Vaihda salasana Kirjaudu

Uutiset

Lännen Teemu Utunen kolmosella, kolmosvahtina Idän Ville Vierimaa.

Olosuhteet Lappajärven Ykköspesistapahtuman riesana 

PUOLI vuotta odoteltiin Ykköspesiksen arvo-otteluita ja sitten saatiin ei toivottu olosuhde. Tapahtumajärjestäjät joutuivat varsin ahtaalle jo lauantaina katsomorakennelmia ja katsojia palloilta suojaavia verkkoja pystyttäessään. Tapahtumatelttojen kokoamista ei voinut ajatellakaan kovan puuskittaisen tuulen tuivertaessa.  Varsinaisen pelipäivän aamuun herättiin ajoittaisessa rankkasateessa. Viimeistelijät kastuivat läpimäriksi telttoja pystyttäessään. Tuuli yltyi jälleen päivän mittaan sateen loputtua. Miesten pelin aikana järjestäjät joutuivat purkamaan telttoja ja osan turvaverkoista suojatakseen yleisöä kovan tuulen vaaroilta.  Olosuhteet eivät myöskään palkinneet järjestäjiä taloudellisesti. Toivotut kisavieraat jäivät koteihinsa tai suuntasivat muihin kohteisiin. Päällekkäiset tapahtumat vaikuttivat myös huomattavasti tilanteeseen.  Onneksi saatiin pelattua kastumatta. Kova vastatuuli vaikeutti pelaamista. Takarajatuomarit saivat olla varsin rauhassa. Miesten ...
,
Markkinasihteeri Kaisu Huhtala toivottaa kaikki tervetulleeksi Lappajärven markkinoille. –Olemme tilanneet hyvää säätä ja uskon, että markkinat sujuvat iloisissa ja rennoissa tunnelmissa.

Markkinat on monen toimijan kokonaisuus 

LAPPAJÄRVEN KESÄN odotetuimpia tapahtumia on Lappajärven Yrittäjien järjestämät markkinat. Kaksipäiväinen tapahtuma kokoaa yhteen yrittäjiä, myyjiä, ostajia, tuttuja ja tuntemattomia läheltä ja kaukaa. Perinteikäs markkinatapahtuma on mukava kohtaamispaikka, mutta kovin moni ei tiedä mitä kaikkea kahden päivän tapahtuman järjestämisen taustalla piilee.    –Markkinoiden järjestäminen on pitkä prosessi, joka vaatii monen langan käsissä pitämistä. Järjestelyt alkavat sihteerin valinnalla ja viimeistään huhtikuussa on saatava lupa-asiat liikkeelle, kertoo neljättä kertaa markkinasihteerinä toimiva Kaisu Huhtala.   Vuonna 2018 markkinoiden 50-vuotisjuhlien kunniaksi markkina-aluetta laajennettiin POP Pankin pihaan. Tämän vuoksi Maneesintie katkaistaan liikenteeltä ja siihen haetaan ELY-keskukselta tienkatkaisulupa.   –Tämän lisäksi tarvitaan tapahtumalupa poliisilta ja Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen hyväksymä pelastussuunnitelma.   LUPA-ASIOIDEN ...
, ,
Viikon 28 digilehti ilmestyy tänään kello 16.

Menoa ja meininkiä, kulttuuria ja kohtaamisia – viikon lehti kokoaa yhteen kuulumiset kylien tapahtumista

Evijärvi-viikko Evijärvellä ja Pesisfestivaalit Vimpelissä ovat tarjonneet monenlaista menoa tapahtumia janoaville. Lisäksi Alajärvellä vietettiin Rokulipäiviä. Lappajärven markkinasihteeri Kaisu Huhtala kertoo lähestyvistä markkinoista, joita vietetään 19.–20. heinäkuuta. Järviseudulta löytyy ainakin 51 uimapaikkaa! Kurkista listasta uudet rannat ja lähde kesäiselle retkelle. Aulis Harjun muistelmateos on viimeistelyä vailla. Aulis kaipaa kirjaa varten lisätietoja lakaniemeläisistä. Mestaripelimanni Kaisu Försti teki harmoonista soolosoittimen. Urheilulta löydät tunnelmat pesiskisoista ja POPPI -kisoista. Kello 16, nämä ja monta muuta uutista pääset lukemaan tästä!
,
Sesonkiaikaan puistossa keskitytään iltakierrosten lisäksi päivittäisiin eläinopastuksiin, jotka kuuluvat päivälipun hintaan. Eläinopastuksilla moni aikuinenkin oppii uutta ja näkee ehkä tutunkin eläinlajin uusin silmin.

