Tilaa uutiskirje Tilaa lukuaikaa Osta irtonumero Vaihda salasana Kirjaudu
Tilaa toimituksen uutiskirje tästä

Uutiset

Sedusta keväällä 2026 valmistuneita. Kuva: Freepik.

Sedusta keväällä 2026 valmistuneita

SEDU ILMAJOKI Eläintenhoidon ammattitutkinto eläintenkouluttaja (AT): Lehtinen Missu, Ilmajoki; Pelkkikangas Tiia, Seinäjoki; Rannikko Riina, Lapua Kuljetusalan ammattitutkinto, metsäteollisuuden kuljetusten osaamisala: Nevanpää Jonne-Venne, Lapua Maatalousalan perustutkinto, eläintenhoitaja: Asuintupa Julia, Ilmajoki; Hietarinta Heta, Ilmajoki; Kuoppala Teija, Lappajärvi; Lehto Jessica, Kurikka; Mansikkamäki Ada-Emilia, Vaasa; Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä: Alakoskela Aatu, Lapua; Frusti Riku, Isokyrö; Hirvelä Riku, Kurikka; Ikola Niku, Seinäjoki; Kivilahti Julia, Kauhajoki; Koivusalo Amanda, Seinäjoki; Kujala Valtteri, Seinäjoki; Laaka Aatos, Ruovesi; Laanola Valtteri, Kurikka; Mäenpää Eemeli, Kurikka; Penttilä Leevi, Kurikka; Perälä Pinja, Isokyrö; Saari Juho, Kurikka; Silvonen Nella, Kauhava; Sippola Antti, Lapua; Syrjänen Milja, Orivesi Rakennusalan perustutkinto maarakennuskoneenkuljettaja: Haapoja Leevi, Kurikka; Honkola Aleksi, …
Aana ja metsä

Metsäpeuran jäljillä – Tarinoita alueen historiasta

Metsäpeuran vuodenkierrosta, meteoriitin iskusta ja alueen historiasta kertoi Lillukkametsän Aana Vainio Geopark-viikon opastetulla kierroksella Kanavapuiston esteettömällä luontopolulla 26. toukokuuta. Mielenkiintoinen ja osallistava kierros kuultiin suomen ja englannin kielellä, sillä osallistujia oli lähikuntien lisäksi Amerikasta asti. Vainio yhdisti mainiosti ja elävästi alueen historian ja metsäpeuran elämän luontopolulla olevaan Ville Heimalan Vuosimiljoonat-taideteokseen. –Suomi on sijainnut ennen Atlantilla, ja meteorin iskun aikoihin Keski-Saksan tienoilla. Ennen jääkautta tässä oli vuoristo, ja jääkaudella aluetta peitti enimmillään parin kilometrin korkuinen jäätikkö. Metsäpeurat olivat vetäytyneet Keski-Eurooppaan ja Uralin vuoristoon. Kun jää suli, alue peittyi vedellä. –Lehtimäen Suokonmäki oli alueen korkein kohta ja saari tuohon aikaan. Kesti noin …
,
Tärkeimpiä uutispoimintoja Järviseudun Sanomien uutisivrrasta viikolla 22/2026.

Kehitystä ja tulevaisuuden uhkaa – viikon tärkeimmät uutispoiminnat

Tässä poimintoja viikon 22 uutisvirrasta Järviseudun Sanomien kotisivulla. Evijärvi kritisoi Markjärven hankkeen vaikutusta Evijärven kunnanhallitus päätti kokouksessaan 25. toukokuuta antaa Kruunupyyn kunnalle pyydetyn lausunnon Markijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavan kaavaluonnoksesta. Evijärven kunta katsoo, että kaikki tuulivoimapuistot tulee suunnitella ja rakentaa niille alueille, joille ne on uudessa Pohjanmaan maakuntakaavassa 2050 merkitty. Kauhavan kaupunki vastustaa oikeuspalveluviraston keskittämistä Päätöksiä Kauhavan kaupunginhallituksen kokouksesta 25. toukokuuta. Inan nuorisoseuralle jälleen uusi kehityshanke Evijärven Inankylän nuorisoseura ry on saanut Elinvoimakeskukselta EU:n maaseuturahoitusta mittavaan kehittämishankkeeseen, jonka tavoitteena on vahvistaa nuorisoseuran asemaa ympärivuotisena harrastus-, liikunta- ja juhlatilana sekä kyläläisten kokoontumispaikkana. Harmaa tsunami uhkaa Lappajärven asuntomarkkinoita OP Pohjolan julkaisema asuntomarkkinoiden hopeaindeksi on …
,
17 Lappajärven vuoden 1976 41:sta ylioppilaasta osallistui riemuylioppilaiden tapaamiseen.

