“Mitä paremmin kiilsi rasva suupielissä ja sormissa, sitä paremmin siat lihoivat ja lehmät lypsivät” – Muistoja laskiaisesta silloin ennen

Laskiaista vietettiin aiempina vuosikymmeninä paljon nykyistä monimuotoisemmin. Kuva: Freepik.
Laskiaista vietettiin aiempina vuosikymmeninä paljon nykyistä monimuotoisemmin. Kuva: Freepik.
Laskiaista vietettiin aiempina vuosikymmeninä paljon nykyistä monimuotoisemmin. Kuva: Freepik.
Laskiaista vietettiin aiempina vuosikymmeninä paljon nykyistä monimuotoisemmin. Kuva: Freepik.
Julkaistu:
Kategoria:

Kristikansan mukaan laskiainen alkaa paastosta, joka kestää 40 päivää. Laskiaisesta pääsiäiseen, toivon ja rakkauden juhlaan, silloin saamme taas nostaa kaikki herkut pöydälle. 

Lapsuuteni laskiaista vietettiin laskettelemalla rannassa mäkeä. Tuuli toi suuria kinoksia rantaan, siellä oli hyvä lasketella. Toiset laskivat suksilla, toiset pahvinpalalla. Vauhti oli hyvä ja vei ihan jäälle asti. Laskiessamme huusimme pitkiä pellavia ja naapurille tappuroita. 

Kotona ja koulussa söimme hernekeittoa, joskus äiti paistoi lättyjäkin. Pyöritettiin laskiaispukkia eli laskiaiskelkkaa, joka oli jäädytetty jäälle. Isommat pojat pyörittivät sitä. 

Tämän päivän lapset menevät hiihtokeskuksiin vanhempiensa kanssa, nauttivat yhteisestä ajasta, syövät pizzaa ja käyvät uima-altaissa. Tämän päivän ihminen ei kiireeltään ajattele päivien merkityksiä, hänelle riittää pieni hetki omaa aikaa lasten kanssa. 

Laskiaisen lähestyminen näkyy meille jo paljon ennen laskiaista. Kaupan hyllyillä komeilevat komeat laskiaispullat, joita syömme jo paljon ennen laskiaista. 

Kansanomaisena merkkipäivänä laskiainen on kerännyt ympärilleen erilaisia tapoja ja uskomuksia, enteitä ja määräaikaisia taikoja. Niistä Kustaa Vilkuna on kertonut kirjassaan Vuotuinen ajantieto muun muassa näin: ”Naisten työt, kuten karstaaminen ja kehrääminen sekä pellavien valmistuminen langoiksi piti tapahtua ennen laskiaista”. Päivien pidetessä tuotiin kangaspuut sisälle ja alettiin kutomaan kangasta. Sauna lämmitettiin päivällä ja kilpailtiin, kummat ehtii ensin saunaan, miehet vai naiset. Jos miehet ehti ennen, tuli karjaan paljon härkävasikoita, jos taas naiset ehti ensin, tuli paljon lehmävasikoita. Saunassa ei myöskään puheltu, ettei itikat syö kesällä. Lehmät ruokittiin aikaisemmin, että kesällä tulisivat metsästä pois aikaisemmin. 

Ruuassa piti olla paljon rasvaa, keitettiin siansorkista ja herneistä keittoa. Mitä paremmin kiilsi rasva suupielissä ja sormissa, sitä paremmin siat lihoivat ja lehmät lypsivät ja emännät saivat kirnuta enempi voita. Leivottiin rasvarieskoja ja koristeltiin ne, keitettiin myös rasvamakkaroita. Lattia laastiin moneen kertaan, että pellavapelto pysyisi puhtaana rikkaruohosta. 

Tämän päivän maailma on erilainen. Ei haikailla taikuuksien perään, vaan vietetään päivää lasketellen ja nauttien raikkaasta talvipäivästä.  

Eila Laasanen 

Aiheeseen liittyviä juttuja

Leijahiihtoa harrastetaan luonnon ehdoilla  – Järviseudun sanomat

Vastuullista ja kestävää matkailua – Järviseudun sanomat

Koiravaljakkoajelu kiinnosti Pirttisen talvitapahtumassa – Järviseudun sanomat

Jaa Somessa

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Jätä kommentti