Perinteeksi muodostunut Ääniaalloilla -tapahtuma järjestetään 27. heinäkuuta Kauhavan Kortesjärvellä, vanhalla tutulla paikalla Purmojärven Näkinkalliolla. Kuten aiemminkin, tapahtuma on ilmainen, ikärajaton ja sitä voi seurata vesiltä, mantereelta tai striimin välityksellä.
–Nyt meillä onkin ilo ja kunnia paljastaa ensimmäinen esiintyjämme, joka onkin varsinainen yllätysartisti, julistaa tapahtuman toteuttava Kortesjärven Kulttuurin Arvostajat ry.
Janne Sankelo tunnetaan politiikan moniottelijana, mutta Jannen musiikillinen tausta ei liene kaikille niin tuttu.
Kortesjärven Kulttuurin Arvostajat ry:n puheenjohtaja Jani Kielinen istui hetkeksi Jannen kanssa alas Kortesjärven kirjastossa. Tapaamisen aikana talteen jäi mielenkiintoista tietoa paitsi Jannen musiikillisesta puolesta ennen ja nyt, mutta myös arvokasta tietoa Kortesjärven ja Pohjanmaan kulttuurihistoriasta rock-musiikkiin liittyen.
–No niin Janne, tällä kertaa ei puhutakaan politiikasta, vaan keskitytään musiikkiin. Onko tämä järjestely sinulle ok?
–Olen valmistautunut kybällä!
Mikko Alatalosta se kaikki alkoi
–Mitä instrumentteja soitat ja miten kipinä soittamiseen syttyi?
–Soitan useita huonosti. Lapsuuden Fräntilässä huoneessani c-kasetilta soi David Bowien 1970- luvun tuotantoa, Starman ja Ashes to Ashes. Sitten esitin isälle kovan vaatimuksen levysoittimen hankkimisesta, joka meni läpi. Soittimen mukana tuli myös levy: Mikko Alatalon Kolmannen tasavallan vieraana, jonka osaan edelleen ulkoa ja jota esitän sopivassa seurassa, sopivassa olotilassa. Ensimmäinen itse hankkimani levy oli Elvistä. Voitin sen yläasteen diskon tanssikilpailusta, johon huumorimielellä Ari Vainionpään kanssa osallistuttiin.
Aloin seurata paikallista bändiä nimeltä Paperos. Bändissä lauloi Tapio Salo ja oli mahtavaa kuulla kavereiden soittoa illanvietoissa. Bändissä soitti Seppo Nuolikoski, joka opasti sitten rockmusiikin saloihin soittopeleillään Läskinhalmeella autotallissa. Jukka Mäen rooli musiikillisessa heräämisessäni oli myös keskeinen. Jukan kammarissa Saarijärven kylässä diggailtiin paljon musiikkia. Itselleni kolahti erityisesti brittiyhtye Simple Minds, jonka vaikutteet kuuluvat myös Gdanskin tuotannossa. Samoin 1980-luvun puolivälissä oli hyviä kotimaisia bändejä, jotka eivät aivan nousseet valtavirtaan, mutta toimivat itselleni musiikillisina vaikuttajina. Esimerkiksi Siberia ja kokkolalainen Claudia.
Syntetisaattorimusiikkia Fräntilän kammarista
–Mikä oli ensimmäinen oma bändisi?
–Ensimmäinen oma bändi oli nimeltään Foreward, joka perustettiin ollessani Evijärven lukiossa. Olin solistina, Jukka Mäki oli bassossa, Pekka Tynjälä kitarassa ja evijärveläisvahvistuksena Hannu Latvala rummuissa. Ja taas laitettiin isälle anomusta. Tällä kertaa äänentoistokamoista. Soittotaitoa ei ollut, mutta into oli kova. Laulukieli oli englanti ja musiikillinen linja varsin hapuileva. Bändi tarvitsi kuitenkin myös kosketinsoittimet, joten ostin Yamahan syntetisaattorin ja aloin kiinnostua biisien tekemisestä. Koko Gdanskin materiaali on sävelletty syntetisaattoreilla Fräntilän kotitalon kammarissa. Syntikat paranivat, kun menin Mirkalle töihin ja sain omaa rahaa.
