Olin aikoinaan jakamassa aamupostia autopiirissä. Kello oli neljä aamulla. Tulin pihaan, jossa oli samassa rakennuksessa monta eri firmaa. Postilaatikot olivat rakennuksen syvennyksessä seinässä kiinni. Otin autosta lehdet, ja menin laittamaan niitä laatikoihin. Samassa yhden toimiston ulko-ovi aukesi. Voin kertoa, että sydänkohtaus oli lähellä. Ketään ei kuitenkaan odotuksesta huolimatta tullut ulos. Kun menin kauemmaksi ovesta autoon, ovi sulkeutui. Aikansa asiaa tutkittuani, huomasin että ovessa oli valokenno, joka avasi oven aina kun joku tuli tarpeeksi lähelle.
Jyrki Viinikka