Ilta eläintenhoitajana -kierroksella koet eläinpuiston uusin silmin

Oletko aina halunnut kurkistaa eläinpuiston kulissien taakse? Mitä eläintenhoitajien arkeen oikein kuuluu, ja miltä puisto ja tarhat näyttävät hoitajan silmin? Onko puistoa kierrellessä ollut vaikea bongata jotain eläintä, tai oletko aina halunnut nähdä lähempää pikkupandan tai leikkivän saukon? Jo viime kesältä tutut suositut iltaruokintakierrokset alkavat jälleen Ähtärin eläinpuistossa. Kesän ajan on mahdollisuus päästä tiistai-iltaisin kiertämään osa eläinpuistoa eläintenhoitajaoppaan kanssa ja suorittamaan samalla eläintenhoitajan tyypillisen iltakierroksen toimia. Kierroksen aikana virikkeellistetään eläimiä ja niille viedään iltaruoat. Opas kertoo eläinpuiston eläimistä, lajiensuojelusta ja eläinpustossa tehtävästä tärkeästä lajiensuojelu- ja ympäristökasvatustyöstä, joka ei aina katsojan silmiin ulotu. Ähtärin eläinpuiston lähes kaikki eläimet ovat aktiivisempia iltaisin ...
Sukutapaamisesta otettiin yhteiskuva, josta kenties joku löytää tuttujakin kasvoja, vaikka ovatkin ”ulkopaikkakuntalaisia”. Vanhin osallistuja oli 90-vuotias Liisa Pöntinen (kuvassa kävelykepin kanssa) ja Liisan vieressä oikealla toiseksi vanhin koollekutsuja ja sukupuun rakentaja Ahti Nuottimäki. Tim Smalleyn perhe edessä ja James Smalley takarivissä vasemmalla.

Amerikkalaisvieraita Karvalan sukutapaamisessa 

LAUANTAINA 6. heinäkuuta järjestettiin Karvalan Nuorisoseuralla Aukusti Karvalan (1863–1945) jälkeläisten sukutapaaminen. Aukustilla oli kahden vaimon kanssa yhteensä 12 lasta. Aukustin lukuisat jälkeläiset ovat niin tyystin hävinneet Lappajärveltä, että jäljellä tapaamishetkellä elossa siellä oli vain yksi, nimittäin 1942 syntynyt Marketta Einontytär Vuorela ja hänkin siinä kunnossa, ettei voinut osallistua tilaisuuteen. Aukustin elossa olevia jälkeläisiä löytyy sukupuun mukaan Yhdysvalloista, Australiasta ja ainakin kuudesta Euroopan maasta. Sukutapaamiseen osallistui neljä henkilöä Yhdysvalloista ja 19 henkilöä eri puolilta Suomea.  Aukustin vanhin tytär Sanna Esteri (1883–1948) muutti Yhdysvaltoihin 1903, missä hän avioitui myös Lappajärveltä 1887 muuttaneen Kaarlo Viinamäen (1884–1952) kanssa. Heidän kotipaikakseen tuli Mohawk, Michiganissa. He ...
,
Arttu Wiskarin keikka Saarikenttä Festivaaleilla kiinnosti kaiken ikäisiä.