Riemuylioppilaat mukana Geolukion ylioppilasjuhlassa

Lappajärven lukion rehtori Tarja Puro oli tavan mukaan kutsunut ylioppilasjuhlaan 50 vuotta sitten ylioppilaaksi tulleet. Paikalla juhlassa oli 17 vuoden 1976 41 ylioppilaasta. Tänä vuonna Lappajärven lukiosta kirjoitti ylioppilaaksi 15 nuorta, koko Suomessa 26 500. Marja-Leena Kultalahti piti juhlassa riemuylioppilaan puheen. Hän kertoi opiskelleensa kielilinjalla, missä opintoihin kuului myös venäjän opiskelua. Siihen aikaan muut linjat olivat matemaattinen ja reaaliaineiden linja. –Lukiossa oli perinteiset vuosiluokat eikä luokattomasta lukosta ja kurssimuotoisuudesta ei ollut vielä tietoakaan. Päivittäistä arkeamme ohjasi koulun tekemä tarkka lukujärjestys. Ylioppilastutkinto erosi nykyisestä, sillä kaikki kokeet suoritettiin kerralla lukion viimeisen luokan keväällä. Vastaukset kirjoitettiin aluksi ruutupaperille lyijykynällä, sen jälkeen kuulakärkikynällä …
,
Mökki Alajärven Vähäsaaressa on ollut Heikinheimojen omistuksessa vuodesta 1932. Nykyisin saaressa mökkeilevät Kaarina Heikinheimo ja hänen siskonpoikansa perheineen. Kuvat: Kari Airenteen albumista.

Mökki saaressa on ollut tärkeä kiinnekohta elämässä: ”Nykyisin näen uniakin vain Alajärveltä”

Suvun kesäpaikka Alajärven Vähäsaaressa on merkityksellinen paikka tekstiilitaiteilija Kaarina Heikinheimolle. –Isäni osti saaren 1932 Ojajärveltä, joka oli muuttamassa Vaasaan, ja vietimme siellä paljon aikaa lapsuusvuosinani. 1952 muutimme Vaasaan, minkä jälkeen saari on ollut kesäpaikkana. Mökki on kuulunut elämääni tiiviisti; ainoastaan isän kuoleman jälkeisenä kesänä en käynyt Alajärvellä. Nykyisin näen unia vain sieltä, unessani en koskaan ole Vaasassa, kertoo Heikinheimo. Heikinheimon isä, Martti Johannes Heikinheimo, toimi Alajärvellä kunnanlääkärinä 21 vuoden ajan. –Muistan muutenkin todella elävästi ajan, kun asuimme Alajärvellä, vaikka olin vain 5-vuotias muuttaessamme pois. Minulla on paljon muistoja Väinölästä ja talon ympäristöstä, Aallon mammusta ja pappilasta, selvää filmiä. Lapsuuskesistä mökillä …
,
Mirja Metsäpelto.

Janoisia kutsutaan!

Viime viikolla olin ajamassa autolla vähän kauempana. Oikealla puolella tietä virtasi aika leveä kirkasvetinen joki. Yhtäkkiä huomasin, että joen vesi syöksyi alaspäin pärskyvänä putouksena. Putouksen vesi meni vauhdilla syvällä olevaan pieneen lampeen. Lammessa näkyi veden liike isona vellovana pyörteenä. Näky oli ihan uskomattoman hieno! Pysäytin auton, ja menin tien reunaan ihailemaan näkymää, joka oli kuin sadussa! Lammesta joki jatkoi matkaansa tien ali vasemmalle puolelle. Vesi kimalteli auringon paisteessa, ja muutaman metrin levyinen joki mutkitteli ihan luonnollisine mutkineen vihreitten nuorten koivujen ja sammaleisten reunojen keskellä. Raamatussa sanotaan: ”Kaiken hän on tehnyt kauniisti aikanaan, myös ikuisuuden hän on pannut heidän sydämeensä (Saarnaaja …
Lappajärvellä voi näkyä ensi vuosikymmenellä yhä enemmän autiotaloja.

