Nykyisten kuntarajojen puitteissa voisi sanoa, että Lappajärven ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa Tarvolassa vuonna 1886. Mutta eipä sivuuteta Kauhajärven kylää, joka on kuulunut Lapuaan vasta vuodesta 1938 alkaen. Kauhajärvellä kansakoulu aloitti toimintansa jo vuonna 1872, jolloin kylä oli vielä tukevasti osa Lappajärveä. Vaikka kansakoulut yleensä perustettiin papiston johdolla kirkonkyliin, kyseinen koulu syntyi kyläläisten omana hankkeena Kauhajärvelle. Kylä ei suinkaan ollut vauras, mutta siellä oli jotakin vielä tärkeämpää, nimittäin tiivis yhteishenki. Koulun perustamiskertomukseen liittyvät myös Vimpelin kappalainen A.O. Törnudd ja erityisesti Lappajärven Ammesmäellä syntynyt Jaakko Kolanen.
Köyhän kodin etevä poika
Torpparin poika Jaakko Kolanen syntyi Ammesmäellä 17.10.1845. Hän joutui jo lapsena hankkimaan toimeentuloa kerjäläisenä. Hyvät puhelahjat ja erinomainen muisti tulivat esiin varhain: Jaakko toisti ulkomuistista kuulemansa saarnan käyttäen saarnastuolina isoja kiviä, tuulimyllyn portaita tai olkikasaa. Pojasta tuli 11-vuotiaana orpo, kun vanhemmat kuolivat vuoden 1856 aikana. 15-vuotiaana Jaakko lähti mierolais- ja työnhakumatkalle Ruotsiin, jossa hän oppi tekemään kaiteita eli pirtoja. Ruotsista tie vei rengiksi Pekkalaan Vimpeliin. Siellä kirkkoherra Törnudd huomasi Kolasen lahjakkuuden ja kannusti tätä opintielle. Kesällä 1868 nuorukainen kulki jalkapatikassa Törnuddin suosituskirje mukanaan Jyväskylään, jossa Kolanen pääsikin seminaariin opiskelemaan kansakoulunopettajaksi.
Ensimmäisellä joululomallaan Kolanen meni rahahuoliensa takia ja Törnuddin kannustamana Kauhajärvelle saarnaamaan. Isäntien kanssa Kolanen sopi tulevansa kylään opettajaksi, jos nämä tukisivat hänen seminaarin käyntiään. Näin tapahtuikin. Enää ei tarvinnut jalkapatikassa kulkea, vaan kyläläiset antoivat kyydin Jyväskylään. Mukaan rekeen lastattiin voita, leipää, juustoa, lihaa ja jyviä. Lähettivätpä lukukausien aikana eväskuormiakin. Vuonna 1872 Kolanen valmistui opettajaksi ja meni naimisiin kauhajärveläisen talollisen tyttären Anna Ojalan kanssa.
Koulun toiminnan käynnistäjä
Opettaja Jaakko Kolasen johdolla Kauhajärven kansakoulu aloitti toimintansa marraskuussa 1872. Opintielle lähti peräti 33 oppilasta. Suurin osa oli Kauhajärven kylältä, mutta mukana oli myös parit kauhavalaiset ja lapualaiset sekä muita lappajärveläisiä: Iisak Nyyssölä, Jaakko Finnilä, Sanna Karvala ja Anna Karvala. Koulunsa aloittaneista oppilaista vain harva kävi kansakoulun loppuun asti, 1800-luvun kuluessa päästötodistuksen sai ainoastaan yhdeksän oppilasta.
Koulunpito oli pian käydä kylälle ylivoimaiseksi ja sitä oltiin lopettamassa keväällä 1875. Tällöin opettaja Kolasta kannustettiin hakeamaan muualle. Kolanen lähtikin pariksi vuosikymmeneksi Viitasaarelle ja Saarijärvelle, mutta hänen kerrotaan kuitenkin ikävöineen Kauhajärvelle muualla ollessaan. Kauhajärvellä koulun toimintaa oli kuin olikin saatu katkeamattomasti jatkettua, muiden henkilöiden toimiessa opettajina. Opettajan paikan tullessa jälleen auki vuonna 1896, Kolanen vastasi kauhajärveläisten hartaisiin pyyntöihin ja päätti palata. Kyläläiset hakivat opettajansa kymmenellä hevosella ”kotiin”. Jaakko Kolanen kuoli kuitenkin jo seuraavana keväänä pitkään sairastettuaan. Pidetyn 51-vuotiaan opettajan poismenoa surivat lähipiirin lisäksi myös kyläläiset.
Ensimmäinen laatuaan Lappajärvellä
Lappajärven ensimmäisen kansakoulun opettajana Jaakko Kolanen oli luonnollisesti pitäjän ensimmäinen siinä tehtävässä toiminut henkilö. Jyväskylän seminaarissa koulutettiin kansakoulunopettajia vuodesta 1863 alkaen, ja Jaakko Kolasen saadessa nelivuotiset opintonsa päätökseen vuonna 1872 kovin montaa vuosikurssia ei seminaarista ollut ehtinyt valmistua. Kolanen on siten oletettavasti ollut myös ensimmäinen kansakoulunopettajaksi valmistunut lappajärveläinen. Mikä mahtaa olla tilanne koko Järviseudun alueella? Ainakin Vimpelin Törnudd lienee kannustanut muitakin lahjakkaita nuoria Jyväskylän opettajaseminaariin, mutta kuka järviseutulainen sai ensimmäisenä opettajanpaperit kouraansa, sepä olisikin mielenkiintoista tietää.
Jaakko Kolasen harvinaislaatuista elämäntarinaa esitellään Järviseudun Historia II:ssa Toivo Kivipellon toimesta sekä Heikki Pehkorannan kirjassa Kauhajärvi – Totta ja tarinaa pohjalaisesta rajakylästä. Kouluneuvos Vihtori Mäkelä käsitteli Kolasta ja Kauhajärven koulun syntytarinaa useassa lehtiartikkelissa 1930-luvulla, mm. Opettajain lehdessä 26.5.1933. Mainittuja kirjoituksia on käytetty myös tämän artikkelin teossa, samoin kuin Strangin ja Spangarin sukuseuran ry:n e-kirjaa Het sitte sukua.
Elina Eronen
