HUHTIKUUSSA järjestetään kahdet vaalit, kuntavaalit ja aluevaalit. Molempiin valittavat päättäjät käsittelevät ja päättävät jokaiselle meille tärkeitä asioita, asioita, joiden vaikutukset tuntuvat arjessa.
Kuntapäättäjät ja se, millainen on kunkin kunnan kunnanvaltuustojen imago keskustelu-, avoimuus- ja päätöksentekoilmapiiriltään, ovat osaltaan kunnan ja kaupungin kasvot. Tätä ehkä harvemmin mietitään, mutta asia tulee ilmi vaikkapa lukiessa eri kunnista käytävää vapaata keskustelua netissä.
Vapautuneesta tiedonvälityksestä, netistä ja somesta huolimatta, kuntapäättäjät ja heidän tehtävänsä, mahdollisuudet ja aikaansaannokset, ja laajemmin katsottuna koko kunnallisasioiden päätösprosessi ja sitä säätelevä hallinto, on jäänyt suhteellisen vieraaksi keskivertokuntalaiselle.
Usein kuulee sanottavan, ”en äänestä puoluetta, vaan ihmistä”. Puoluekannasta riippumatta, listaisin hyvän päättäjän luonteenpiirteistä kolmen R:n litanian: rohkea, rehellinen, rehti. Toimintaa kuvaavina ominaisuuksina listaan kolmen T:n ominaisuudet: tiedonnälkäinen, tiedostava, toimelias. Lisään listaan vielä tärkeinä ominaisuuksina avoimuuden, keskustelu- ja kuuntelukyvyn, yhteistyökyvyn, kyvyn perustella kantansa, ja kyvyn ottaa asiallisesti vastaan kritiikkiä.
Valtuutettu, sekä myös lautakunnan jäsen, voidaan nähdä päätöksentekotyönsä puolesta yrittäjänä, vaikkei pestillä rikastumaan pääse. Valtuutettu voi itse päättää, kuinka syvällisesti hän asioihin syventyy, kuinka paljon tuo esiin omia ideoitaan, kuinka paljon pitää kautensa aikana puheenvuoroja, jättääkö pöytäkirjoihin eriäviä mielipiteitä ja niin edelleen. Itse näen erittäin tärkeänä ja mielenkiintoisena valtuutetun tavan toimia eri viranhaltijoiden kanssa, ja toisaalta valtuutetun tavan kommunikoida kuntalaisille.
Kuntalaisten(kin) vastuulla on seurata päätöksentekoa
PÄÄTTÄJIEN ja virkamiesjohdon välinen päätösvalta on kuin veteen piirretty alati elävä viiva. Liian passiivisten päättäjien, ja toisaalta voimakastahtoisten omaa agendaansa ajavien virkamiesten kohdatessa todellinen päätösvalta saattaa lipsahtaa virkamiespuolelle, mikä ei ole demokratian tarkoitus. Vaikka esityslistalla olevista aiheista voi, ja pitääkin keskustella ja ottaa selvää etukäteen, eivät lautakuntien, kunnanhallituksen ja etenkään valtuuston kokoukset, saisi mielestäni olla paikkoja, jonne mennään istumaan ja olemaan vaiti. Valtuustojen kokouksiin on yleisöllä vapaa pääsy, nykyään niitä myös striimataan. Suuri yleisön kiinnostus johonkin asiaan sekä läsnäolo valtuustosalissa tuo tiettyä oikeanlaista painetta valtuutetun rooliin, ja olisi erittäin hyvä, että yleisö osallistuisi aina kokouksiin.
Lappajärvellä viime vuoden viimeisessä kunnanvaltuuston kokouksessa asialistalla oli Kuntaliiton tekemä kuntalaistutkimus, jossa Lappajärvikin oli mukana. Tutkimuksessa mitattiin kuntalaisten luottamusta kuntansa päätöksentekoon ja päättäjiin. Mikä mahtava tilaisuus valtuustolla olisikaan ollut tehdä nykyään yrityselämästä tuttua oma- ja laadunvalvontaa rakentavan keskustelun ja ehdotusten puitteissa! Puheenjohtajan rehellisestä toteamuksesta,” tuloshan ei ole meille mairitteleva”, huolimatta, minkäänlaista keskustelua asiasta ei syntynyt, vain yksi kommentti otannan suppeudesta. Toivoa sopii, että valtuutetut olivat vain joulukiireistä väsyneitä, eikä puhumattomuus kuvastanut asennetta avoimeen päätöksentekoon ja kuntalaisten odotuksiin. Avoin, tiedottava, innovatiivinen ja keskusteleva kuntapäättäjien joukko on ilmaista mainontaa kunnalle niin Lappajärvellä kuin muuallakin.
Tiina Kiviaho
Lue myös nämä Tiinan aiemmat kolumnit
Valinnat ja seuraukset – Järviseudun sanomat
Kotivaraa ja kanssaihmisten auttamista – Järviseudun sanomat
Tuulivoimaloitako Pohjanmaan helmen maisemaan – Järviseudun sanomat