Lappajärven asuntomarkkinoille vyöryvä ”harmaa tsunami” jättää yhä useampia taloja tyhjilleen

OP Pohjolan julkaisema asuntomarkkinoiden hopeaindeksi on Lappajärven kannalta varsin pysäyttävä mittari. Se kuvaa väestön ikääntymisestä johtuvaa tulevaa tarjontapainetta ja riskiä asuntomarkkinoilla. Lappajärven sijoittuminen Suomen kuntien ”huonommuusjärjestyksessä” sijalle 16 selittyy rakenteellisilla tekijöillä. Miltä kunnan sijoitus tuntuu, Lappajärven hallintojohtaja, vt. kunnanjohtaja Maria Ahvenniemi? –Lappajärven väestörakenteen vuoksi ikääntyminen on ollut voimakasta viime vuodet ja vaikka kehitys tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa, niin vauhti hieman tasaantuu, Ahvenniemi vastaa. Hänen mukaansa Lappajärvellä muutos on tapahtunut muita naapurikuntia nopeammin, mutta lähivuosina väestörakenteen muutos kiihtyy myös muissa kunnissa. Indeksiluvuissa Vimpeli on nyt 37., Soini 81., Evijärvi 95., Alajärvi 100. ja Kauhava 129. Vähiten ikääntymisen vaikutukset uhkaavat Limingan ja …
,
Vuosikymmenissä rakentunut puutarha muodostuu toinen toistaan viehättävimmistä, häkellyttävän kauniista yksityiskohdista.

Hilkka Jylhän kesäparatiisi Kortesjärvellä: ”Tämä on ollut henkireikä ja terapiapaikka”

Koivukujan reunustaman hiekkatien päässä odottaa tulijan pysäyttävä näkymä. Puolen hehtaarin tontti itsessään esittelee omistajansa: vain ahkera, itseään säästelemätön ja luova ihminen voi saada aikaan tällaista. Kesäparatiisi on yhden sanan kuvaus omistajansa, Hilkka Jylhän vapaa-ajankodin pihapiiristä ja puutarhasta Kortesjärven Fräntilän kylässä. Sodan jälkeen, vuonna 1950 valmistunut, Hilkan isän Arvo Heikkilän perheelleen rakentama talo pihapiireineen siirtyi Hilkan ja hänen puolisonsa omistukseen 1990-luvun alussa. Vuonna 1993 valmistuneen remontin jälkeen paikka on ollut Jylhän perheen, kahden aikuisen lapsen ja kuuden lapsenlapsen vapaa-ajan kotina. Vuosikymmenissä rakentunut puutarha muodostuu toinen toistaan viehättävimmistä, häkellyttävän kauniista yksityiskohdista. Jylhä teki elämäntyönsä yrittäjänä yhdessä puolisonsa kanssa. –Kotimme on Kaustisella, jossa …
,
Kivitipun majoitusoperaattori vaihtuu.

