Aivohalvauskuntoutujat kokoontuvat Alajärvelle: Läheisten uupumus jää usein huomioimatta

Isän ja puolison saaman aivoinfarktin vaikutuksia perheen elämään kuvataan palkitussa kirjassa.
Isän ja puolison saaman aivoinfarktin vaikutuksia perheen elämään kuvataan palkitussa kirjassa.
Isän ja puolison saaman aivoinfarktin vaikutuksia perheen elämään kuvataan palkitussa kirjassa.
Isän ja puolison saaman aivoinfarktin vaikutuksia perheen elämään kuvataan palkitussa kirjassa.

ETELÄ-POHJANMAAN aivohalvauskuntoutujien yhdistys kokoontuu Alajärvellä marraskuun viimeisenä sunnuntaina. Yhdistys järjestää jäsenilleen vertaistukea, kuukausitapaamisia ja virkistystoimintaa. Vaasalaiselle puheenjohtajalle Leena Haglundille Järviseutu on tuttu monilta virkistäviltä retkiltä.

–Vaasan kerhon kanssa olemme jo kolmena kesänä käyneet Lappajärven kesäteatterissa ja tykänneet suuresti, Haglund kehuu.

Kerhon sivujen kuvagalleriassa Lappajärvikin on esillä. Haglund kertoo, että viime kesänä ennen teatterikäyntiä kerholaiset kävivät syömässä tulevassa pikkujoulupaikassa Alajärven Koskenvarrella.

–Punaisen Tuvan Viinitilalla on erittäin maukas ruoka, hän mainostaa.

Yhdistyksen toiminta hiipui Järviseudulla kymmenisen vuotta sitten. Samoin on käynyt muuallakin syrjäseuduilla, sillä kerhoja kokoontuu Vaasan ja Seinäjoen lisäksi enää Ähtärissä, Alavudella ja Isojoella.

–Kerhojen määrä on tippunut kymmenestä viiteen lyhyessä ajassa, koska uusia kerhonohjaajia on vaikea saada, puheenjohtaja kertoo.

Leena Haglund tuli toimintaan mukaan miehensä sairastuttua vuonna 2015. Etelä-Pohjanmaan AVH-yhdistys ry on perustettu 1981 ja sillä on jäseniä noin 300. Pikkujouluun Haglund odottaa noin 30–50 henkilöä, sekä sairastuneita että heidän läheisiään. Samoin Vaasan kerhon hakemalle yhteiselle tuetulle lomalle Yyteriin ovat läheiset tervetulleita.

Rakkaani ei tuota puhetta – läheisen sairastuminen uuvuttaa omaisia

AIVOINFARKTI ja aivoverenvuoto eivät ole vain iäkkäiden sairauksia. Vuosittain Suomessa aivoinfarktin alle 50-vuotiaana saa yli 500 henkilöä. Sairastuminen vie joka toisen työelämän ulkopuolelle. Yksi heistä oli Terhi Kunnaksen puoliso, joka menetti puhekykynsä aivoinfarktin seurauksena. Kunnas kertoo kirjassaan ”Rakkaani ei tuota puhetta” tuntemuksistaan.

Teosta lukiessa ymmärtää, mistä kaikesta läheisen uupumus aiheutuu ja mihin se voi johtaa. Kunnas kirjoittaa osuvasti, miten raskas taakka yhdelle ihmiselle on sairastuneen etuuksien ja palveluiden selvittäminen, kun kodin askareiden lisäksi on huolehdittava työhön, lasten kouluun ja harrastuksiin liittyvistä asioista. Kunnas on saanut teoksestaan Kiharusi-tunnustuksen kunniakirjoineen lokakuussa. Kiharusi ry kiittää rehellisen kaunista tapaa, millä isän ja puolison saaman aivoinfarktin merkitystä perheenjäsenten elämään kuvataan.

Halvaantuneen rakastetun kohtalo sattuu kovaa. Sattuu, kun puhekykynsä menettänyt ihminen on masentunut, yksinäinen ja tuntee itsensä arvottomaksi sekä turhaksi. Silloin taakse jääneitä terveitä yhteisiä hetkiä ei pysty ajattelemaan kuin ohikiitävinä välähdyksinä. Kiharusi ry toivoo, että läheisille tarjottaisiin enemmän tietoa sairaudesta, kuntoutumisesta, tukiasioista sekä palveluista. Vaikka peruuttamattomia asioita tapahtuu, niin toivo selviämisestä on aina olemassa, tavalla tai toisella.

Tapani Tyynelä

Luitko jo nämä jutut?

Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.