KUULOSTAVATKO piimävelli, perunapuuro ja naurispiiraat tutuilta ruokalajeilta? Näitä ja montaa muuta lajia päästiin maistamaan Lappajärvellä Aila Nokuan luona Helmimarttojen perinneruokaillassa. Monen perinneruoan aineksena oli käytetty nauriita, jotka Nokua oli kasvattanut itse. Hän kertoi kylväneensä Golden Ball-nimistä lajiketta ja suoritti kylvön vasta heinäkuun alussa. Myöhäinen kylvö torjuu kasvin tuholaisvaaraa.
−Jos nauriin kylvää aikaisin, siitä saattaa tulla puiseva ja tikkuinen.
Puisevuudesta ei ollut tietoakaan Nokuan kasvattamissa nauriissa, sillä ne maistuivat mehukkailta jo alkupalaksi tarjottuina nauristikkuina ja -raasteena.
Nauris herätti paikalle tulleissa martoissa muistoja lapsuudesta. Moni muisti syöneensä halkaistua naurista kovertamalla sitä lusikalla tai veitsellä.
−Nauris kylvettiin heinän kanssa peltoon ja ensimmäisenä vuonna korjattiin nauris, seuraavana heinä, muisteli Saara Kankaanpää.
Elina Löytömäki arveli, että sanonta ”naurisvarasta ei hirtetä” tarkoitti luultavasti sitä, että naurista kasvatettiin niin paljon, ettei sen varastamista pidetty kovin pahana asiana. Nauris olikin varmasatoinen ja terveellinen ravintokasvi ennen perunan viljelyn yleistymistä.
Illan menu oli runsas ja monipuolinen
Alkupalojen jälkeen tarjotut uunipellillä paistetut, maustetut nauriin puolikkaat maistuivat yllättävän makeilta.
Sen jälkeen tarjottu piimävelli on monelle pohjalaiselle tuttu perinneruoka. Sen sisältö vaihtelee tekijänsä mukaan, mutta kotijuusto, vehnäjauhoklimpit ja rusinat siihen usein kuuluvat.
Illan yllättäjä taisi olla mainion makuinen perunapuuro. Sen arveltiin voivan maistua myös nuoremmalle polvelle.
−Keittäminen kannattaa tehdä haudekattilalla, muuten perunapuuro palaa helposti pohjaan, neuvoi Nokua.
Illan päätteeksi nautittiin vielä kahvit naurispiiraiden, vanhanajan piparkakkujen sekä kääretortun kanssa. Kaikki ruoat todettiin hyviksi ja maistuviksi sekä vatsat täysiksi.
−Ailan illat ovat niin ihania!
Helmimartat järjestävät tapahtumia kerran kuussa
Koolla ollut hyväntuulinen naisjoukko on Helmimarttojen aktiivijäseniä. Kaiken kaikkiaan jäseniä on noin kaksikymmentä.
−Vuosien mittaan on ollut monenlaisia kursseja ruoanlaitosta ryijyihin sekä esimerkiksi Ritva Vistinmäen pitämiä kirjallisuusiltoja kirjastossa. Täällä äidin luona vietettiin myös maailman suurinta marttailtaa, jonka ohjelmassa oli ruokia sekä sukkien parsimista, kertoo Helmimarttojen puheenjohtaja Virpi Nokua.
Helmimartat ovat toimineet vuodesta 2002. Toimintaa järjestetään nykyisin sillä periaatteella, että jokaisella on yksi tapahtuma vuodessa vastuullaan. Rahankeräystä ei harjoiteta, vaan toimitaan pienellä budjetilla.
−Osallistumme myös mielellämme myös muiden järjestämiin tilaisuuksiin.
Piimävellin ohje
Aila Nokuan piimävelliresepti on viidenkymmenen vuoden takainen anopin ohje, joka ei ole paperilla, mutta netistä löytyvä Etelä-Pohojalaanen piimävelli on kuitenkin melko samantapainen.
−Minun piimävellissäni klimpit tehdään veteen (ei maitoon) ja laitan klimppeihin myös rusinoita, klimpit ovat melko tanakoita (ei löysää taikinaa), silti kooltaan pieniä! Tämä on nyt vain pientä hienosääntöä, vuodet ohjeita hioo.
Etelä-Pohojalaanen piimävelli
1 l vettä
1/3 kkp riisiä
1 kkp siirappia
1 kkp rusinoita
1 rkl sokeria
1 tl suolaa
kotijuustoa paloina
2–3 kkp piimää
1–3-rkl vehnäjauhoa
Klimppitaikina:
1 kpl kananmuna
1kkp maitoa
1 tl suolaa
1 rkl sokeria
vehnäjauhoja
Laita litra vettä kattilaan, anna kiehua. Lisää riisit ja keitä ne pehmeäksi. Tee klimppitaikina sekoittamalla kaikki ainekset keskenään. Ota taikinasta teelusikalla klimppejä ja pudottele ne keittoon suoraan kiehuvaan kohtaan. Lisää keittoon siirappia, rusinat, sokeri ja suola. Lisää viimeiseksi kotijuustopalat. Sekoita vehnäjauhot ja piimä keskenään ja lisää keittoon. Anna keiton kiehahtaa.
Lue lisää marttatoiminnasta
Vimpelin Martat järjestävät toimintaa kaiken ikäisille – Järviseudun sanomat (jarviseudunsanomat.fi)