–Ensimmäinen oma kunnon biisi oli nimeltään Kuulen tuulen kuiskeen. Biisi äänitettiin c-kasetille. Kuuntelutin biisin Seppo Nuolikoskella, joka totesi: ”Nyt tuli kova!”. Olin Sepon tunnustuksesta mielissäni ja se innosti säveltämään lisää.Tässä kohtaa paljastan, että kyseinen biisi kuullaan ensi kesän Ääniaalloilla. Myöhemmin Forewardin nimi muuttui Gdanskiksi.
Likaisen hiilikaupungin lohduttomuus ja Walesan toiveikkuus koskettivat
–Bändin nimen keksiminen on toisinaan jopa biisin tekemistä haastavampaa. Mikä on tarina Gdansk-nimen takana?
–En noihin aikoihin vielä muille kertonut, että minulla oli suuri kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin ja seurasin kansainvälistä politiikkaa. 80-luvulla elettiin viimeisiä aikoja, kun Neuvostoliitto oli vielä pystyssä. Kotona televisiosta katselin, kun Puolassa alkoi tapahtua kaikenlaisia asioita. Gdanskin telakalla kapinoitiin ja koska Puola kuului Varsovan liittoon ja Neuvostoliiton valvonnan alaisuuteen, telakan lakkoilut johtivat siihen, että Puola julistettiin sotatilaan.
Televisiossa mursuviiksinen lakkojohtaja Lech Walesa, josta myöhemmin tuli Puolan presidentti, piti telakkamiljöössä lakkolaisille palopuheita. Kun katsoin takana näkyvää Gdanskin kaupunkia, se näytti likaiselta hiilikaupungilta. Näky oli jotenkin lohduton ja ennuste tuossa vaiheessa Puolan yhteiskunnan muutoksille heikko. Mutta Walesa uskoi asiaansa ja piti puheitaan kymmenille tuhansille ihmisille, se teki minuun jotenkin suuren vaikutuksen. Niinpä vaihdoin bändimme nimeksi Gdansk ja tein Puolan vallankumouksen aloittaneesta Solidaarisuus-liikkeestä kappaleen Harsottu kaupunki, joka muuten on myös ensi kesän keikkasetissä Ääniaalloilla.
Lähellä valtakunnallista läpimurtoa
–1980- luvun puolivälissä soitit myös valtakunnallisen läpimurron portteja kolkutelleen kortesjärveläisbändi- Zarabin riveissä. Millaisia muistoja niistä ajoista on ja haaveilitko ammattimuusikon tai rocktähden urasta?
–Zarab oli Mattilan veljesten ohjauksessa ollut bändi. Musiikillisesti bändiin vaikutti varmaankin U2 ja New Order tyyppiset bändit. Pasi Mattila soitti kitaraa ja lauloi, Jarkko Mattila oli rummuissa ja basistina Jukka Mäki. Kun bändiin tarvittiin kosketinsoittaja, liityin minäkin mukaan. Tässä kohtaa alkoi menestystä tulla ja kyllä siinä kohtaa alkoi haaveilla jostain suuremmastakin. Menestyimme vuoden 1985 Rock SM -kilpailuissa, mutta “tuomaripelin” ansiosta emme päässeet finaaliin. Kävimme levy-yhtiö CBS:llä keskusteluja ja meillä oli käsitys, että tamperelaisessa Poko Rekordsissa oli myös kiinnostusta. Pääsimme myös radioaalloille. Yle Pohjanmaan kanavalla Risto Vuorinen piti radio-ohjelmaa, jossa soitti uutta musiikkia ja pääsimme listoille. Sehän oli nuorille miehille kova kannustin. Myös Gdansk soi ohjelmassa.