Saarikenttä festivaali keräsi ylistyssanoja  – ”Vieläkään ei meinaa uskoa, että Vimpelissä järjestettiin tämmöinen tapahtuma” 

VIMPELISSÄ lauantaina 6. heinäkuuta järjestetty Saarikenttä festivaali keräsi osanottajilta ja yrityksiltä kiitosta ja runsaasti positiivista palautetta. Vielä ei ole tarkkaa tietoa paljonko lippuja kaikkiaan myytiin, mutta varovaisesti on arvioitu, että alueella oli noin 3000 ihmistä. Kylän raitilla ihmisiä liikkui sitäkin enemmän.  –Halusimme luoda tapahtuman, joka loisi erityisesti paikallisille yrittäjille mahdollisuuksia ja siinä onnistuttiin hienosti. Paikallisissa liikkeissä ja kaupoissa asioi päivän aikana valtava määrä ihmisiä, samoin kahviloissa ja ruokapaikoissakin riitti asiakkaita jonoksi asti, kertoo Vimpelin Yrittäjien sihteeri Maarit Liikala.  –Konsertti järjestettiin yhteistyössä Vauhtiajojen kanssa, ei tämä muuten olisi ollut mahdollistakaan, joten isot kiitokset täytyy lähettää Seinäjoen suuntaan. Yhteistyössä todella on voimaa. ...
, ,
Pallo Elmeri Anttilan lyömänä Savonjoessa.

Veto otti tärkeän voiton Ankkureista  

MAANANTAIN paikallisottelu päättyi kotijoukkueelle 2–0, jaksot 5–2 ja 3–1. Kolmostilanteet kertovat Vedon pelin hallinnasta (17–9). Pelissä oli kesän ennätysyleisö Saarikentällä, 2502 katsojaa. Voitollaan Veto nousi lähemmäksi sarjakärkeä. Kempele johtaa sarjaa: Vimpelin ero Kempeleeseen on neljä pistettä, mutta KeKi on pelannut kaksi ottelua enemmän. Toisena on Manse, josta Veto on kolmen pisteen päässä.  Veto siirtyi aloittavalla 2–0 johtoon, lyöjinä Matias Rinta-aho ja J-P Vainionpää. Ankkurien kavennuksen teki ensimmäisen tasoittavalla Petteri Kortelainen. Veto lisäsi johtoa kahdella juoksulla ja kolmannen alussa yhdellä juoksulla: lyöjänä Ensin Rinta-aho kotiutti Mikko Vihriälän ja Mikko Kanala osoitti pelisilmää karkaamalla Atte Kortehiston lyönnillä, tilanne oli 4–1. Kolmas vuoropari tasattiin ...
, ,
Yhteislauluilta Uittomieskämpällä (arkistokuva)

Yhteislaulua Uittomieskämpällä 

EVIJÄRVEN Uittomieskämpällä kokoonnutaan yhteislaulun merkeissä 11. heinäkuuta kello 18 alkaen. Lauletaan yhdessä kevyttä tanssimusiikkia harmonikan säestyksellä. Kämpältä löytyy sanat ja kämppäemäntä säestää, esilaulajia löytyy, tule sinäkin mukaan laulamaan. Kahviakin saattaa saada ja kastettavaa, vapaaehtoinen kahviraha.  
,
Vuonna 1981-syntyeiden luokkakokoukseen osallistui 21 entistä oppilasta. Koko kylän luokkakokouksen ideoija Hanna-Riikka Uusitalo on kuvassa eturivissä kolmas oikealta.

Koko kylän luokkakokous 

VIMPELIN PESISFESTIVAALIEN yhteydessä ensimmäistä kertaa järjestetty Koko kylän luokkakokous keräsi lauantaina 6. heinäkuuta Vimpelin yhteiskoululle useita koulun entisiä oppilaita ja opettajia.   –Idea tapahtumasta tuli ystävältä, jonka kotikunnassa on järjestetty vastaavaa jo vuosia. Meillä tämä on nyt ensimmäinen kerta ja uskon ettei jää viimeiseksi. Tänne on kutsuttu henkilökuntaa, entisiä ja nykyisiä opettajia ja ihan mukavasti heitä on käynytkin, kertoo tapahtuman ideoija, Vimpelin kunnan viestintäkoordinaattori Hanna-Riikka Uusitalo.   Satunnaisten koululla vierailevien entisten oppilaiden ja opettajien mielestä avoimien ovien kaltainen tilaisuus on mukava, matalan kynnyksen mahdollisuus käydä verestämässä muistoja ja tapaamassa koulun vanhoja oppilaita. Luokkakokoukset ovat varsin yleisiä kouluilla ja nytkin Vimpelin koululla oli ...
, ,
Elmeri Anttila. Kuva arkistosta.

