Järviseudun ukrainalaiset ovat työllistyneet hyvin ja moni haluaa jäädä

Toimitus pahoittelee, jutun listasta oli epähuomiossa jäänyt muutama hiihtäjä kirjaamatta.
Toimitus pahoittelee, jutun listasta oli epähuomiossa jäänyt muutama hiihtäjä kirjaamatta.
Toimitus pahoittelee, jutun listasta oli epähuomiossa jäänyt muutama hiihtäjä kirjaamatta.
Toimitus pahoittelee, jutun listasta oli epähuomiossa jäänyt muutama hiihtäjä kirjaamatta.

JÄRVISEUDUN kunnissa tilapäisen suojelun statuksen saaneita ukrainalaisia on asunut muutama sata henkilöä. Iso osa heistä on hakemassa kotikuntaoikeutta ja jäämässä alueelle, kertovat maahanmuuttokoordinaattorit. Iloinen asia on, että iso osa työikäisistä on löytänyt työpaikan tai alkanut opiskella uutta ammattia.

Lappajärvellä ukrainalaisia on tällä hetkellä 25, kertoo Annie Laitila.

–Meillä asuvat ukrainalaiset ovat kotoutuneet hyvin ja suurin osa on töissä. Kotikunnan hakemisesta on vahva suositus, muutama on jo hakenut. Suurin osa odottaa, on vielä epävarmuutta siitä, kuinka se heidän arkeensa vaikuttaa. Käytännössä sitä on kuitenkin melkeinpä pakko hakea, kun kotikuntamalli loppuu ja tilanne Ukrainassa on yhä surullinen ja epävarma.

–Kunnalle on tärkeää, että saadaan lisää kuntalaisia ja ukrainalaiset on olleet tosi hieno voimavara meille. He ovat todella tervetulleita ja haluamme pitää heistä hyvää huolta, että he viihtyisivät täällä!