Hotel Kivitipun toimija vaihtuu

Forenom on myynyt useita majoitusyksiköitään Suomessa LODGE Finlandille. Toiminnallinen vastuu näistä kohteista siirtyy LODGE Finlandille 1.6.2026. Kaupan kohteena olevat yksiköt ovat Hotel Kivitippu, Hostel Ylläs, Hostel Kuusamo, Aparthotel Raahe sekä useita loma-asuntoja. LODGE Finland (Luonnekas Oy) kertoo olevansa suomalainen majoitus- ja elämyspalveluoperaattori, joka kehittää matkailukohteita — hotelleja, hostelleja, resorteja ja lomahuoneistoja ympäri Suomea. Yritys palvelee niin matkailijoita elämyskonseptillaan kuin matkailukeskusten sesonkityöntekijöitä ja yrityksiä asumiskonseptillaan. -Kaikki olemassa olevat varaukset säilyvät voimassa ja jatkuvat suunnitellusti, tiedottaa Forenom asiakkaitaan muutoksesta. Forenom ja LODGE Finland tekevät tiivistä yhteistyötä varmistaakseen sujuvan siirtymän sekä vieraille että varausten tekijöille. Juttua muokattu 31.5.2026: Otsikkoa täsmennetty Kivitippuun liittyviä, aiemmin …
Ankkurit nappasi Manselta pisteen. Kuva: Jani Vuorela.

Ankkurit nappasi Manselta tärkeän pisteen

Alajärven Ankkurit ja Manse PP Tampereelta kohtasivat perjantaina aurinkoisella Saltex Areenalla. Ensimmäinen jakso oli Mansen täydellistä hallintaa. Toisella jaksolla Manse hallitsi alkua, mutta Ankkurit nousi rinnalle ja ohi. Manse oli kotareissa parempi ja voitto merkittiin vieraille jaksoin 1-2 (4-14, 6-4 0-1k). Ankkurit aloitti ottelun sisältä ja sai myös paikkoja. Yksi juoksu nähtiin, kun Toni Marjamäki onnistui kotiuttamaan Joona Peltokankaan. Loppujakso oli kuitenkin täysin Mansen hallintaa. Heti ensimmäisessä vuorossa Manse iski neljä juoksua ja toisessa vuorossa syntyi yksi juoksu. Jakson kolmas vuoro tuotti Manselle jopa 9 juoksua ja Manse siirtyi 1-14 johtoasemaan. Niistä mainittakoon pelkässä ykköstilanteessa Simo Vainikaisen läpilyönti kolmosjatkeelta, millä …
Kuva 1 taiteilijat

Järviseutua ommellaan yhteen kankaiden ja taiteen avulla

Pitkällinen projekti uusien tekstiilisarjojen ideoinnista valmiiksi tuotteiksi on lopuillaan. Verho- ja Mattotalon Järviseutu-kangassarja ja Kraatterin reunalla -tyynynpäällissarja julkistettiin herkissä tunnelmissa osana Geopark-viikkoa torstaina 28. toukokuuta. –Tämä on tämän projektin päätös, mutta myös alku tuotteiden myynnin osalta. Aamulla kun tulin töihin, meinasi itku tulla kun näin kankaat täällä. Molempia kangassarjoja on työstetty yhtä aikaa, ja nyt kun työn hedelmät ovat vihdoin tässä, tuntuu uskomattomalta. Yhteistyöllä tämäkin on toteutettu. Yksin ei pysty mihinkään, mutta yhteistyöllä voi jotain syntyäkin, tunnelmoi yrittäjä Taina Kangas. Tilaisuudessa Kangas kiitti taiteilijoita, monia yksittäisiä henkilöitä ja eri toimijoita, joiden kanssa projektia on suunniteltu ja toteutettu. –Leader Aisaparin hanketuki …
, , , ,
Kuvassa Laihorinteen sisarukset Teuvo (vas.), Helena, Aura-Liisa, Helinä, Marianne ja Mika. Kuvasta puuttuu Risto.

Laihorinteen urheilijasuvusta MM-finaaliin

Elettiin 19. heinäkuuta 1983, kun ajanottotaululla komeili lukema 11,13. Helinä Marjamaan (o.s. Laihorinne) juoksema aika on yhä suomalaisnaisten 100 metrin kaikkien aikojen paras tulos. Laihorinteen tunnetusta urheilijaperheestä lähtöisin olevasta Helinä Marjamaasta kertova elämäkertateos julkistettiin toukokuun lopulla. Kirjan on kirjoittanut liikunnanopettaja Jouko Salmela, joka tunsi Laihorinteen perheen jo ennestään. Aiemmin Salmela julkaisi kirjan painija Jouko Salomäestä, minkä jälkeen hän ryhtyi kirjoittamaan Helinä Marjamaan elämäkertaa. ”Missään ei ollut koskaan ollut samanlaista tunnetta. Se oli minulle uusi juttu. Asetuin ratani taakse, se oli sisärata, ei paras mahdollinen, mutta sitä en siinä vaiheessa enää ajatellut. Rata tuntui hyvältä jalkojeni alla. Kontakti oli nopea, tuntui …
,
Edellinen 1…5758596061…1 274 Seuraava
1…5758596061…1 274
Avaa uutissivu

