Puutarhaviljelyssä haastava vuosi 2023

Järviseudun Sanomien toimittajan porkkanasato ei päätä huimannut. Kuva: Johanna Korkea-aho.
Järviseudun Sanomien toimittajan porkkanasato ei päätä huimannut. Kuva: Johanna Korkea-aho.
Järviseudun Sanomien toimittajan porkkanasato ei päätä huimannut. Kuva: Johanna Korkea-aho.
Järviseudun Sanomien toimittajan porkkanasato ei päätä huimannut. Kuva: Johanna Korkea-aho.

Vuonna 2023 Suomessa tuotettiin yhteensä 282 miljoona kiloa vihanneksia, marjoja ja hedelmiä. Määrä oli noin 25 miljoonaa kiloa edellisvuotta vähemmän. Puutarhatuotannon kokonaisala oli reilu 18 000 hehtaaria, josta kasvihuoneita oli 345 hehtaaria. Puutarhayritysten lukumäärä laski, ja oli 2880. Viljelyala yritystä kohden kohosi ensimmäistä kertaa yli seitsemän hehtaarin. Yritysten määrän vähentyminen ei juurikaan vaikuttanut puutarhatuotannon kokonaisalaan.

Kasvukausi 2023 oli tavallista lämpimämpi. Liikalämpö ja kuivuus haittasivat etenkin Etelä-Suomen savimailla. Kuumat ja kuivat kasvuolosuhteet näkyivät muun muassa mansikan ja tarhaherneen sadoissa. Myös työvoiman saatavuus ja sadon yhtäaikainen kypsyminen aiheuttivat ongelmia mansikan viljelijöille. Loppukesän sateet toivat haastetta juuresten nostoon.

Helteen aiheuttamia haasteita on vaikea torjua edes kastelun avulla. Sen sijaan satojen ajoittumiseen voidaan tunnelituotannossa vaikuttaa avomaata paremmin, minkä vuoksi etenkin marjanviljelyssä on yhä enemmän siirrytty tunnelituotantoon.

–Tunneliala kasvoi vuonna 2023 jo 115 hehtaariin. Tunnelituotannon hehtaarisadot ovat mansikalla ja vadelmalla 30 000 kilon molemmin puolin, kun avomaalla hehtaarisadot jäävät 4 000 – 5 000 kiloon. Tunnelituotannon merkitys on suuri erityisesti vadelmalla, toteaa yliaktuaari Anna-Kaisa Jaakkonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Suomalaista tarhahernettä viedään maailmalle

Vuoden 2023 tärkein tilastouudistus oli tarhaherneen jakaminen kahteen eri käyttömuotoon: teollisuuden sopimusherneeseen ja tuoretuotantoon. Teollisuuden sopimusherne on lähinnä pakaste- ja säilykehernettä ja tuoretuotanto on palkoineen myytävää hernettä.  Viime vuoden 7,8 miljoonan kilon kokonaissadosta oli pakastehernettä 4,6 miljoonaa kiloa.

Tarhaherne on pinta-alaltaan suurin puutarhakasvi. 1980-luvulla sitä viljeltiin 1 500 hehtaarilla ja 2020 viljelyala oli suurimmillaan, 5 500 hehtaaria. Viime vuonna tarhaherneen viljelyala jäi alle 4 000 hehtaarin. Myös luomutarhaherneen ala väheni selvästi, siinä taustalla vaikuttaa tarhaherneen tukijärjestelmän uudistus.

–Pakasteherne on puutarhatuotteiden viennin valopilkku, eniten hernettä on viety vuonna 2018, noin 2,8 miljoona kiloa. Myös vuosi 2023 näyttää lupaavalta: Tullin ennakkotilaston mukaan herneen tammi-marraskuun vienti oli neljä miljoonaa kiloa. Tärkein vientimaa on Italia, kertoo Tullin tilastoja läpikäynyt Jaakkonen.

Mainos

Päärynä pääsi tilastoihin

Omenaa tuotettiin noin 7,8 miljoonaa kiloa, ja se on Suomessa eniten viljelty hedelmä.  Päärynä tilastoitiin omana tuotteenaan ensimmäistä kertaa viime vuonna. Päärynän voi katsoa vakiintuneen osaksi Ahvenanmaan puutarhatuotantoa, tosin sielläkin se on esiintymisensä äärirajoilla. Päärynäala on noin 30 hehtaaria, satoa saatiin 151 000 kiloa vuonna 2023. Parhaimmillaan päärynän satotaso voi kohota jopa 20 000 – 30 000 kiloon hehtaarilta, joskin viime vuonna jäätiin noin puoleen siitä.

Kurkkua viljeltiin entiseen tapaan, tomaattia vähemmän

Kasvihuonevihannesten tuotanto on toipunut osittain vuoden 2022 notkahduksesta. Silloin kallis energia, varsinkin sähkön hinta kutisti tuotantoa. Vuonna 2023 kasvihuonevihanneksia tuotettiin 88 miljoonaa kiloa, vähennystä edellisvuoteen oli reilu miljoona kiloa.

Kasvihuonekurkkua saatiin yli 50 miljoonaa kiloa, alasta yli 60 prosenttia oli vähintään 10 kuukauden viljelyssä. Tomaattia tuotettiin 31 miljoonaa kiloa. Määrästä erikoistomaattien osuus oli kuusi miljoonaa kiloa. Ruukkuvihanneksia tuotettiin 91 miljoonaa ruukkua.

Tilaston taustaa

Luke keräsi tilaston tiedot verkkokyselyn ja puhelinhaastattelujen avulla noin 2 800 puutarhayritykseltä. Aluetietojen julkaisemisessa siirryttiin maakuntajakoon ja tällä hetkellä aikasarjat ovat saatavilla tilastointivuoden aluejaolla vuodesta 2019 lähtien

Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.