Metsäpeuran vuodenkierrosta, meteoriitin iskusta ja alueen historiasta kertoi Lillukkametsän Aana Vainio Geopark-viikon opastetulla kierroksella Kanavapuiston esteettömällä luontopolulla 26. toukokuuta. Mielenkiintoinen ja osallistava kierros kuultiin suomen ja englannin kielellä, sillä osallistujia oli lähikuntien lisäksi Amerikasta asti. Vainio yhdisti mainiosti ja elävästi alueen historian ja metsäpeuran elämän luontopolulla olevaan Ville Heimalan Vuosimiljoonat-taideteokseen.
–Suomi on sijainnut ennen Atlantilla, ja meteorin iskun aikoihin Keski-Saksan tienoilla. Ennen jääkautta tässä oli vuoristo, ja jääkaudella aluetta peitti enimmillään parin kilometrin korkuinen jäätikkö. Metsäpeurat olivat vetäytyneet Keski-Eurooppaan ja Uralin vuoristoon.
Kun jää suli, alue peittyi vedellä.
–Lehtimäen Suokonmäki oli alueen korkein kohta ja saari tuohon aikaan. Kesti noin 1 000 vuotta, että veden pinta laskeutui ja maankuori kohosi siihen missä olemme nyt.
Vainio kertoi, että jääkauden jälkeen kesti kauan, ennen kuin metsäpeura ja muut eläimet palasivat alueelle. Metsäpeuran nykyinen esiintyvyys alueella on merkittävää, sillä Suomesta metsästettiin kanta lähes kokonaan 1600–1700-luvulla. Ja lopulta kokonaan Suomen alueelta 1800-luvun lopussa.
–Silloin olimme Ruotsin vallan alla, ja kuningas halusi, että Suomessa kasvatetaan vain poroja. Niinpä metsäpeura tapettiin lähes kokonaan. Vain jotain satoja yksilöitä säilyi Pohjois-Karjalassa ja Venäjän puolella.
Metsäpeuralauma vaeltaa Järviseudulle talvehtimaan
Nykyinen Suomenselän noin 2 000 yksilön lauma vaeltaa idän ja lännen väliä. Nyt kesän lähestyessä lauma on siirtynyt Keski-Suomen suomaille. Syksyn tullessa, rykimäajan jälkeen peuralauma palaa Salamajärven kansallispuiston kesälaitumilta talvehtimisalueelleen länteen. Tänne meille. Järviseudulla metsäpeuroja näkeekin aukeilla paikoilla, kuten järven jäällä, pelloilla ja Menkijärven lentokentällä.
–Talvella ruoan löytäminen on vaikeaa. Sarvipäiset naaraat syövät ensin, hirvaat syövät jos jotain jää. Ruoka on jäkälää ja sammalta, pelloilta peurat yrittävät löytää jotain vihreää. Aukealla on helpompi puolustaa laumaa pedoilta kuin tiheässä metsässä. Peurat näkevät ja haistavat pedon kaukaa.
Kierros päättyi Välijoen rannassa olevalle Heimalan nykyaikaa kuvastavalle patsaalle, minkä jälkeen nautittiin nokipannukahvit. Kierros oli järjestetty yhdessä Virtaa ja vetovoimaa luontomatkailusta -hankkeen kanssa.
