ANTERO Mattila perusti museon tarkoituksenaan säilyttää pala historiaa jälkipolville ja tuottaa ihmisille iloa. Museon pyörittämiseen on kulunut paljon aikaa, mutta se on tuonut paljon iloa ja lohtua myös Mattilalle itselleen:
–Naisystäväni, veljeni ja sisareni menehtyivät kaikki lyhyen ajan sisällä toisistaan, Mattila kertoo, –Museotoiminnan jatkaminen on antanut voimaa selvitä näistä asioista.
Museo on auki pääasiassa kesäaikaan, joskin välillä se on ollut sopimuksen mukaan auki myös talvella. Suurimmat kävijäryhmät ovat eläkeläisiä, kesälomalaisia ja koululaisryhmiä.
–Kerran kävi myös ryhmä, jossa oli opettajia eri paikkakunnilta, Mattila kertoo.
Esineet, joita useimmiten tullaan katsomaan, ovat Mattilan kotitalossa sijaitseva Antti Vistin suunnittelema kaappikello, joka on vuodelta 1809. Kellon koneisto on tehty Vimpelissä ja kaappi Lehtimäellä. Myös pinssikokoelmasta, narunpunontalaitteesta ja itse tehdyistä hammaslääkärin pihdeistä ovat monet Mattilan mukaan kiinnostuneita.
MUSEOLLA on ollut vuosien varrella useita erilaisia tempauksia. Muutama vuosi sitten oli esimerkiksi lakkitempaus, jossa museolla kävijät saivat tuoda oman lippalakin osaksi museon näyttelyä. Pitkä rivi lakkeja riippuukin edelleen narulla museon pihapiirissä, vanhan ajan traktorin vieressä.
Vimpelin Veto täyttää tänä vuonna 85 vuotta, mutta viettäessään 70-vuotisjuhlaansa vuonna 2004 oli museossa näytillä Vetoon liittyviä esineitä.
–Esimerkiksi Vedosta kertovia lehtijuttuja liimattiin lasilevyille, Mattila kertoo,
–Ne ovat kaikki vieläkin tallessa.
Yhtenä vuonna teemana oli myös ”Kansa taisteli – Miehet kertovat”, jolloin museossa oli näytteillä talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan muistelmia julkaisseita samannimisiä aikakauslehtiä.
JOKA kesä on museon pihamaalle saanut tuoda näytille myös vanhoja menopelejä. Pihalla on ollut näytillä esimerkiksi vanhoja pikku-Valmeteja ja Zetoreita.
–Täällä on ollut myös esimerkiksi vuoden ’27-mallinen Ford ja pedersöreläiseltä pariskunnalta vuoden ’56 Citroen, Mattila muistelee.
Pihan keskeltä löytyy myös Mattilan veljen Matin aikoinaan istuttamasta männystä veistetty karhupatsas, joka on sijoitettu samalle paikalle, mistä mänty kaadettiin. Patsaan paljasti yleisölle heinäkuussa 2016 silloin kansanedustajana toiminut Reijo Hongisto.
–Hongisto kysyi, mikä patsaan nimeksi tulee ja minä sanoin, että Anttu, Mattila naurahtaa.
Samana vuonna avattiin pihapiiriin myös latomuseo, jossa on esillä esimerkiksi vanhoja työkaluja. Viime vuonna museo sai puolestaan oman lipun, jossa on kuvattuna talon puumerkki. Museon kaikki tapahtumat on vuosien varrella valokuvannut Matti Hakalahti.
MUSEOON on aina ollut vapaa pääsy. Enää sillä ei ole virallisia aukioloaikoja, mutta museo on auki silloin, kun kävijöitä on. Museossa käyneiden, vieraskirjaan nimensä kirjoittaneiden kesken arvotaan myös palkintoja.
–Voi vaan ajaa autolla pihaan ja tulla rummuttamaan, Mattila sanoo,
–Minä mielelläni juttelen ja esittelen museota.
