Geoparkin kuulumisia 

Lappajärvi on Euroopan suurin kraatterijärvi ja se on syntynyt 78 miljoonaa vuotta sitten tapahtuneesta meteoriitin törmäyksestä. Törmäyksen vaikutukset ovat edelleen ainutlaatuisella tavalla nähtävissä ja koettavissa alueellamme. (Kuva: Hannu Takala)
Lappajärvi on Euroopan suurin kraatterijärvi ja se on syntynyt 78 miljoonaa vuotta sitten tapahtuneesta meteoriitin törmäyksestä. Törmäyksen vaikutukset ovat edelleen ainutlaatuisella tavalla nähtävissä ja koettavissa alueellamme. (Kuva: Hannu Takala)
Lappajärvi on Euroopan suurin kraatterijärvi ja se on syntynyt 78 miljoonaa vuotta sitten tapahtuneesta meteoriitin törmäyksestä. Törmäyksen vaikutukset ovat edelleen ainutlaatuisella tavalla nähtävissä ja koettavissa alueellamme. (Kuva: Hannu Takala)
Lappajärvi on Euroopan suurin kraatterijärvi ja se on syntynyt 78 miljoonaa vuotta sitten tapahtuneesta meteoriitin törmäyksestä. Törmäyksen vaikutukset ovat edelleen ainutlaatuisella tavalla nähtävissä ja koettavissa alueellamme. (Kuva: Hannu Takala)

GEOPARKIN evaluaattoreiden raportti on jo valmis ja Järviseudulla sitä odotellaan innolla nähtäväksi, kertoivat Lappajärven kunnan viestintä- ja hankekoordinaattori, Geoparkin toiminnanjohtaja Annie Laitila ja Vimpelin kunnanjohtaja Sam Leijonanmieli. Evaluaattorit vierailivat seudulla elokuun ensimmäisellä viikolla tutkimassa ympäristöä ja aluetta.         

–Järviseudulla suoritettiin kattava kierros ja tutkittiin kriteerit, joita on satoja, Geopark statuksen saamiseksi. Huomioitavaa ovat asiat, joista saatiin kiitosta. Alueella on maailman ainoa Geolukio, josta evaluaattorit olivat innostuneita. Tieteellisyys sekä geologinen näkemys on tuotu tavalliselle ihmiselle selkeästi ja hyvin näkyville kaikkien ymmärrettäväksi. Silti esiin nousi, että Geoparkin tulisi saada vielä enemmän näkyvyyttä paikallisten kulttuurillisten asioiden muodossa. Geoparkin ajatusta tulisi syventää kaikissa muodoissa. Kuriositeettina mainittiin myös tietysti pesäpallo, joka on alueellisesti tärkeä laji. Sitä verrattiin monen muun maan kulttuurillisiin aspekteihin, kertoi Laitila.  

Leijonanmieli totesi, että kulttuuri on ihmisen luomaa, joten kaikki on osa suurempaa kokonaisuutta Geoparkissa. Varhainen kulttuuri nousi esiin muun muassa uittomiesperinteessä, jota esiteltiin Evijärven Uittomieskämpän miljöössä.   

–Löydettiin yhteisymmärrystä esimerkiksi kohteiden kyltityksessä ja viitoituksessa, joka saattaa olla haasteena tarvittavien lupien saamisessa maanomistajilta. Tässä kohtaa mahdollisuuden antaa digitaalisuus, esimerkkinä QR-kooditus, Laitila totesi.   

EVALUAATTORIT olivat toivoneet, että kuntien yhteistyö jatkuisi alueella edelleen. 

–Asiasta jäi yllättävän hyvä fiilis. Parin viikon päästä Marokossa Unescon neuvosto päättää, minkälainen liikennevalon väri on meidän Geopark-statuksemme suhteen. Ollaan vielä jännän äärellä. Tämä ei todellakaan ole mikään läpihuutojuttu, muistuttaa Laitila. 

–Ensimmäinen tapaaminen on se, jossa arvioidaan kaikkia kehittämiskohteita ja puutteita. Nyt on saatu hyvää palautetta, mutta kokonaisuus selvinnee lähiviikkoina. Voimme ajatella neljää pääkohtaa: geologinen näkyvyys, ekologisuus, geokulttuurillinen näkyvyys, koulutus ja hallinto. 

Sam Leijonanmieli valottaa asiaa kuntien näkökulmasta. 

–Kuntien näkökulmasta meillä on alueella Euroopan suurin kraatterijärvi, joka on saatava brändättyä siten, että kaikki tietävät asian taustat, hän kiteyttää. 

–Tanskan Stensissä näimme vierailulla paikkakunnan esihistoriaa. Paikallisille oli aluksi vaikeaa ymmärtää Unescon statusta. Lopputulemana alueelle alkoi kuitenkin virtaamaan ihmisiä, mikä osaltaan taas loi palveluja vierailijoille. Oli ilo nähdä, kuinka status generoi yrittäjyyttä ja kuinka alueellinen historia oli saatu nostettua näkyville. Matkailun näkökulmasta meidän on siirryttävä destinaatio-ajatteluun. Ei ajatella itsessään kuntaa vaan aktiviteetteja, jotka on nivottu yhden brändin alle. Kaikki palvelut ovat selkeästi tarjolla – Geopark tarjoaa alustan tälle kaikelle toiminalle. Kohta hallussa on merkittävä Geopark-verkosto, joka mahdollistaa yhteistyön. Mainittakoon, että aiesopimus on jo allekirjoitettu erään Japanin Geoparkin kanssa. Olemme huomattavasti mielenkiintoisempi kohde kuin moni muu alue. Alueella on aidosti uniikki ja mielenkiintoinen kohde, jossa on nähtävää ja koettavaa, kuten asteroidin iskemä kraatterijärvi ja kraatterin reuna. Se on jo kooltaan ja näyttävyydeltään jotakin aivan muuta mitä on muualla.  

MEIDÄN hallintomallimme on erilainen. Ei ole yhtiötä, vaan nyt on rakennettu alustaa kuntien yhteisillä resursseilla. Marokon kokouksen jälkeen olemme viisaampia, tuosta kokouksesta tulee lisää infoa heti kun sitä saadaan. Lähdemme ajamaan asiaamme sinne ja esittelemme sitä vielä tarkemmin Marokossa. Suomessa on UNESCON Geopark-status neljällä kohteella; me olemme viidentenä listalla, sanoo Laitila. 

Lue lisää evaluaattoreiden käynnistä: https://www.jarviseudunsanomat.fi/arkisto/2023/08/04/teilla-on-taalla-fantastinen-geologinen-tarina-arvioijat-tutkivat-kraatterijarvi-geoparkin-sopivuutta-unesco-statuksen-alaisuuteen/

Miksi Geopark koskettaa erityisesti yrittäjiä: https://www.jarviseudunsanomat.fi/arkisto/2023/05/29/kraatterinjarven-geopark-info-painotti-yrittajien-tarkeytta-hankkeessa/

Mitä Geopark oikein tarkoittaa: https://www.jarviseudunsanomat.fi/arkisto/2023/04/06/geopark-on-muutakin-kuin-geologiaa/

Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.