Yleisen edunvalvonnan piirissä olevien määrä on ollut kasvussa. Valtakunnallisesti vuonna 2024 holhoustoimesta annetun lain mukaisia edunvalvontoja oli noin 63 000, ja yleisen edunvalvonnan päämiesmäärä oli kaiken kaikkiaan yhteensä 43 700. Lappajärvellä, Evijärvellä ja Kauhavalla yleisenä edunvalvojana toimiva Mia Lahtinen kertoo kasvun syyksi ensisijaisesti väestön ikääntymisen, vaikkakin edunvalvonnan piirissä on myös paljon sairaita, ylivelkaantuneita ja alaikäisiä henkilöitä.
–Päämiesten määrä kasvaa samassa suhteessa kuin ihmisten eliniän ennuste. Muistisairaudethan ovat Suomessa lisääntyneet valtavasti. Meidän yksikössämme määrä on pysynyt viime vuosina kutakuinkin samana; tulee uusia, mutta myös muutetaan pois ja on luonnollista poistumaa.
Valtakunnallisesti nuorten osuus päämiehinä on kasvanut. Syitä tähän ovat maksuhäiriöt, pikavipit sekä mielenterveys- tai päihdeongelmat.
Digi- ja väestötietovirasto tekee päätöksen edunvalvonnasta
Edunvalvoja voi määräyksen mukaan hoitaa toisen henkilön omaisuutta ja taloudellisia asioita toistaiseksi tai vain tietyn ajan, tai vain yksittäisen tehtävän, kuten kiinteistön myynnin tai perinnönjaon.
–Päämiehet tulevat meille Digi- ja väestötietoviraston kautta päätöksellä, johon on niin monta reittiä kuin on asiakkaitakin; koskaan ei ole kahta samanlaista tapausta. Käräjäoikeus tekee päätöksen ja sieltä tulee meille tiedot, kuka saa yleisen edunvalvojan. Päämieheksi tullaan useimmiten terveydellisistä tai elämänhallintaan liittyvistä tai konkreettisista taloudellisista syistä; voi sairastua, vammautua, tulla mielenterveys- tai riippuvuusongelmia tai elämänhallinta heikentyä muista syistä. Osalla edunvalvontaa tarvitsevista asian hoitaa joku läheinen tai perheenjäsen. Kaikilla ei kuitenkaan ole eri syistä sellaista luotettavaa henkilöä.
Yleisen edunvalvojan tehtävänä on taata, että päämiehen elämä jatkuu mahdollisimman oman näköisenä.
–Mitä näkymättömämpi olen hänen elämässään, sen parempi. Turvaan tietyt asiat hänen elämässään, esimerkiksi talouden osalta. Laki säätelee toimintaamme, ja kerran vuodessa raportoimme kaikki tapahtumat. Olemme hyvin tarkasti valvottu toimija, koska on useimmiten kyse taloudellisista asioista, mikä on hyvä asia. Olemme myös hyvin läpinäkyvä yksikkö; päämiehellä on aina oikeus saada ajankohtaista tietoa omista asioistaan ja niiden hoidosta. Voimme sopia henkilökohtaisen tapaamisen tai hoitaa asian hyödyntäen etäyhteyksiä.
Apua on tarjolla
Lahtinen haluaa korostaa sitä, että yleinen edunvalvoja on ennen muuta auttava taho.
–Kenenkään ei tarvitse olla yksin näiden virallisten asioiden kanssa silloin, kun elämässä on muutenkin haasteellinen tilanne. Apua on saatavilla ja sitä täytyy vain uskaltaa hakea. Jos miettii yksin vaikka taloudellista ongelmaa, kannattaa rohkeasti ottaa yhteyttä ja aletaan selvittää asiaa.
–Olemme turvaverkko ja helpotamme päämiesten elämää hankalassa hetkessä ja taloustilanteessa. Jotkut päämiehet ovat meillä hetken aikaa, kuljemme mukana pahimman yli, ja kun elämäntilanne muuttuu, voimme siirtyä takavasemmalle ja hän jatkaa matkaansa.
Jos kokee tarvitsevansa apua asioiden hoitamiseen, ensisijainen vaihtoehto on läheinen, joka voi auttaa. Läheinen voi hoitaa toisen asioita esimerkiksi Suomi.fi-valtuuksien avulla tai edunvalvontavaltakirjalla. Jos sellaista ei ole, Lahtisen mukaan prosessin voi käynnistää esimerkiksi tekemällä ilmoituksen tarpeesta Digi- ja väestötietovirastoon tai ilmoittamalla siitä lääkärin vastaanotolla.
Edunvalvojan työ motivoi
Hanke– ja elinvoimakoordinaattorina Lappajärven kunnassa viime kesäkuusta alkaen toiminut Mia Lahtinen innostui heti, kun kuuli yleisen edunvalvojan tehtävän vapautumisesta.
