KEVÄÄSEEN taittuva kulunut talvi on ollut haasteellinen teiden talvikunnossapidolle. Säätila on vaihdellut jopa saman vuorokauden aikana poikkeuksellisen paljon. Leudot säät ovat sulattaneet varsinkin suolaamattomia alempien hoitoluokkien teitä peilijääpinnalle. Sohjoiseksi muuttunut tie puolestaan sohjon jäätyessä ajourien reunoille aiheuttaa vaaratilanteita auton ajautuessa pois uralta, esimerkiksi ohitustilanteissa tai väistettäessä. Mikäli tie on sulanakin aikana epätasainen ja kuoppainen ja perusparannusta kaipaava, urat korostuvat jäisellä ja lumisella tiellä, eikä tilannetta pystytä talvihoidolla korjaamaan.
Projektipäällikkö Jaakko Huhtala Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta nimeää Järviseudun alueelta kaksi huonokuntoisinta tietä, jotka tarvitsivat kipeästi rahoitusta.
–Pietarsaarentie 741 väliltään Kortesjärvi–Pedersöre on rakenteeltaan huonossa kunnossa, siinä on pahoja kantavuuspuutteita, uraa ja painaumia. Menkijärventiellä 711 välillä Alajärvi–Ruona tien raskas liikenne on lisääntynyt. Tie on geometrialtaan hankala, mutkainen ja mäkinen. Tiessä on painaumia ja kallistuspuutteita. Pahimpana puutteena on pohjavesisuojauksen puute, joka rajoittaa liukkaudentorjunnan eli suolan käyttöä. Vimpelin ja Alajärven välinen Pyhälahden/Lakaniementie puolestaan oli aiemmin päällysteeltään huonokuntoinen ja vaikea talvihoidettava, mutta viimekesäisen peruskorjauksen jälkeen talvihoito sujuu moitteettomasti.
ELY-keskuksien sisällä on teiden hoitoalueita. Järviseudun kunnat ja Kauhava kuuluvat Lapuan hoitoalueeseen, Soini ja Lehtimäki Alavuden. Lapuan alueen pääurakoitsijana toimii Destia. Tiet on jaoteltu hoitoluokkiin, joita on talvihoidossa 6. Ylimmästä alimpaan luokat ovat 1se, 1s, 1b, 1c, 2 ja 3. Tien vuorokausiliikennemäärä määrittää tien hoitoluokan. Hoitoluokissa on joitain alueellisia korotuksia esimerkiksi paikallisten teollisuuslaitosten sijainnin vuoksi.
Liikennemäärämittauksia tehdään joka vuosi ohjelmoidusti koko alueella. Liikennemääräseurannan tekee tien varrelle pystytetty valaisinpylvääseen tai puuhun kiinnitetty lukijalaite, joka laskee kyseisen mittauspisteen liikenteen kuukauden ajalta. Lukijalaite tunnistaa erikseen raskaan liikenteen määrän ajoneuvon pituudesta. Väylävirasto määrittelee talvihoidon toimintaperiaatteet ja hoitoluokat, ja noudattaa tässä valtakunnallista yhtenevää linjaa, sillä talvihoidon tason tulee olla samantasoinen koko maassa.
–Valtakunnallinen rahanjako on yhtenevä, mutta elinkeinoelämän tarpeiden perusteella Etelä-Pohjanmaan alueella on satsattu suhteellisesti enemmän sorateiden perusparannuksiin ja hoitoon, pääteiden osalta taso on yhtenevä vierekkäisten alueiden kanssa. Hoitoluokkanostoista voi alueen kunta tehdä perustellun esityksen ELY-keskukselle. On erittäin tärkeä pitää merkittäviä tienparannushankkeita esillä alueen kansanedustajien suuntaan, sillä tavoin asioita saadaan vietyä parempaan päin. ELY-keskus toteuttaa perusparannushankkeita mielellään, kunhan rahoitus järjestyy, selventää Huhtala.
