Traumatisoituneelle lapselle koulu voi olla psyykkinen levähdyspaikka

Jasmin Kaunisto luennoi Vimpelin kunnan opetushenkilöstölle trauman kokeneen lapsen kohtaamisesta.
Jasmin Kaunisto luennoi Vimpelin kunnan opetushenkilöstölle trauman kokeneen lapsen kohtaamisesta.
Jasmin Kaunisto luennoi Vimpelin kunnan opetushenkilöstölle trauman kokeneen lapsen kohtaamisesta.
Jasmin Kaunisto luennoi Vimpelin kunnan opetushenkilöstölle trauman kokeneen lapsen kohtaamisesta.

KOULU on monelle traumatisoituneelle lapselle paikka, jossa elämä jatkuu ja arki hoitaa, totesi oikeuspsykologi ja lehtori Jasmin Kaunisto maanantaina 14. elokuuta Vimpelin kunnan opetushenkilöstölle. Kaunisto luennoi Aapiskujan, yhteiskoulun ja lukion opettajille siitä, kuinka kohdata trauman kokenut lapsi koulumaailmassa.

Traumat koskettavat jopa useita kymmeniä prosentteja lapsista ja nuorista, eli tällaisia oppilaita on kaikissa kouluissa. Trauman syitä voivat olla sota ja väkivalta, seksuaalirikokset, läheisen kuolema, oman tai läheisen vakava sairaus, tulipalo, liikenneonnettomuus, vanhempien ero tai päihteiden käyttö.

–Trauma on psyykkinen vaurio, kun mieli kokee jotain mitä ei kykene käsittelemään. Se on kokemus, joka uhkaa hengissä säilymisen ja turvallisuuden tunteita. Trauma on ihmisen elämän mullistava asia, katkeamisen kokemus, aika jakautuu ”ennen sitä” ja ”sen jälkeen”. Se vaikuttaa syvästi siihen, miten ihminen ajattelee ja tuntee, Kaunisto totesi.

Trauman kokeneelle lapselle koulu on Kauniston mukaan vakauttava voima ja psyykkinen levähdyspaikka, jossa lapsi saa olla tavallinen ikätoveriensa joukossa.

–Yleistä on, että traumatisoituneet lapset kokevat kantavansa salaisuutta ja siksi samalla erillisyyden kokemusta. Tehkää kaikki kuten aina ennenkin, että lapsi saa kouluympäristössä elää ihan samanlaista elämää kuin ennen traumaa, kokea, että elämässä on sittenkin jotain pysyvää, kaikki ei ole loppu, muuttunut ja rikki, Kaunisto evästi opettajia.

–Kouluarkeen on hyvä palata tapahtuneen jälkeen heti kun lapsi on itse siihen valmis ja halukas, vaikka vanhemmat pitäisivätkin mielellään hänet vielä kotona.

Turvallisuus ja ennakoitavuus hyödyttävät

OPETTAJIEN ei tarvitse venyä traumaterapeuteiksi, vaan riittää, että puitteet koulussa rakennetaan mahdollisimman turvallisiksi ja ennakoitaviksi. Tämä hyödyttää ihan kaikkia lapsia.

Opetusryhmässä turvallisuuden tunnetta lisäävät varhainen puuttuminen ongelmatilanteisiin, selkeät säännöt, toimintamallit ja käytänteet sekä levollinen tunneilmasto. Muutoksia on hyvä ennakoida ajoissa.

–Yksikin turvallinen aikuinen voi kannatella trauman kokenutta lasta. Opettaja voi olla erityisen merkityksellinen lapselle, jonka lähipiirissä turvallisia aikuisia on vähän. Kaksi kolmasosaa trauman kokeneista lapsista ja nuorista selviää perheiden, koulun ja ystävien tuella, kolmasosa tarvitsee ammattilaisten apua.

Opettajan on hyvä ottaa tapahtunut asia puheeksi trauman kokeneen lapsen kanssa, mutta aina niin, ettei siitä tehdä numeroa.

–Kerro, että tiedät tapahtuneesta ja lupaa, että voidaan puhua asiasta, jos haluat. Keskustelumahdollisuus kannattelee usein, vaikka sitä ei käyttäisikään. Siihen, ettei lapsi puhu ajatuksistaan, voi olla monia syitä, mutta syyn ei saisi olla se, ettei kukaan kysynyt.