–Tässä työssä yhdistyvät hallinnollinen puoli ja sote-alan osaaminen. Olen työskennellyt talouden ja hallinnon alalla julkisella sektorilla sekä sote-alan puolella, ja tunnen palvelupolut Etelä-Pohjanmaalla. Innostuin mahdollisuudesta, ja pyysin kunnanhallitukselta lupaa vaihtaa työtehtävää. Onneksi se onnistui. Ilman sotepuolen taustaa en olisi varmasti harkinnut ammatin vaihtamista. Tässä pystyn hyödyntämään työhistoriani kokemuksia laajasti päämiesten hyväksi. Pitää tuntea palveluverkosto, että pystyy löytämään palvelukanavat. Ja olla myös ihmisläheinen. Tehtävän hoitaminen vaatii myös juridista osaamista, sillä eteen voi tulla asiakirjojen ja dokumenttien laatimista.
Lahtinen on viihtynyt työssä.
–Motivoidun työssä siitä, että pystyn auttamaan päämiestä ja siitä että jokainen tapaus on erilainen, ei ole kahta samanlaista työpäivää. Työn merkityksellisyys on suuri.
Edunvalvonnan tiimissä työskentelee Lappajärvellä myös kaksi edunvalvontasihteeriä.
–Meidän yhteistyömme on täysin saumatonta. Olemme kaikki hyvin motivoituneita; jokainen meistä tykkää selkeästi tehdä tätä työtä.
Oikeuspalveluvirasto selvittää edunvalvontapalveluiden jatkoa
OIKEUSPALVELUVIRASTO on irtisanonut edunvalvonnan väliaikaiseksi tarkoitetun ostopalvelusopimuksen päättymään vuoden 2027 loppuun useilla alueilla Suomessa, myös Lappajärvellä, Kauhavalla ja Evijärvellä.
–Se selvitystyö mitä ensi vuoden lopun jälkeen tapahtuu, on vielä kesken. Tiedotamme tarkemmin päämiehiä omaisineen selvitystyön edetessä, lupaa Mia Lahtinen.
Edunvalvontaa tehdään myös julkisella sektorilla, Seinäjoella on yleisen edunvalvonnan toimipiste ja Alavudella sivutoimintapiste. Suurimman osan alueen edunvalvonnastahan tekevät läheiset ja omaiset vapaaehtoisina edunvalvontavaltakirjojen turvin.
–Lukijoiden ei kannata olla huolissaan siitä, että ostopalvelusopimus Lappajärvellä päättyy 2027 lopussa. Palvelu jatkuu kyllä. Tähänkin mennessä asioita on hoidettu paljon etäyhteyksillä, ja me jalkaudumme päämiesten koteihin ja hoivalaitoksiin jo nytkin.
Edunvalvonta kiinnosti Lappajärvellä
Viitisenkymmentä ihmistä oli kuuntelemassa edunvalvonnasta Karvalan Unskilla 7. maaliskuuta, kun Tuula Viita-aho (OTM) kertoi mikä edunvalvontavaltakirja on, ja mitä sen olisi hyvä sisältää. Yleisö osallistui aktiivisesti esittämällä täydentäviä kysymyksiä muun muassa valtuutettujen allekirjoituksista, omaisuuden myymisestä ja edunvalvonnan kirjanpidosta.
– Edunvalvontavaltakirja on asiakirja, joka voidaan laatia, kun henkilö on vielä oikeustoimikelpoinen. Siihen on hyvä sisällyttää määräykset, kuinka omaisuutta hoidetaan, mitä oikeustoimia on lupa tehdä, mitä ei. Edunvalvontavaltakirja tehdään ennakolta, mutta sitä ei tule unohtaa pöytälaatikkoon. Ottakaa se esille viiden – kymmenen vuoden välein ja päivittäkää se tarvittaessa vastaamaan sen hetkistä tahtotilaanne. Sama pätee myös testamenttiin.
Nimettöminä haastatellut kertoivat tilaisuuden olleen ajankohtainen ja hyödyllinen. Vaikea ja monitahoinen asia ei kuitenkaan välttämättä avaudu yhdellä kertaa.
–Tultiin, koska haluttiin saada lisää tietoa. Sen verran iäkkäitä ollaan, että on ajankohtainen aihe. Edunvalvontaa on seurattu ennestään ja lasten kanssa siitä puhuttu. Meinataan laittaa paperit nyt heti kuntoon.
–Oli hyödyllinen tilaisuus, kylläkin vähän sekava asia, kuten lakiasiat monesti. Olen ollut edunvalvojana, ja olemme tehneet oman edunvalvontavaltakirjan, joka pitäisi nyt päivittää.
–On käynyt mielessä, että pitäisi tehdä valtakirja, yksinäinen ihminen kun olen. Jäi kuitenkin vielä vähän epäselväksi kenet voi valtuuttaa ja ketä ei voi valtuuttaa.
–Olen ollut vastaavassa tilaisuudessa jossain muualla, ja tämä oli huomattavasti parempi. Selkeäsanainen luento. Perintöasioita ja takkuja on tullut matkanvarrella vastaan. Jos haluaa, että omilla perillisillä olisi helpompaa, niin tekemistä kyllä on.