–Pääsimme soittamaan Zarabin kanssa vuoden 1985 Provinssirockissa kun tapahtumaa järjestänyt Seinäjoen Kemu ry oli alkanut kiinnostua meistä. Siihen saattoi vaikuttaa se, että silloinen Vaasan läänintaiteilija Pertti “Veltto” Virtanen diggaili meistä. Kuulemamme mukaan hän oli todennut: ”Miten jumalauta jostain Kortesjärveltä voi tulla näin saatanan hyvä bändi?” Luulen että juuri Virtasella saattoi olla vaikutusta siihen, että aloimme saada keikkoja Seinäjoen Seurahuoneelta lauantai- ja perjantai-iltojen tapahtumiin, joissa tupa oli täysi ja me olimme soittamassa. Siinä yhteydessä päästiin vähän maistamaan rock´n´ roll – elämää. Ei se oikein Pohjanmaan ulkopuolelle kantanut, mutta siinä alkoi ilmetä toiveikkuutta, että tästähän voidaan saada vähän parempia keikkoja ja laajemmille alueille.
Fani ja idoli kohtasivat eduskunnassa
–Sivutaan hetki snadisti politiikkaa: Tienne taisivat kohdata Veltto Virtasen kanssa myös eduskunnassa? Muistelitteko koskaan menneitä?
–Kyllä me toisemme tunnistimme ja muutamat keskustelut Virtasen kanssa käytiin myös musiikista Pohjanmaan junassa, kun hän tuli Tampereelle asti. Virtanen oli sellainen oman tiensä kulkija, ei sinällään eduskunnassa paljoa oltu tekemisissä, mutta kyllä välillä yhdessä muisteltiin pohjalaisia rock-vuosia. Ja kyllä hän Zarabin edelleen muisti.
Ajatus paluusta syntyi pikkujouluissa
–Miten musiikkiurasi on jatkunut?
–Oma bändiura lähti lerpsahtamaan siinä vaiheessa, kun lähdin opiskelemaan Raumalle. Olo oli vähän sellainen, että olisikohan nämä kuviot vähän jo kateltu. Kuitenkin kun aloitin vuonna 1993 Kortesjärvellä historian opettajana ja samalla henkilökunnasta haettiin musiikinopettajaa, opetin monta vuotta myös musiikkia. Siinä joutui ylläpitämään myös soittotaitoja ja oppilaiden kanssa perustettiin myös bändi nimeltä Ketjureaktio. Soitin kitaraa ja sävelsin kappaleenkin, joka käytiin sitten äänittämässä Kauhavalla AMS-studiolla. Sen jälkeen musiikillinen toiminta on ollut vähäistä, mutta koska meillä on ollut tämä kiinteä kaveriporukkamme, niin Jarkko Mattilan 50-vuotispäiville Zarab lyötiin kasaan ja Kortesjärven Nuorisoseuralla soitettiin muutaman biisin keikka.
–Gdansk kasasi rivinsä ja nousee Ääniaalloilla lavalle. Mistä ajatus lähti?
–Tässä on ollut näitä ”saunailtoja” silloin tällöin ja aina pysynyt mielessä, että jossain vaiheessa voitaisiin vaikka paluu tehdä. Ennen viime joulua Mattilassa pidettiin pikkujoulut ja siellä alkoi homma etenemään. Mietittiin, että millaisella kokoonpanolla palataan, koska osa alkuperäisestä kokoonpanosta asuu kauempana ja päätettiin, että tässä on aika tehdä pientä sukupolven vaihdosta. Niinpä poikani Antton Sankelo sai tallimääräyksen kitaristiksi. Alkuperäisestä kokoonpanosta mukana on basisti Jukka Mäki. Rumpalina toimii Jarkko Mattila. Jarkon poika Topias Mattila hoitelee koskettimet, joten saan keskittyä pelkästään laulamiseen ja lavashow´hun.
Ääniaalloilla luvassa 1980-luvun tunnelmia
–Millainen setti Ääniaalloilla on luvassa?