Pattijoki otti tärkeän voiton Rovaniemellä  

VIMPELIN VETO pelasi perjantaina poikkeuksellisesti Artic Battle 2-nurmella Pattijoen vieraana Rovaniemellä, jossa Pattijoki on pelannut aiemminkin kotiottelunsa. Ottelu päättyi 2–0, jaksot 4–3 ja 2–1.  Ottelun kolmostilanteet menivät kotijoukkueelle 10–9. Ottelua oli seuraamassa 1150 katsojaa, joka on yli Pattijoen katsojakeskiarvon.  Ensimmäisen jakson ratkaisu nähtiin neljännen alussa, kun kotijoukkue teki kolme juoksua. Veto oli viemässä jaksoa ja johti 1–3. Vedon kotiuttajajokerit vei Vedon 0–2 johtoon ja 1–3 Janne Mäkelä uudestaan. Juuso Keski-Koukkari löi kaksi juoksua ja kahden palon tilanteessa Topi Still löi voittojuoksun, kun Veto jäi tasoittavallaan juoksuitta.  Toisessa jaksossa nähtiin vain kaksi lyötyä juoksua: Veto sai vapaataipaleella jakson ainokaisen ja Pattijoelta ...
,
Mikko ”Peltsi” Peltola tekee paljon juontokeikkoja erilaisissa vapaa-ajan tapahtumissa ja viettää 7–8 viikkoa vuodesta työmatkoilla luonto-ohjelmia kuvaten. –Tämä on intohimohommaa. On aivan mahtavaa, kun voi yhdistää työn ja vapaa-ajan. Kuvat: Maija Perälä.

Kalastusmarkkinoilla oli vilskettä Lakis Areenalla

LAKANIEMI-POKELA-PYHÄLAHTI KYLÄSEURA järjesti kalaan ja kalastukseen painottuvat markkinat sunnuntaina 7. heinäkuuta 2024 Lakis Areenalla. Alun perin markkinat oli tarkoitus järjestää Avoimien kylien päivänä 8. kesäkuuta, mutta ajateltiin, että Pesisfestivaalien aika olisi parempi. Ajatuksena oli, että paikalliset kalastajat myyvät kalaa ja paikalle pyydetään vaapun- ja vieheentekijöitä myymään omia tuotteitaan. Kalastajia ei lopulta tullut kuin yksi ja hän myi hetkessä kuhafileensä pois ja myös ahvenfileet tekivät kauppaansa. Vaapuntekijöitä piti tulla kymmenkunta, mutta loppumetreillä suuri osa perui ja paikalle tuli vain kaksi myyjää. Heillä kauppa kävikin sitten hyvin ja he olivat kovasti tyytyväisiä päivän myyntiin. Paikalla oli myös Aisapari ja heidän pisteillään kävi ...
, ,
Hukkakaura. Kuva: Juha-Matti Toppari.

Hukkakaura jo näkyvillä pellolla – tarkasta peltosi hukkakauran varalta

Kasvinviljelijällä alkaa peltotarkkailun aika, kun hukkakaura on tulossa esiin. Hukkakaura on tehokkaasti leviävä rikkakasvi, joka levitessään on todella hankala torjuttava. Hukkakauran torjunta on lakisääteistä, joten sen kitkentä on tärkeää. Hukkakaura leviää monin eri tavoin. Se voi levitä oman siemenen mukana pellolle, lintujen tai riistaeläinten mukana. Hukkakauran tarkkailua kannattaa tehdä useampi kerta kasvukauden aikana, koska hukkakauraa voi nousta vielä myöhään kesällä pellolta. Hukkakauran tarkkailussa tulee erityisesti tarkkailla sähkölinjojen alustat. Linnut istuvat langalla ja usein levittävät hukkakauraa linjojen kohdalle. Hukkakauran torjunta voidaan tehdä joko kemiallisesti tai kitkemällä. Nopean kasvukauden vuoksi kemiallisen torjunnan kanssa ollaan jo myöhässä suurimmalla osalla pelloista. Jotta hukkakauran saa ...
Työryhmä kokoontui ryhmäkuvaan esityksen jälkeen.

