Toimintaansa käynnistävälle Lappajärven Ylipään kansakoululle oli löydetty loppuvuonna 1909 jo vuokratilat, mutta opettaja puuttui vielä. Virkaa koskeva ilmoitus julkaistiin Opettajain lehdessä (nykyinen Opettaja–lehti), Ilkassa ja Helsingin Sanomissa. Opettajalle oli luvassa palkkaa valtionavun lisäksi 125 markkaa vuodessa ja puolet maksavien oppilaiden sisäänkirjautumisrahoista. Asunnoksi saisi kaksi kamaria ja vaatehuoneen, lisäksi luvattiin valoa ja lämpöä. Tammikuun alussa 1910 muun muassa Helsingin Sanomat tiesi kertoa, että tehtävään oli valittu kansakoulunopettaja Juho Edward Törmänen.
Lukukausi reilun 20 oppilaan koulussa alkoi 10.1.1910. Jo tammikuun 21. päivänä koulunkäynnille tuli kuitenkin stoppi, kun paikalle marssivat kansakouluntarkastaja, nimismies ja vanginkuljettaja. Pian Ilkassa kerrottiin, että mitä parhaimmilla todistuksilla valituksi tullut mies olikin väärentänyt paperinsa, niin Kajaanin seminaarin päästötodistuksen kuin papinkirjansakin. Viipurin läänissä syntynyt mies sanoikin nyt nimekseen Mantonen. Sivuhuoneessa puhuteltu ja raudoitettu mies oli vielä palanut luokkaan kertomaan opetuksen keskeytyksestä – tilanteessa itkivät katkerasti niin oppilaat kuin opettajakin. Lehdessä tapauksen arvioitiin olleen maassamme ensimmäinen laatuaan.
”Opettajan” nimi olikin Monto
25.1.1910 ilmestyneestä Vaasasta löytyy tapahtumia täydentävää, mutta myös hieman ristiriitaista tietoa. Opettajan valinnan aiemmin vahvistaneen kansakouluntarkastaja maisteri K. W. Waulon kerrottiin alkaneen epäillä papereita ja lähettäneen asiasta tiedustelun Kajaanin seminaarin johtajalle. Saatuaan vastauksen, jonka mukaan Juho Edward Törmänen -niminen oppilas ei ollut seminaaria käynyt, Waulo oli ilmoittanut asiasta nimismiehelle. Vaasan mukaan ”opettajan” nimi olikin Monto. Mies oli saanut passituksen Vaasan lääninvankilaan odottamaan asian käsittelyä kihlakunnanoikeudessa.
Tapahtuma huomioitiin lukuisissa lehdissä ympäri maata. Siitä uutisoivat esimerkiksi Hämetär, Sosialisti, Helsingin Sanomat, Suupohjan Kaiku, Kansan Tahto, Wiipuri ja Tampereen Sanomat. Kiiripä uutinen myös rapakon taakse, kun Amerikan Uutiset kirjoitti episodista helmikuun lopussa. Ruotsinkielinen lehdistökin oli asialla: Hufvudstadsbladet ja Syd-Österbotten kirjoittivat artikkelin aiheesta ”en pseudo-folkskollärare”.
Käräjillä Lappajärvellä
Opettajain lehdessä 18.2.1910 nimimerkki Maalais-Kimmo puolestaan lähestyi aihetta seuraavasti: ”Jota Jumalat vihaavat, siitä he tekevät pedagookin, niinhän tuo vanha ja paljon käytetty lause tietää: Ei sen takia luulisi, että löytyisi »semmoisia poikia», jotka sillä oikein väkisellä tuohon säätyyn pyrkivät. Mutta tuon kaltainen ihanne sentään kuuluu sattuneen eteläisellä Pohjanmaalla, ja tarkemmin sanottuna Lappajärven länsirannalla.” Maalais-Kimmo arvioi, että vaikka viime aikoina vekseleitä ja valtakirjoja oli väärennetty, samoin ei liene tapahtunut virkatodistusten kohdalla. Hän epäili monen kunnon miehen paperien joutuvan nyt epäilyjen kohteeksi, varsinkin haettaessa hyvillä todistuksilla syrjäistä paikkaa.
Asiaa käsiteltiin käräjillä Lappajärvellä 17.2.1910. Myös käräjistä ja tuomiosta uutisoitiin laajasti. Vaasassa vastaajan kerrottiin jättäneen oikeudelle sinne tänne hapuilevan vastineen, jonka mukaan Monto oli toiminut tovereidensa houkuttamana. Mies kertoi tehneensä kaiken lapsellisella mielellä, hermostuneessa tilassa sekä saadakseen tehdä hyvää ja levittääkseen Jumalan valtakunnan asiaa. Vastaaja myönsi käräjillä väärennösten tekemisen. Yleinen syyttäjä vaati ankarinta rangaistusta, kun taas itkuinen 26-vuotias vastaaja pyysi, ettei hänen nuoruuttaan turmeltaisi. Monto tuomittiin erinäisten nimien ja asiakirjojen väärentämisestä pidettäväksi 2 v. 10 kk ja 15 päivää kuritusvankeudessa ja sen jälkeen olemaan viisi vuotta kansalaisluottamusta vailla. Ilkassa miehen kuvattiin näyttäneen katuvaiselta ja nöyrältä sekä henkisesti ja ruumiillisesti pirstaantuneelta. ”Tekisi mieli uskoa ettei hän ole aivan normaali”, kirjoitettiin lehdessä.
Tiettävästi ensimmäinen valeopettaja
Monto oli mitä ilmeisemmin ensimmäinen valeopettaja Suomessa, ainakin kiinni jäänyt sellainen, mutta hän ei ole suinkaan jäänyt ainoaksi. Tapauksia on tullut ilmi myös 2000-luvulla. Esimerkiksi Helsingin Sanomat uutisoi 5.3. 2011 Helsingissä ja Hyvinkäällä toimineesta valeopettajasta, joka oli väärentänyt filosofian maisterin tutkintotodistuksen. Kolmekymppinen helsinkiläismies tuomittiin yhdeksän kuukauden ehdolliseen vankeuteen ja sakkoihin. Rangaistus opettajan paperien väärentämisestä on siten sadassa vuodessa lieventynyt huomattavasti.
Elina Eronen
