EVIJÄRVESSÄ on elokuussa ja lokakuussa alettu kokeilla nuottausta toisena hoitokalastusmuotona. Nuottausta ovat olleet tekemässä toistaiseksi muutaman kerran lestijärveläiset Arto Hautala ja Aulis Kiiskilä.
Ideana on, että nuottaus sekä katiskapyynti, jolla Evijärveä on hoitokalastettu jo neljä vuotta, toimivat vuorovaikutuksessa: katiskoilla nostetaan niin sanottua roskakalaa matalista lahdista ja nuotalla syvemmästä vedestä.
Nuottauksen etuna verrattuna katiskaan on, että päiväsaaliit ovat suuria. Vielä lämpöisen veden aikaan elokuussa lestijärveläisten saalis tosin jäi vain 150 kiloon, mutta lokakuussa he saivat kahdella vedolla jo yhteensä 9 600 kiloa kalaa.
Kaksikko etsii ensin parven viistokaikuluotaimella. Löydettyään sen he vetävät nuottaa noin nelihehtaarisella alueella hitaassa vauhdissa kolmen tunnin ajan.
–Särkiä ja pikku lahnoja siellä oli. Jälkimmäisessä vedossa oli aika paljon ahvenia. He heittivät 600–700 isompaa ahventa takaisin järveen. Isoja haukia, kahdeksankiloisia, oli kuusi tai seitsemän, jotka menivät myös järveen, töitä valvova Olli Mäntylä Järviseudun kalatalousalueesta luettelee järven kalakantaa. –Kuhaa ei juurikaan löytynyt — yksi tai kaksi, sanoivat vain — ja yksi siika oli vissiin ollut. Säynäviä oli myös joitain kappaleita.
Hyvin onnistunutta nuottausta jatketaan vielä marraskuussa ennen talven tuloa.
–Tavoitteena olisi vielä tehdä yhteensä seitsemän vetoa, Mäntylä sanoi viime viikolla.
HOITOKALASTUKSEN tavoitteena on poistaa Evijärvestä vähempiarvoista kalaa eli särkeä ja pikkulahnaa. Liian suureksi kasvanut kalakanta rehevöittää järveä entisestään ja siitä seuraa myös, etteivät kalat kasva suuriksi.
Hoitokalastuksen tarvetta selvitti kesällä 2016 kesätyöntekijä, vesibiologian opiskelija Kaisa Kontas, joka teki koekalastuksen Evijärvessä. Hän laati kalastuksen tuloksista opinnäytetyönsä, jossa hän totesi muun muassa, että Evijärvessä voisi panostaa kalastuspaineen ohjaamiseen myös särkikaloihin ilman, että järvestä poistetaan huomattavia määriä kalaa. Niin ei vapauteta elintilaa uusille runsaille vuosiluokille.
–Pienimuotoinen hoitokalastus aloitettiin vuonna 2017. Sitä varten Evijärven-Kortesjärven kalastusalue hankki 60 Weke-katiskaa, jotka soveltuvat hyvin särkikalojen pyyntiin. Kuluvana vuonna Järviseudun kalatalousalue hankki kalastajia varten vielä 20 Ahmatti-katiskaa, kertoo ympäristösihteeri Eeva-Maija Savola.
Hoitokalastusta on jatkettu pienimuotoisena tähän asti, eli neljänä vuotena, koko järven alueella. Sitä on tehty pääasiassa paikallisin voimin. Kalastajina ovat olleet vuosien aikana ainakin Janne Elgbacka, Aarre Koivukangas, Erkki Kokko, Janne Happo, Keijo Huhmarsalo, Jouko Huhmarsalo ja Pertti Pohjo. Kuluvana vuonna sitä ovat hoitaneet Happo, Huhmarsalot sekä Pohjo.
Vuonna 2017 kalaa saatiin 2 200 kiloa. Se meni harjoittelun piikkiin. Seuraavana vuonna saalis oli jo 15 000 kiloa ja viime vuonna 16 300 kiloa. Tämän vuoden katiskoilla pyydetty kalansaalis on tähän mennessä noussut jo noin 24 000 kiloon.
–Kokemuksen kasvaessa kalastaminen on onnistunut vuosi vuodelta paremmin, Savola kertoo.
SEKÄ katiskoilla että nuottaamalla pyydetyt kalat on toimitettu paikalliselle turkisrehusekoittamolle ja edelleen turkiseläinten ruoaksi.
Hoitokalastusta on tarkoitus jatkaa ensi vuonna.
Evijärven kunnostushanke on vastannut hoitokalastuksen toteutustavasta ja syntyneistä kustannuksista. Kunnostushankkeen rahoittajana on puolestaan Evijärven kunta ja Etelä-Pohjanmaan ely-keskus. Vuotuiset kustannukset ovat olleet enintään 15 000 euroa.
Lestijärveläinen nuottaajakaksikko ei ole osa varsinaista Evijärven kunnostushanketta. Ympäristösihteeri Savolan toiveena olisi, että nuottaajat olisivat omasta kunnasta ja että mukaan hoitokalastukseen saataisiin nuoriakin.
