Benjam Pöntinen kertoi luontokuvaajan arjesta ja juhlasta Alajärvellä

Benjam Pöntisen kuvittamissa kirjoissa liikutaan myös Järviseudulla.
Benjam Pöntisen kuvittamissa kirjoissa liikutaan myös Järviseudulla.
Benjam Pöntisen kuvittamissa kirjoissa liikutaan myös Järviseudulla.
Benjam Pöntisen kuvittamissa kirjoissa liikutaan myös Järviseudulla.

KYMMENKUNTA luontokuvauksesta kiinnostunutta pääsi lumimyräkästä huolimatta seuraamaan Benjam Pöntisen luentoa Alajärvi-salissa viime keskiviikkona. Kaikille avoimen luennon tarjosi Alajärven kaupunki ja Järvi-Pohjanmaan kansalaisopisto.

Lapualla asuva Pöntinen on pitkän linjan ammattivalokuvaaja, joka on kuvittanut yli kolmekymmentä kirjaa, pitänyt useita valokuvanäyttelyitä sekä menestynyt niin suomalaisissa kuin kansainvälisissä luontokuvakilpailuissa. Lisäksi hän on ollut mukana tekemässä kahta TV-luontodokumenttia.

Alajärvellä Pöntinen esitteli ottamiaan luontokuvia ja niiden taustoja eri vuosikymmeniltä, kertoi kuvaustyöskentelystään ja antoi jonkin verran vinkkejä kuvien ottoon.

Pöntinen on kuvannut luontoa pääosin eteläpohjalaisilla lakeuksilla ja myös Järviseudulla kuvattuja otoksia löytyy useammastakin hänen kuvittamastaan kirjasta.  Maisemat, luonto, linnut, lepakot ja muut eläimet esiintyvät hänen kuvissaan monipuolisesti, mutta yksi laji on kuitenkin ylitse muiden. Liito-orava ilmestyi luontokuvaajan kameran tähtäimeen 1990-luvun alussa.

−Minä en valinnut liito-oravaa, vaan se valitsi minut. Olin toista vuotta kulkenut ympäri maakuntaa vihjeiden perässä etsien liito-oravia ja sitten ne löytyivätkin naapurin pihasta.

Pöntinen oli Nurmossa asuessaan antanut naapureille muutaman kottaraispöntön ja seuraavana keväänä pöntöstä löytyi kaksi liito-oravaa. Hän kertoo saaneensa kuvata kymmenen vuotta liito-oravia omassa pihapiirissään. Sittemmin sekä Pöntinen että liito-oravat muuttivat alueelta, sillä lähelle rakennettiin uusi tie sekä kiertoliittymä. Paikalla sijainnut metsäalue pirstoutui.

Pöntinen on julkaissut liito-oravista kolme kirjaa.

−Kolmekymmentä vuotta olen nyt juossut liito-oravien perässä, kiihtyvään tahtiin.

Merkkejä liito-oravasta kannattaa etsiä vanhasta tiheikköisestä metsästä maalis-huhtikuussa, jolloin liito-oravan keltaisia papanoita löytyy parhaiten. Keltainen väri on peräisin lepän norkkojen siitepölystä, joita eläin syö kevättalvella. Myöhemmin papanat muuttuvat tuoreravinnon myötä tummemmiksi ja löysemmiksi.

Liito-oravan liitoa on harva päässyt todistamaan. Otollisin kuvausaika siihen on kiimapäivä, joka liito-oravalla on vain yhdestä kahteen kertaan vuodessa.

−Pitää olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan, toteaa Pöntinen, joka onkin saanut liitokuvista varsin täydellisiä otoksia.

Sama ohje pätee kaikessa muussakin luontokuvauksessa.

Luontokuvauksesta lisää:

Luontokuvauksessa mennään eläinten ehdoilla – Järviseudun sanomat (jarviseudunsanomat.fi)

Mainos
Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.