HUHTIKUUN lopussa käynnistyi 21. museokesä Anteron Aittamuseolla Vimpelissä. Innostus museotyöhön ei ole vuosien varrella vähentynyt, vaan joka kevät on valtava palo päästä nostamaan museolippu salkoon, kertoo museon isäntä Antero Mattila.
Museo on kesäaikana auki päivittäin kello 13–15. Esillä on mittava määrä entisajan työkaluja, ladosta löytyy esimerkiksi peltotöissä käytettyjä esineitä, varsinaisesta museosta taas runsaasti lehtileikkeleitä ja valokuvia sekä Kansa taisteli, miehet kertovat -lehden vuosikertoja.
–Yksi mielenkiintoinen esine museossa on naapurustossa toimineen kotiteurastaja Jussi Jokelan käyttämä talja, kertoo Mattila.
Sisällä talossa on lippisnäyttely, pinssejä, tulitikkurasioita, pulloja ja lintukuvia.
–Saa poiketa kyselemässä sekä katselemassa museon aukioloaikana, kannustaa museomestari.
Viiden euron pääsymaksun voi halutessaan jättää museon tueksi.
Yllättävä suksilahjoitus
VIIME VUOSINA museolle on lahjoitettu runsaasti suksia.
–Hiljattain tuli soitto Lohjalta, että ottaisinko vastaan 1948 palaneen Heikkilän tehtaan ViSu-sukset. Toki lupasin ja matkahuolto toimitti sukset tänne. Soittaja oli netistä lukenut, että minulla on täällä museolla suksia, kertoo Mattila.
Harvinaisimmasta päästä suksikokoelmaa ovat hänen esi-isänsä Matti Storstrangin (tunnettu myös Männikkönä ja Mattilana) tekemät noin kolmimetriset haapapuiset sukset. Mattilan kiinnostus suksiin juontuu nuoruusvuosilta, kun hän oli töissä Uusituvan suksitehtaalla.
Mielenkiintoisia esineitä
NAAPURUSTOSSA paljon aikaa viettävä Matti Hokkala on seurannut lapsuusystävänsä Anteron museohanketta tarkkaan.
–Minuakin kiinnostavat kaikenlaiset vanhat jutut, kertoo elämäntyönsä rakennusmiehenä Helsingin seudulla tehnyt Hokkala. Nyt espoolaista kerrostaloa enemmän kiehtoo ajan viettäminen omaksi ostetussa syntymäkodissa.
Hän nostaa museon mielenkiintoisimmaksi esineeksi Anteron isoisä Matin kehittämän köydenpunontalaitteen.
–Entisen pomoni kanssa kävimme katsomassa museota eikä hän keksinyt, mikä laite oli. Sellaisia näkee harvoin.
Mattila harmittelee, että siitä ovat puuhampaat irronneet käytössä eikä se siksi ole enää toimintakunnossa.
Mattila ja Hokkala innostuivat muistelemaan, että Torpinkankaalla on aina ollut yritteliästä väkeä ja paljon pienyrittäjiä. Isoisä-Matti oli muurari, seppä ja maanviljelijä, Hongossa Helge teki ruumisarkkuja ja soututuoleja, Kuoppalassa tehtiin kenkiä ja vaatteita, Paavolassa oli leipomo, Kankaalla tehtiin suksia, ovia ja ikkunoita, Aleksi Mäenpää korjasi ja myi polkupyöriä, Lassilan Aaro oli muurari, Saarisen Taimi kutoi villapaitoja ja Aholan Antti korjasi autoja.
–Itsekin sai olla yritteliäs. Sain suksitehtaalta suksia palkkioksi puiden kuljettamisesta. Minulla oli aina sukset, mutta joskus ne olivat eripariset, muistelee Hokkala.
VIMPELISSÄ on useita muitakin museoita, kuten Pesäpallo- ja suksitehdasmuseot sekä Hakalahden Matin ja Lahden Anteron kotimuseot. Niitä kiertämällä voi mahduttaa kesäpäivään melkoisen määrän näkemistä ja kokemista menneiden vuosikymmenten varrelta.
