasti todistamaan.
Myös Järviseudulta lähtöisin olevia henkilöitä teloitettiin tai tuomittiin pitkiin vankeusrangaistuksiin. Muutto Neuvostoliittoon osoittautui kohtalokkaaksi etenkin alajärveläisillä: kymmenestä tietokannasta löytyvästä Alajärvellä syntyneestä henkilöstä kahdeksan teloitettiin ja yhden kerrotaan kuolleen vankileirillä. Joukon kymmenes henkilö sai vuonna 1938 kymmenen vuoden tuomion, hänen myöhemmistä vaiheistaan tietokanta ei kerro, liekö hengissä selvinnyt Stalinin Neuvostoliitosta hänkään.
Tietokannasta tietoa traagisista kohtaloista
Muutama varoituksen sana tietokannasta on paikallaan. Kaikkia tuolloin Neuvostoliitossa olleita suomalaisia ei ole onnistuttu saamaan tietokantaan. Nuorimpien kohdalla tämä voi johtua tietosuojasyistä, vanhemmista henkilöstä taas ei aina onnistuttu löytämään riittävän tarkkoja henkilötietoja. Ja toisaalta, eri lähteistä saatujen hajanaisten tietojen takia joku henkilö saattaa esiintyä useampaan kertaan tai hänestä esitetään keskenään ristiriitaista tietoa. Nämä seikatkin huomioiden tietokanta on ehdottomasti tutustumisen arvoinen, sillä se antaa paljon lisätietoa Suomen ja Neuvostoliiton yhteisestä historiasta sekä suomalaisten traagisista kohtaloista.
Elina Eronen
Lähde: Aleksi Mainio (2025): Suomalaiset Stalinin vainoissa – Kriittinen katsaus kuoleman kirjanpitoon.
Info:
Tietokanta löytyy osoitteesta kohtalonaneuvostoliitto.kansallisarkisto.fi.
Nimihaulla saa esiin jonkin tietyn yksittäisen henkilön tiedot.
Tarkennettu haku -toiminnon avulla kannasta voi seuloa erilaisia ihmisryhmiä. Esimerkiksi hakutekijä ”syntymäkunta” ja hakusana ”Lappajärvi” tuovat esiin kannasta löytyvät lappajärveläislähtöiset Neuvostoliitossa asuneet henkilöt.
Klikkaamalla sinisellä pohjalla olevaa kysymysmerkkiä pääsee käsiksi termivaihtoehtoihin esimerkiksi erilaista rajanylitystavoista (kyyditetty, salatein, passilla jne.)
Haulla löydettyjen henkilöiden tarkempia tietoja pääsee katsomaan nimeä klikkaamalla.
Epävarmat tiedot on kirjoitettu hakasulkeiden sisään.
