Juicen runot jäivät klassikkolaulujen varjoon

Alahärmäläinen Harri Mölsä esitti Juice Leskisen runoja ja lauluja Evijärvellä.

YLLÄTTÄVÄN suuri joukko ihmisiä oli kokoontunut maanantai-iltana Evijärven kirjastoon kuuntelemaan, kun Harri Mölsä tulkitsi Juice Leskisen runoja ja lauluja.

Monet tuntevat Juicen laulut, mutta Mölsän tavoitteena oli tehdä tunnetummaksi ennen kaikkea hänen runouttaan. Leskinen julkaisi uransa aikana 12 runokokoelmaa.

–Runot olivat hirveän tärkeitä Juicelle itselleen, ja hän itsekin koki, että ne jäivät klassikkolaulujen varjoon, Mölsä kertoi. –Ajatuksenani on ollut, että voisin pitää kirjastoissa tällaisia runo-musiikki-iltoja, joissa kuullaan sekä Juicen rakkaimpia, tunnetuimpia klassikkolauluja että myös niitä vähän tuntemattomampia runoja.

Hän on aiemminkin kiertänyt esittämässä Juicen tuotantoa samaan tapaan, mutta edelliskerrasta oli ehtinyt kulua jo parikymmentä vuotta. Evijärven-keikka merkitsi kuitenkin paluuta niihin kuvioihin. Seuraavaksi hän aikoo esiintyä Kurikassa.

–Tuli mieleen, että nyt voisi olla sopiva aika, kun on Juicen 70-vuotissynttäritkin. 19. helmikuuta hänellä tulisi 70 vuotta täyteen.

MÖLSÄ sai aivan hiljattain valmiiksi seitsemännen oman runokirjansa Tekstejä Peikkolinnasta. Sen lisäksi hän on tehnyt myös pari tuhatta laulua.

–Juice on ollut mulle aina vahva esikuva. Rakkaudesta Juiceen tätä teen, hän tiivisti. –Tuntuu, että hän sai sanoista irti aivan uusia ulottuvuuksia. Varsinkin runoissaan hän oli mahdoton sanoilla leikittelijä. Hän löysi aina jotain uutta sanojen ja sanontojen takaa.

Juicen laulunteksteissäkin oli oivalluksia.

–Niissä on sanottu asioita uudella, erilaisella tapaa, vähän kierosti. Juicehan oli savolais-tamperelainen, ja savolaisethan tunnetusti ovat kieroja, Mölsä naurahti.

55-VUOTIAS alahärmäläismies kertoo olleensa esiintyvä taiteilija jo 40 vuoden ajan. 80-luvulla hän pyöri samoilla nurkilla Juicen kanssa Tampereella: Juuso Nordlundin JJ-äänitysstudiolla ja kapakoissa, lähinnä Tillikassa ja Wienerwaldissa.

–Ei me sen kummemmin tuttuja oltu, mutta moikattiin, kun kadulla tultiin vastaan, niin kuin Tampereella siihen aikaan muusikkopiireissä oli tapana. Juice poltti vihreitä Dunhill-savukkeita, niin kuin minäkin, ja me molemmat käveltiin Camel-bootseissa, Mölsä hymähti. –Ainakin jotain yhteistä meillä oli…

Sen lisäksi hän on tehnyt musiikinopettajan ja kanttorin hommia muun muassa Virroilla, Pietarsaaressa, Ylihärmässä ja Ahvenanmaalla.

Nykyisinkin hän tuuraa tarvittaessa Karstulan ja Isonkyrön kanttoreita.

–Pari kertaa kuukaudessa tulee vielä istuttua urkupenkillä.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.