Hoitoluokka määrää laatuvaatimukset ja toimenpideajat
KORKEAMMAN hoitoluokan teillä on tiukemmat laatuvaatimukset ja toimenpideajat, ja näiden teiden osalta toimenpiteet aloitetaan aikaisemmin kuin alemman hoitoluokan teillä.
–Pääasiassa suolalla hoidettavia teitä ovat 1se-,1s- ja 1b-hoitoluokan tiet, pois lukien kylminä kausina liukkaudentorjunta hoidetaan hiekalla 1b-hoitoluokan teillä. 1C-hoitoluokan teiden liukkaudentorjunta hoidetaan pääasiassa hiekalla. 2 ja 3-hoitoluokkien teiden liukkaudentorjunnan laatuvaatimuksena on karhennettu tienpinta. Hiekoitusta tehdään vain ongelmakeleillä, selvittää työmaapäällikkö Toni Oravasaari Destialta.
–Destialla on käytössään ympärivuorokautinen kelikeskuspäivystys. Päivystäjät seuraavat tiiviisti sää- ja keliolosuhteiden kehittymistä urakka-alueille sijoitettujen tiesääasemien sekä kelikameroiden avulla. Kelikeskuspäivystys toimii tiiviissä yhteistyössä urakan päivystäjän kanssa. Urakka-alueella toimii myös työnjohdon päivystäjä, joka seuraa tiesääasemien tuottamaa tietoa, suorittaa tiestötarkastuksia ja valvoo kelitilannetta vuorokauden ympäri.
Valitako jäinen hiljaisempi pikkutie vai vilkasliikenteinen suolattu tie? Etenkin lappajärveläisiä puhuttaa Länsirannantien sekä Karvalasta Kauhavalle risteävän tien kunto talvisin. Facebookissa kysellään tämän tästä, onko auraus suoritettu, ja missä kunnossa tie on.
Länsirannantie kuuluu hoitoluokkaan 1c, Lappajärveltä Kauhavalle kääntyvään risteykseen saakka hoito on hieman parempaa kuin loppupäässä, koska Kauhavalle suuntautuva työmatkaliikenne on huomioitu liikennettä vilkastuttavana. Tie on mutkainen ja paikoitellen vaarallisen urainen. Tiellä kulkee myös raskasta liikennettä suhteellisen paljon.
Tiet 16 (Kyyjärvi–Lapua ) ja 63 Kauhava–Ylivieska kuuluvat talvihoitoluokitukseltaan toiseksi korkeimpaan luokkaan 1s, eli niitä suolataan liukkauden torjumiseksi. Sen sijaan tie 68 (Pietarsaari–Hoisko), kuuluu astetta alempaan luokkaan 1b Järviseudun alueella. Tie kuuluu Pietarsaaren päästä Pohjanmaan Ely-keskukselle ja urakoitsija on eri Vittsjönin risteyksestä lähtien. Tien alempi hoitoluokka ihmetyttää, sillä tiellä on vilkas säännöllinen raskasajoneuvoliikenne johtuen muun muassa Pietarsaaren puunjalostusteollisuudesta.
Lappajärveltä Purmojärvelle kulkeva Tuikantie kuuluu hoitoluokkaan 2. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tätä reittiä käyttävän aikaisen matkaajan tulee varata reilusti aikaa lumisateisen yön jäljiltä, sillä aurausta ei kovin aikaisin tehdä. Lumisadettakin vaikeammat olosuhteet tekee paksu sohjo. Jäätyessään sohjo aiheuttaa teräväreunaiset vaaralliset urat.
Mikäli jokin tie on ilmeisen vaarallisessa kunnossa, asiasta voi, ja pitäisikin aina ilmoittaa valtakunnalliselle Tienkäyttäjän linjalle, josta tieto välitetään eteenpäin. Palautetta teiden kunnosta voi antaa myös Liikenteen asiakaspalvelun Palauteväylään.
Tiina Kiviaho
Aiheesta aiemmin julkaistua
Onko tapahduttava vahinko ennen kuin tilanne muuttuu? – Järviseudun sanomat
