Elettiin 19. heinäkuuta 1983, kun ajanottotaululla komeili lukema 11,13. Helinä Marjamaan (o.s. Laihorinne) juoksema aika on yhä suomalaisnaisten 100 metrin kaikkien aikojen paras tulos.
Laihorinteen tunnetusta urheilijaperheestä lähtöisin olevasta Helinä Marjamaasta kertova elämäkertateos julkistettiin toukokuun lopulla. Kirjan on kirjoittanut liikunnanopettaja Jouko Salmela, joka tunsi Laihorinteen perheen jo ennestään. Aiemmin Salmela julkaisi kirjan painija Jouko Salomäestä, minkä jälkeen hän ryhtyi kirjoittamaan Helinä Marjamaan elämäkertaa.
”Missään ei ollut koskaan ollut samanlaista tunnetta. Se oli minulle uusi juttu. Asetuin ratani taakse, se oli sisärata, ei paras mahdollinen, mutta sitä en siinä vaiheessa enää ajatellut. Rata tuntui hyvältä jalkojeni alla. Kontakti oli nopea, tuntui kuin olisi ilmassa. Keskityin, pyrin saamaan hyvän fiiliksen. Onnistuin. Lähtölaukauksen pamahtaessa pinkaisin salamannopeasti liikkeelle. Sitten askel askeleelta eteenpäin, ja tein sen. Minkä eteen olin vuosikausia tehnyt töitä.”
Katkelma vuoden 1983 MM-finaalista. Jouko Salmela: Helinä Marjamaa. Unelmana juosta kovaa. 2026,
Tie pikajuoksun huipulle
Kirja etenee kronologisesti Laihorinteen urheilijasuvusta Helinän lapsuuteen, koulunkäyntiin ja lopulta kansainvälisille juoksuradoille. Ensimmäinen suuri menestys tuli jo vuonna 1971, kun Laihorinteen sisarusparvi saavutti SM-hopeaa viestijuoksussa.
Helinä Marjamaan oma ura lähti nousuun hänen voitettuaan 15-vuotiaana 16-vuotiaiden Suomen mestaruuden Kokkolassa. Vuosien 1975–1977 vaikeuksien jälkeen läpimurto tuli Prahan EM-kisoissa vuonna 1978. Valitettavasti Moskovan olympialaisissa vuonna 1980 takareisivaiva haittasi suorituksia. Uran huippuvuodet olivat 1983 ja 1984.
Helsingin MM-kisoissa vuonna 1983 Marjamaa juoksi 100 metrin finaalissa kuudenneksi. Hän on yhä ainoa suomalainen naisjuoksija, joka on yltänyt pikajuoksun MM- tai olympiafinaaliin. Los Angelesin olympialaisissa vuonna 1984 finaalipaikka jäi vain yhden sadasosasekunnin päähän.
–Kun juoksun jälkeen tuotiin minulle paperilistat, näin, että olin hävinnyt vain yhdellä sadasosalla finaalipaikan, Marjamaa muisteli tilaisuudessa.
Aktiiviurallaan Marjamaa voitti 100 metrillä kuusi ja 200 metrillä neljä Suomen mestaruutta sekä kolme sisäratojen SM-kultaa.
–Minua valmensivat Aura-Liisa Putkonen (os. Laihorinne), Pertti Helin, Tapio Marjamaa ja minä itse laadin harjoitusohjelmat viimeiset kolme vuotta.
Elämäkerta syntyi haastatteluista ja muistoista
Kirjaprojekti käynnistyi syksyllä 2025. Salmela otti yhteyttä Evijärven Urheilijoihin, joka lähti tukemaan hanketta ja toimii myös kirjan kustantajana. Kirjan tuotto ohjataan nuorten evijärveläisten urheilijoiden tukemiseen.
Urheilu-uran jälkeen Marjamaa kouluttautui kemistiksi. Hän valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 1986 ja on työskennellyt johtotehtävissä niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla.
Kirjailija Jouko Salmelan mukaan pelkät tilastot eivät riittäneet elämäkerran rakentamiseen.
–Aineistoa kerättiin lehtileikkeistä, haastatteluista ja Helinän tuntevien ihmisten kertomuksista. Erityisen tärkeässä roolissa olivat Helinän omat muistot ja keskustelut, Salmela kertoi.
Salmelan mukaan Marjamaata kuvaa ennen kaikkea poikkeuksellinen psyykkinen suorituskyky.
–Määrätietoisuus on monelle huippu-urheilijalle yhteinen piirre, mutta Helinässä on jotain erityistä. Hän pystyi hallitsemaan mielensä kilpailutilanteissa poikkeuksellisen hyvin, Salmela arvioi.
Tilaisuudessa Marjamaa kiitti lämpimästi kirjan tekijää ja kotiseuraansa.
–Ei ollut helppoa palauttaa mieleen vuosikymmenten takaisia tapahtumia ja tuntemuksia, mutta Joukon avulla niihin päästiin hyvin kiinni. Olen todella kiitollinen tästä työstä ja siitä, että Evijärven Urheilijat halusi lähteä kustantajaksi, Marjamaa sanoi.
Leevi Norrena
