Kortesjärven Syöpäkerhon järjestämässä, Kitkan hiihtomajalla toteutetussa Kauhavan Ykkösapteekin Wallinien luennoimassa illassa tarjottiin tuhti paketti erityisesti ikääntyvien terveyden ja hyvinvoinnin kannalta oleellista tietoa. Apteekkari Mika Wallinin luento muistisairaudesta antoi selkeän ja toiveikkaan kuvan muistisairaalle mahdollisesta, hyvästä ja pitkään jatkuvasta arjesta ensioireiden ilmaantumisen jälkeen. Apteekin terveydenhoitaja Tiina Wallin puolestaan kertoi infektioiden tunnistamisesta ja niiden oikea-aikaisesta, sekä sairauden oirekuvaa hillitsevästä hoidosta.
Ikääntyvän väestön yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti, kertoo Mika Wallin. Sairauden etenemistä hidastamaan on Wallinin mukaan pitkään ollut edullisia ja hyviä reseptilääkkeitä. Lääkehoidon onnistumisessa kriittistä on varhainen diagnosointi ja lääkehoidon aloitus. Lääkehoito toimii sitä paremmin, mitä aikaisemmin se päästään aloittamaan.
–Jos muisti alkaa huolestuttaa, kannattaa hakeutua tutkimuksiin ajoissa, korostaa Wallin. MMSE-tutkimuksia voidaan tehdä myös apteekin Terveyspisteellä.
Wallinin mukaan muistisairauksiin liittyvä muutos aivoissa alkaa jo noin kymmenen vuotta ensimmäisiä oireita aikaisemmin.
–Amyloidibeeta on valkuaisaine, jota kertyy aivoihin vuosien aikana muodostaen plakkeja hermosolujen väliin. Muistisairautta taustoittaa aivoissa tapahtunut hiljainen muutos. Nykyisin on saatavilla myös uusi ja tehokkaampi biologinen Alzheimerin hoitoon tarkoitettu lääke, joka hidastaa taudin etenemistä puhdistaen amyloidiplakkeja aivoista. Tällä hetkellä haasteena on hinta. Biologista lääkettä on saatavilla vain joillain yksityisillä lääkäriasemilla ja lääke annetaan infuusiona kahden viikon välein. Hoidon kokonaishinnaksi muodostuu noin 50 000 euroa vuodessa. Silti on hyvä ajatella, että uusi lääke tuo valoa tunnelin päähän. On hyvä muistaa, että myös markkinoilla pitkään olevat, edulliset lääkkeet ovat osoittautuneet toimiviksi Alzheimerin hoidossa, rohkaisee Wallin.
Sairaus alkaa jo ennen kuin oireet näkyvät
Wallin jakaa muistisairauden vaiheet viiteen osaan: oireeton vaihe on aivoissa tapahtunut muutosvaihe, joka ei useinkaan anna vielä viitteitä itse sairaudesta. Toisena tuleva lievä kongitiivinen heikentyminen saattaa esiintyä esimerkiksi tavaroiden vääriin paikkoihin asettamisena. Seuraavissa, lievässä, keskivaikeassa ja vaikeassa vaiheessa oirekuva on jo selkeä.
–On hyvä tietää, että suurin ongelma varsinkaan alkuvaiheessa ei ole muistista palauttaminen, vaan uuden tiedon omaksuminen ja tallentaminen. Usein lieväoireinen vaihe sekoitetaan jopa masennukseen. Lieväoireiset potilaat ovat usein vielä työssäkäyviä, autoa ajavia henkilöitä, Wallin valottaa.
Wallin muistuttaa hoidon koostuvan kokonaisuudesta, jossa oleellista ovat: lääkehoito, liikunta, ravitsemus, unen hoito, sosiaalinen aktiivisuus ja omaisten tuki.
Lääkehoidossa tärkeää on säännöllisyys. Pitkät tauot lääkityksessä voivat heikentää tehoa pysyvästi. Lääkkeen ottamisen muistamisen tueksi hyvä vaihtoehto on apteekin koneellinen annosjakelu, jossa yksilöllisesti annostellut lääkkeet ovat pusseissa pakattuna oikeassa järjestyksessä oikeaan aikaan.
Vaikka sairaus ei suoranaisesti ole estettävissä, riskiä sairastumiseen voidaan pienentää muun muassa ruokavaliolla, liikunnalla ja verenpaineen hoidolla.
Influenssa tarttuu jo ennen oireita
Tiina Wallin puolestaan muistuttaa influenssakauden lähestyessä hyvästä käsihygieniasta, sillä influenssa tarttuu käsien välityksellä tai pisaratartuntana.
–Sairastunut on yleensä tartuttava jo ennen oireiden alkua, tietää Wallin.
Normaalin flunssan kaltaiseen, joskin kovaoireisempaan tautiin eivät antibiootit auta. Tauti kestää yleensä noin viikon, jopa kaksi viikkoa. Influenssan riskiryhmään kuuluvat alle 7 vuoden ikäiset lapset, raskaana olevat, ikäihmiset ja sairautensa tai hoitonsa vuoksi riskiryhmään kuuluvat.
Tiina Wallin kertoo influenssan aiheuttavan Suomessa noin 500 ylimääräistä kuolemaa vuosittain.
–Kuolemaan johtavissa tapauksissa pääsääntöisesti syynä ovat taudin aiheuttamat jälkitaudit tai perussairauksien paheneminen, ei varsinaisesti influenssa, tosin sen tiedetään lisäävän sydäntapahtumien riskiä, painottaa Wallin.
Wallinin mukaan jälkitaudeista merkittävin on keuhkokuume, joka voi alkaa nopeastikin. Ikääntyneillä se usein ilmenee ilman kuumetta ja ainoana oireena saattaa olla sekavuus. Keuhkokuume hoidetaan aina antibiootilla ja se vaatii heikkokuntoisilla sairaalahoitoa. Wallin kehottaakin tarkkailemaan oireita ja muistuttaakin äkillisen hengenahdistuksen olevan aina syy hoitoon hakeutumiselle.
–Jos kuuluu riskiryhmään, oireet ovat kovat tai alkavat uudelleen jo taudin helpotuttua, kannattaa hakeutua terveydenhuollon arviointiin matalalla kynnyksellä, Wallin korostaa.
Riskiryhmäläiselle nopea hoitoon hakeutuminen on tärkeää, sillä jälkitautien ehkäisemiseksi voidaan käyttää myös Tamiflu-lääkitystä.
Rokotesuoja influenssaa vastaan antaa 50–80 -prosenttisen suojan sairastumiselta, tekee taudista lieväoireisemman ja ehkäisee jälkitauteja, muistuttaa Wallin.
Kauhavan Ykkösapteekissa toimii oma terveydenhoitaja, jonka palveluiden tavoitteena on tuoda matalan kynnyksen terveyspalveluja asiakkaan saataville apteekkiasioinnin yhteydessä. Näitä palveluja ovat muun muassa rokotukset, näytteenotto, tikkien poisto, haavanhoito ja korvahuuhtelut.
Regina Ketomäki
