Aittamuseo haluaa säilyttää palan historiaa

Pihan keskellä on Antero Mattilan veljen Matin istuttamasta männystä veistetty Anttu-karhupatsas. Taustalla näkyy aittamuseo.
VIMPELILÄISEN Antero Mattilan perustama Anteron aittamuseo on toiminut Vimpelissä vuodesta 2002 alkaen. Suurin osa museon esineistöstä on talon omia, Mattilan isän isoisälle Matille kuuluneita esineitä, jotka ovat peräisin aina 1800-luvulta asti. Museossa on esillä myös vanhempaa tarpeistoa, esimerkkinä 1600-luvulla valmistettu sarvihöylä. Viime vuosina museoon on tullut esineitä paljon myös lahjoituksina.

ANTERO Mattila perusti museon tarkoituksenaan säilyttää pala historiaa jälkipolville ja tuottaa ihmisille iloa. Museon pyörittämiseen on kulunut paljon aikaa, mutta se on tuonut paljon iloa ja lohtua myös Mattilalle itselleen:

 –Naisystäväni, veljeni ja sisareni menehtyivät kaikki lyhyen ajan sisällä toisistaan, Mattila kertoo,  –Museotoiminnan jatkaminen on antanut voimaa selvitä näistä asioista. 

Museo on auki pääasiassa kesäaikaan, joskin välillä se on ollut sopimuksen mukaan auki myös talvella. Suurimmat kävijäryhmät ovat eläkeläisiä, kesälomalaisia ja koululaisryhmiä.

–Kerran kävi myös ryhmä, jossa oli opettajia eri paikkakunnilta, Mattila kertoo.

Esineet, joita useimmiten tullaan katsomaan, ovat Mattilan kotitalossa sijaitseva Antti Vistin suunnittelema kaappikello, joka on vuodelta 1809. Kellon koneisto on tehty Vimpelissä ja kaappi Lehtimäellä. Myös pinssikokoelmasta, narunpunontalaitteesta ja itse tehdyistä hammaslääkärin pihdeistä ovat monet Mattilan mukaan kiinnostuneita.

MUSEOLLA on ollut vuosien varrella useita erilaisia tempauksia. Muutama vuosi sitten oli esimerkiksi lakkitempaus, jossa museolla kävijät saivat tuoda oman lippalakin osaksi museon näyttelyä. Pitkä rivi lakkeja riippuukin edelleen narulla museon pihapiirissä, vanhan ajan traktorin vieressä.

Vimpelin Veto täyttää tänä vuonna 85 vuotta, mutta viettäessään 70-vuotisjuhlaansa vuonna 2004 oli museossa näytillä Vetoon liittyviä esineitä.

–Esimerkiksi Vedosta kertovia lehtijuttuja liimattiin lasilevyille, Mattila kertoo, 

–Ne ovat kaikki vieläkin tallessa. 

Yhtenä vuonna teemana oli myös ”Kansa taisteli – Miehet kertovat”, jolloin museossa oli näytteillä talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan muistelmia julkaisseita samannimisiä aikakauslehtiä. 

JOKA kesä on museon pihamaalle saanut tuoda näytille myös vanhoja menopelejä. Pihalla on ollut näytillä esimerkiksi vanhoja pikku-Valmeteja ja Zetoreita.

–Täällä on ollut myös esimerkiksi vuoden ’27-mallinen Ford ja pedersöreläiseltä pariskunnalta vuoden ’56 Citroen, Mattila muistelee. 

Pihan keskeltä löytyy myös Mattilan veljen Matin aikoinaan istuttamasta männystä veistetty karhupatsas, joka on sijoitettu samalle paikalle, mistä mänty kaadettiin. Patsaan paljasti yleisölle heinäkuussa 2016 silloin kansanedustajana toiminut Reijo Hongisto. 

 –Hongisto kysyi, mikä patsaan nimeksi tulee ja minä sanoin, että Anttu, Mattila naurahtaa.

Samana vuonna avattiin pihapiiriin myös latomuseo, jossa on esillä esimerkiksi vanhoja työkaluja. Viime vuonna museo sai puolestaan oman lipun, jossa on kuvattuna talon puumerkki. Museon kaikki tapahtumat on vuosien varrella valokuvannut Matti Hakalahti.

MUSEOON on aina ollut vapaa pääsy. Enää sillä ei ole virallisia aukioloaikoja, mutta museo on auki silloin, kun kävijöitä on. Museossa käyneiden, vieraskirjaan nimensä kirjoittaneiden kesken arvotaan myös palkintoja.

 –Voi vaan ajaa autolla pihaan ja tulla rummuttamaan, Mattila sanoo,

 –Minä mielelläni juttelen ja esittelen museota.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.