Uusin Näköislehti

JS 39 23.9.2026
23.9.2026
Osta irtonumero
Lehtikioski

Kesäblogit

Kastellin jätinkirkko on kuuluisin ja pinta-alaltaan suurin jätinkirkko Suomessa. Se on ajoitettu kivikauden loppupuolelle noin 2 500 eaa.

Kuka pelastaisi reissaajan?

Kuntakivivoittajat

Elämää ja historiaa Euroopan suurimmalla kraatterijärvellä

Oma pieni arjen mikrotaukojen mahdollistajani on työkoneen näyttökuvan vaihtaminen rauhoittavaan järvimaisemaan.

Metsän tuoksua työpöydällä

Lisää

Elävää Järviseutua digikuvina

Img0005

Elävää Järviseutua digikuvina 129.

Img02632

Elävää Järviseutua digikuvina 128.

Img02413

Elävää Järviseutua digikuvina 127.

Lisää

Kolumnit

Sirpa Salomäki.

The Mutta

Sam Leijonanmieli

Kaikkien – aikojen – kevät

Sankelo

Elokuvakaupungin palveluksessa

Lisää

Vain kotisivuilla

Lähikaupan hyllyssä oli yli 70 erilaista ristikkolehteä.

Karhuahon kaikuja: Sanaristikoista ajanvietettä pimeisiin iltoihin 

Kesän kohokohtia oli Katajalahden venesataman kunnostustalkoot.

Karhuahon kaikuja: Onko kesää vielä jäljellä?  

Sari Palmu ottaa kantaa maaseudun elinkeinojen ja asukkaiden puolesta.

Suomi ei elä pelkällä etelän viljalla – huoltovarmuus tarvitsee koko maan

Lisää

Tulevia Tapahtumia

Urheilu

Yleisen sarjan (lähtö 26) semifinaali

Mäkiselle voitto, järviseutulaisille hyviä sijoituksia Särkiniemen radalta

Hilma Kansanaho, Minttu Savola ja Milla Savola Ilmajoen piirinmestaruusmaastojuoksuissa.

Laven nuorille pistesijoja syksyn piirinmestaruuskisoista

Lappajärven Veikkojen naisten maakuntasarjan joukkueella oli syytä tuuletuksiin sarjanousun varmistuttua. Kuva: Essi Kaunisto.

Lappajärven Veikot suomensarjaan

Lisää

Lappajärvi

Mäkiselle voitto, järviseutulaisille hyviä sijoituksia Särkiniemen radalta

Närkästyneet kuntalaiset ja valtuutetut kokoontuivat – ”Meidän ylitsemme on kävelty”

Laven nuorille pistesijoja syksyn piirinmestaruuskisoista

Vimpeli

Tapahtumapäivät vanhusviikon kunniaksi Vimpelissä: Arjen kohtaamisia ja tapahtumia lokauun ensimmäisellä viikolla

Poika tuli kotiin

Vimpelin Veto yhtiöittää Superpesis-joukkueen

evijärvi

Talli Vanillin toimintaan tutustui lähes sata henkeä – Ratsastus sopii kaikenikäisille

Mäkiselle voitto, järviseutulaisille hyviä sijoituksia Särkiniemen radalta

Hämärä ilta, lämmin tunnelma – Hämärillä kaupoilla ostettiin paikallisilta ja tavattiin tuttuja

Alajärvi

Maaseutuasiamiehestä maaseutuasiantuntija

Valveunen maisema ja paikalliset objektit esillä Nelimarkka-museossa

Lukijat valitsivat tunnetuimman alajärveläisen: ”Ajattelen alajärveläisiä lämmöllä”