Taskunauriita Ameriikasta

Taskukellot ovat keräilijöiden keskuudessa haluttuja, kirjoittaa Heikki Salmela Karhuahon kaiuissa.
Taskukellot ovat keräilijöiden keskuudessa haluttuja, kirjoittaa Heikki Salmela Karhuahon kaiuissa. Kuva on luotu tekoälyn avulla.
Taskukellot ovat keräilijöiden keskuudessa haluttuja, kirjoittaa Heikki Salmela Karhuahon kaiuissa.
Taskukellot ovat keräilijöiden keskuudessa haluttuja, kirjoittaa Heikki Salmela Karhuahon kaiuissa. Kuva on luotu tekoälyn avulla.

EN tiedä lukeeko näitä minun juttujani nuorempi väki, mutta tiedoksi kuitenkin, että taskunauris on kansanomainen nimi taskukellolle.

Ensimmäinen taskukello on valmistettu kuulemma niinkin aikaisin kuin vuonna 1510 ja keksijänä oli saksalainen Peter Henlein. En tiedä kuinka yleisiä taskukellot olivat Suomessa joskus 1800-luvulla, mutta ne yleistyivät nopeasti, kun Amerikankävijät toivat niitä palatessaan Suomeen. Amerikankelloilla käydään kauppaa vieläkin antiikinkeräilijöiden kesken. Muistan itsekin nähneeni taskunauriin kotona piirongin loolassa, mutta en tiedä, mistä se oli lähtöisin.

Rannekellon yleistyminen alkoi kuulemma ensimmäisessä maailmansodassa, kun siitä oli helpompi katsoa tarkka ennalta sovittu hyökkäysaika tai muu taistelutapahtuma. Rannekellot olivat vieterivetoisia ja niiden kulta-aika kesti 1970-luvulle, jolloin paristokäyttöiset, kvartsikiteen värähtelyyn perustuvat digitaaliset kellot tulivat markkinoille. Ostin itsekin digikellon joskus 1980-luvun alussa ja olihan se hulppeaa, kun kelloa saattoi käyttää sekuntikellona. Hetken aikaa oli muodissa itsevetävät automaattikellot, jotka saivat vieterin vetämiseen tarvittavan energian käden liikkeistä. Minullakin oli hetken aikaa automaattikello ja hauskana muistona opiskeluajoilta on jäänyt mieleen, kun joskus opiskelijarientojen jälkeen uni oli niin syvää, että kellokin oli pysähtynyt.

Mainos

Digikellot valtasivat kuitenkin markkinat kestävyytensä ja ominaisuuksiensa takia ja kelloihin alkoikin tulla yhä uusia ominaisuuksia ja nykyisin puhutaankin älykelloista, joilla voi vastaanottaa ja lähettää viestejä, vastata puheluihin, käyttää monia samoja sovelluksia kuin älypuhelimillakin ja lisäksi tarkkailla omia elintoimintojaan. En edes tiedä, mitä kaikkea älykelloilla voi tehdä enkä aio ottaa selvääkään, sillä älypuhelimessakin on kaikki ja enemmänkin, mitä tarvitsen.

Olen vuosien varrella saanut lahjaksi useita kelloja ja tarpeeseen ne on aikoinaan tulleetkin, mutta kännyköiden myötä rannekello kävi ainakin minulle tarpeettomaksi ja ne on jääneet ajat sitten laatikon pohjalle muistoiksi menneistä ajoista ja kehitysvaiheista. Tuntuukin aika oudolta, että joku nykyaikana hankkii ranteeseensa kymmenien tuhansien eurojen arvokellon, kuten Rolexin, mutta huvinsa kullakin.

Heikki Salmela

Mainos
Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.