Runon ja musiikin iltapäivä Väinöntalolla

EVIJÄRVEN Väinöntalolle kerääntyi tupa täyteen viettämään runon ja musiikin iltapäivää runoilija Eino Leinon syntymäpäivänä 6. heinäkuuta. Runotapahtuma järjestettiin muistelujen mukaan kolmannen kerran. Työryhmä lausui ja lauloi Eino Leinon rakastetuimpia runoja. Lausujia olivat Kaisu Huhtala, Paula Kultanen, Vieno Maria Mäkelä ja Carita Surma-aho. Laulusta vastasivat Hilja Elgbacka ja Marjaana Hinkka. Säestäjinä toimivat Satu Lumiaho, viulu, ja Tiia Vartio, harmoni. Tilaisuuden juonsi museotyöntekijän apulainen Hilma Latukka. Ennen esitystä tarjolla oli maittavat pullakahvit. Samoin kuin kahvin kanssa tarjottu raparperipiirakka, myös muu esitys oli toteutettu talkootyönä, kertoi Satu Lumiaho. Miksi tämä esitys toteutetaan juuri Väinöntalolla? –Tykkään tästä paikasta. Tämä paikka on helmi, sanoo Lumiaho. ...
, ,
Tässä ollaan ja villasukkia tarvitaan, tuumaa Alli Annola tämänhetkisestä mielitekemisestään. Villasukille on aina kysyntää maailmassa.

Annolan Alli on monen toimen nainen – ”Voi mummu, kun sinä pysyisit tuollaisena”

ALLI ANNOLA muutti vuonna 1965 Itäkylän Karhusaaresta Tarvolaan järven länsipuolelle ja meni naimisiin Jaakko Annolan kanssa. Jaakon hän oli nähnyt ensimmäisen kerran ollessaan Heikkisten (Lammisten) navetassa käsinlypsykilpailussa 16–17-vuotiaana. Jaakko oli katsojien joukossa, ja Alli voitti kilpailun. Naimisiin mennessään Alli oli 24-vuotias. Kansakoulun jälkeen Alli meni kansanopistoon Lapualle kuusitoistavuotiaana, ja koulu kesti yhden talven. Seuraavaksi talveksi hän meni karjanhoitokouluun Isokyrön Orisbergiin. Ja niin oli koulut käyty. –Olisin oppikouluun mennyt, mutta ei saanut mennä pyrkimään, kun aina piti tehdä työtä. Mutta kyllä oon pärjännyt muutenkin. Asioita on pitänyt hoitaa, niin siinä on oppinut paljon. TARVOLAAN Alli kotiutui sanojensa mukaan. Oli niin paljon ...
, ,
ROVASTI Jaakko Fellman, Kalkki-Jaakoksikin kutsuttu, on ehkä nimekkäin Järviseudulla vaikuttanut hengenmies.

Muutamia tuokiokuvia rovasti Fellmannista 

ROVASTI Jaakko Fellman, Kalkki-Jaakoksikin kutsuttu, syntyi Rovaniemellä 1795 ja kuoli Lappajärvellä 1875. Hän on ehkäpä nimekkäinkin hengenmies, joka Järviseudulla on vaikuttanut. Vaikka hänet mainitaan monissa teoksissa sielunpaimenena, ei sovi unhoittaa hänen saavutuksiaan tiedemiehenä, saati maanviljelijänä. Virassaan Lappajärven seurakunnassa hän vaikutti yli 40 vuotta.   Lähdeaineistot mainitsevat Jaakko Fellmannin kirjallisen tuotannon – olihan hän kääntänyt Uuden testamentin ja kirkkokäsikirjan saameksi. Myös muita Lappi-aiheisia ja Lapin elämää käsitteleviä kirjoituksia hän laati elinaikanaan sangen runsaasti.   Ennen Lappajärvelle siirtymistään, Utsjoen kirkkoherrana, suoritti Fellman laajoja kasvitieteellisiä tutkimuksia alueen luonnossa. Kiintymys luontoon sai arvatenkin Fellmannin kiinnostumaan maanviljelyksestä, varsinkin Järviseudulla.   Ristiriitoja muiden pappien kanssa Jaakko Fellman ei istunut ...
, ,
Edellinen 1…345346347348349…1 037 Seuraava
1…345346347348349…1 037
Uutisarkistoon