–Tämä Ääniaalloilla projekti johti siihen, että täytyi hieman kaivella arkistoja ja sieltä löytyi sellainenkin kappale, jota en edes muistanut tehneeni. Näistä on sitten kasailtu settiä ja tarkoituksena on palata 1980- luvun tunnelmiin. Pari coveriakin vedetään aiemmin mainitulta Claudia-bändiltä. Tätä haastattelua tehtäessä en sulje pois, ettenkö tekisi vielä uudenkin kappaleen. En ota siitä paineita, mutta mikäli tulee inspiraatiota, jonkinlainen tajunnanvirta, niin uutta tuotantoakin voi mahdollisesti syntyä. Mutta iso varaus! En vielä tiedä ehdinkö. Toisaalta voi kysyä onko uutta tuotantoa järkeä nyt tehdäkään, sillä ihminen muuttuu, enkä tiedä sopisiko joku yksittäinen uusi biisi tähän harkittuun kokonaisuuteen. Biisilista on jo tehty ja sitä on suunniteltu yötä päivää. Sen verran myös paljastan, että jokaisella biisillä on tarina.
–Mistä aineksista syntyy hyvä biisi?
–Mielestäni biisin tulee olla musiikillisesti tarttuva. Pitää olla melodisuutta. Sanoituksissakin tulee mielestäni olla jonkinlainen viesti. Itsellä oli alkuun ajatuksena, että sanoitukset pitäisi rock-lyriikassa sisältää rakkausteemaa. En tiedä sitten oliko se Fräntilän pojalle liian avointa antaa julkisia tunnustuksia, sillä omat sanoitukseni eivät yleensä käsittele ihmissuhteita, vaan ovat paremminkin ilmiöitä ja kuvauksia joistain tilanteista. Mutta voihan se olla, mikäli vielä teen uuden biisin kesän Ääniaalloilla-settiin, niin kenties se voisi olla teemaltaan enemmän tyyliä henkilöltä henkilölle. Onhan tässä elettyä elämää takana. Mutta lyyrisestä näkökulmasta tiivistäisin, että varsinkin suomenkielisessä musiikissa, hyvässä kappaleessa tulee olla tarina.
–Millainen on mielestäsi Ääniaalloilla -tapahtuman merkitys Kauhavan kaupungille?
Kyllähän se niin on, että Kauhava on matkailu ja tapahtumakaupunki. Meillä on tietyt veturit, jotka liikuttavat isoja massoja, mutta kaupunkiin tarvitaan viihtyisyystekijänäkin pienempiä tapahtumia. Ja kun tapahtumia järjestetään ja ne kiinnostavat, niin tietenkin olisi toivottavaa, että tullaan paikalle, sillä sehän palkitsee järjestäjät. Ja onhan meillä täällä Kortesjärvelläkin pitkät perinteet. Matti Haudanmaan musiikillisen perinnön jalanjäljillä on moni nuori rokkari tänäkin päivänä.
Jani Kielinen odottaa Gdanskin settiä innolla
JANNEN kanssa totesimme, että hyvin paljon samojen kulttuurillisten asioiden parissa on puuhailtu, Kortesjärven Kulttuurin Arvostajat ry:n Puheenjohtaja Jani Kielinen kertoo.
–Ainoastaan vuosikymmen on ollut eri. Janne toimi 1980-luvulla Kortesjärven elävän musiikin yhdistys – Körmy ry:ssä, joka myös järjesti bänditapahtumia Kortesjärvellä. Tästä lisää myöhemmin Kortesjärven Kulttuurin Arvostajat ry:n blogissa. Sieltä haastattelun voi lukea kokonaisuudessaan. Janne soitti puhelimestaan muutaman biisin Gdanskin tuotannosta ja täytyy sanoa, että odotan live-settiä entistä enemmän. Toivotan yhdistyksen puolesta kaikki tervetulleiksi Ääniaalloille!