–Opettaja voi tarvittaessa ottaa asian puheeksi kahden kesken ja kysellä, miten on mennyt, mitä tämä on tehnyt selviytyäkseen ja mikä on auttanut, sanoittaa lapselle työkalupakkia, tarjota itsesäätelykeinoja ja antaa palautetta siitä, kuinka hyvin tämä pärjää.

–Liian syvälle aiheeseen opettajan ei kannata mennä, vaan huomio on hyvä kiinnittää nykyhetkeen ja tässä selviämiseen. Jos lapsi haluaa kertoa kokemuksistaan, voi kiittää, että tämä jakoi kokemuksensa ja olet luottamuksen arvoinen. Tärkeää on, ettei kauhistele tai romahda, vaan uskoo lapsen selviytymiseen, koska jos opettaja ei usko, kuinka hän voisi siihen itse uskoa?

Mahdollisuuksia trauman käsittelyyn voi tarjota leikin, piirtämisen, maalaamisen, kirjoittamisen ja puhumisen kautta.

–Etenkin pienten lasten kohdalla vapaa leikki on tosi tärkeää. Myös aiheeseen liittyviä kirjoja lukemalla voi tarjota lapselle samaistumisen kokemuksia ja toimintamalleja.

Ihmisenä ihmiselle

Kaunisto kannusti opettajia olemaan rohkeita vuorovaikutuksessa.

–Nämä ovat asioita, joita ihmisten elämässä tapahtuu ja nämä ovat nuoria ja lapsia, jotka tunnette. Ei aina tarvita koululääkäriä tai psykologia, vaan tavallinen aikuinen olemaan läsnä.

Keskustelussa nousi esille, että tällaisia tapauksia tulee koulun tietoon melko vähän, vaikka traumakokemuksia lapsilla on paljon.

–Hyvässä tapauksessa aikuisia on tosi monta, eli ei ole tarvetta puhua kauhean monelle, eikä asia tule koulun tietoon, jos oireilu ei näy koulussa.

Vakavaa puhetta ja iloisia kohtaamisia 

JASMIN KAUNISTO lähti opiskelemaan psykologiaa kirjoitettuaan ylioppilaaksi Vimpelin lukiosta 2008. Erityisesti oikeuspsykologia ja lasten kanssa työskentely kiinnostivat häntä. Nyt Kaunisto toimii oikeuspsykologina OYSin Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikössä. Siellä tutkitaan alaikäisiin kohdistuneita seksuaalisen hyväksikäytön sekä pahoinpitelyn epäilyjä. Lisäksi hän on Tampereen poliisiammattikorkeakoulun lehtori ja opettaa poliiseille työhyvinvoinnin teemoja, lapsirikostutkintaa sekä mielenterveyspotilaiden kohtaamista. Sivutoimisesti Kaunisto kouluttaa kasvatusalan ammattilaisia erilaisista lapsiin liittyvistä teemoista.  

Vimpeliläisiä opettajia oli kuulolla AVI:n järjestämässä tilaisuudessa Helsingissä, missä Kaunisto luennoi. He vinkkasivat opettajien perinteisen koulutuspäivän järjestävälle Riikka Jaatiselle, että olisi kiva saada luento myös Vimpeliin. 

Kaunisto tunnusti, ettei ollut aivan helppoa tulla luennoimaan omien entisten opettajien eteen, mutta vierailu yhteiskoululla toi monia iloisia tapaamisia.  

–Oli ihana tavata muun muassa omia alakoulun opettajia. Kahvittelun lomassa ehti vaihtaa vähän kuulumisiakin. 

Lappajärven rannalla latautumassa

SITEET Järviseudulle ovat edelleen vahvat.  

–Valmistuttuani psykologiksi hankin mökin Itäkylästä ja siellä tulee vietettyä paljon aikaa. Etätyöt ja hoitovapaa ovat mahdollistaneet sen, että täällä ollaan lähes puolet vuodesta. Lapsen myötä pysyvää muuttoakin on tullut pohdittua, Kaunisto naurahtaa.  

Hän totesi luennossaan, että lapsiin kohdistuvien epäoikeudenmukaisuuksien kanssa työskennellessä on tärkeää varata aikaa ja huomiota sellaisille asioille, jotka palauttavat uskoa elämän hyvyyteen ja maailman kauneuteen.  

–Lappajärvi on minulle sellainen paikka ja maisema. 

Kaunisto seuraa Oulussa ollessaan Vimpelin ja Järviseudun kuulumiset Järviseudun Sanomista.  

Luitko jo nämä uutiset?

Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.