Tukijoiden lahjoitukset mahdollistivat ikimuistoisen reissun Rovaniemelle, jossa erityisesti revontulet ja Suomen historia kiinnostivat.
JÄRVISEUDUN kunnissa tilapäisen suojelun statuksen saaneita ukrainalaisia on asunut muutama sata henkilöä. Iso osa heistä on hakemassa kotikuntaoikeutta ja jäämässä alueelle, kertovat maahanmuuttokoordinaattorit. Iloinen asia on, että iso osa työikäisistä on löytänyt työpaikan tai alkanut opiskella uutta ammattia.
Lappajärvellä ukrainalaisia on tällä hetkellä 25, kertoo Annie Laitila.
–Meillä asuvat ukrainalaiset ovat kotoutuneet hyvin ja suurin osa on töissä. Kotikunnan hakemisesta on vahva suositus, muutama on jo hakenut. Suurin osa odottaa, on vielä epävarmuutta siitä, kuinka se heidän arkeensa vaikuttaa. Käytännössä sitä on kuitenkin melkeinpä pakko hakea, kun kotikuntamalli loppuu ja tilanne Ukrainassa on yhä surullinen ja epävarma.
–Kunnalle on tärkeää, että saadaan lisää kuntalaisia ja ukrainalaiset on olleet tosi hieno voimavara meille. He ovat todella tervetulleita ja haluamme pitää heistä hyvää huolta, että he viihtyisivät täällä!
EVIJÄRVELLÄ ukrainalaisia asuu 27, joista kahdeksalla on kotikunta. Puolet aikuisista on työelämässä. Osa heistä suunnittelee paluuta Ukrainaan, osa hakee kotikuntaa vuoden lopussa ja joillakin vuosi Suomessa asumista tulee täyteen vasta tammikuussa, kertoo Ukraina-yhteyshenkilö Svitlana Chernysh.
–Muutos saattaa olla vähän pelottava, tiedän sen omasta kokemuksesta. Totuimme Punaisen Ristin toimintajärjestelmään ja nyt meidän on järjestettävä elämämme itsenäisesti. Tietysti saamme tukea kunnalta, mutta on monia asioita, jotka on ymmärrettävä ja organisoitava itse. Kuitenkin on hienoa saada tukea. Meillä on ollut aikaa päästä eroon stressistä ja päättää, miten elämme edelleen. Ymmärrämme, että pakolaisten tukeminen on suuri taakka budjetille ja meidän on tultava itsenäisiksi. Joka tapauksessa olemme erittäin kiitollisia kaikesta, mitä ihmiset tekevät hyväksemme. Suomen tuki on uskomatonta.
–Henkilökohtaisesti olen iloinen, että minulla ja pojallani on kotikunta. Rakastamme kyläämme todella paljon, täällä on erittäin mukava asua.
ALAJÄRVEN maahanmuuttokoordinaattori Aire Honkola kertoo, että kaupungin 78 ukrainalaisesta 36 asuu Alajärvellä ja 42 Lehtimäen alueella.
–Meillä lähes kaikki aikovat hakea kotikuntaa. Ainoastaan kaksi perhettä puntaroi muuttoa työpaikan vuoksi. Monet tulevat alueilta, jotka Venäjä on miehittänyt ja alueella olevat sukulaiset on pakotettu ottamaan venäläiset passit. Monen koti on tuhoutunut.
–Tähän mennessä 16 on hakenut ja saanut kotikunnan Alajärveltä. Kuusi odottaa päätöstä. Tiedän, että monessa perheessä hakemusta on harkittu pitkään, koska on huoli toimeentulosta. Asiaa vaikeuttavat tietämättömyys Suomen sosiaaliturvasta ja riittämätön kielitaito.
–Lupaprosessi on nyt hidastunut ja päätöstä saa odottaa kauemmin. Ongelmana on vain, että osa voi hakea sitä vasta marraskuun lopulla ja osa ensi vuoden puolella. Jonoa kertyy ja kokemukseni mukaan virastojen lomakausi alkaa joulukuun puolivälissä, mikä vaikeuttaa tilannetta. Näistä on nyt tietenkin murhe: tällä hetkellä tieto on se, että heidät pitäisi majoittaa vastaanottokeskuksiin. Tästä on laitettu Migrille kysymystä ja toivotaan, että pian saadaan tietoa, miten heidän kanssaan toimitaan. Osa näistä on eläkeläisiä, osalla on työpaikka. Työssä oleva voi itse majoittaa itsensä, mutta eläkeläisten, opiskelijoiden ja työnhakijoiden tilanne on hankalampi. Siinä mielessä meillä on hyvä tilanne, että 54 aikuisesta puolet on työllistynyt.
Honkolan kokemus on, ettei tämän kaltaisessa päätöksenteossa useinkaan ole mukana maalaisjärkeä, vaan päätökset tehdään liian kaukana kyseisistä ihmisistä.
–Tuntuu kohtuuttomalta, että jo kertailleen kodin menettäneitä ihmisiä liikutellaan kuin pelinappuloita paikasta toiseen.
Hän pelkää myös KELAN palveluiden ja muiden virastojen ruuhkautumista, kun kotikuntaoikeuden saavat alkavat järjestellä asioita kuntoon ja ajan tasalle.
KAUHAVALLA valmistautuminen kotikuntamalliin siirtymiseen käynnistettiin jo vuoden 2022 loppupuolella ja ukrainalaisia tiedotettiin asiasta helmikuussa. Asiasta on muistutettu kuukausittain henkilöitä, joille on tullut oikeus hakemiseen.  Maahanmuuttokoordinaattori Sanna Kivilahti kertoo, että alustavan tutkimuksen mukaan 50–70 prosenttia Kauhavan alueella asuvista ukrainalaisista aikoo jäädä.
Kaikkiaan ukrainalaisia on tullut Kauhavalle yhteensä noin 500, joista osa on palannut Ukrainaan tai muuttanut muualle EU:n alueelle. Enimmillään samanaikaisesti heitä on ollut 390 henkilöä. Kuntamallissa on nyt 210 henkilöä, joista 140 on työikäisiä.
–Liikehdintää on paljon. Tänne on tultu sukulaisverkostojen ja ystävien kautta ja samaa reittiä siirrytään myös pois. Työpaikatkin toki vaikuttavat.
–Tähän mennessä lähes kaikki, joilla on ollut oikeus hakea kotikuntaa, ovat hakeneet. 133 päätöksen saanutta on jäänyt ja 22 muuttanut muualle.
Kortesjärven osalta Kivilahti ei ala yksilöimään määriä, koska ukrainalaisten määrä Kortesjärvellä on melko pieni, neljästä kaupunginosasta pienin johtuen asuntotilanteesta.
–Nykyisin ohjaamme Kortesjärvelle sellaisia henkilöitä, joilla on oma auto.
Kaikki työikäiset ja -kykyiset on ohjattu TE-toimistoihin, mikäli henkilö ei ole työllistynyt. Erilaisia työllistymistä edistäviä koulutuksia on käynnissä useita.
Vimpelin osalta ukrainalaisten tilanteesta kerrottiin laajemmin Järviseudun Sanomissa 20.9.2023.

EVIJÄRVELLÄ ukrainalaisia asuu 27, joista kahdeksalla on kotikunta. Puolet aikuisista on työelämässä. Osa heistä suunnittelee paluuta Ukrainaan, osa hakee kotikuntaa vuoden lopussa ja joillakin vuosi Suomessa asumista tulee täyteen vasta tammikuussa, kertoo Ukraina-yhteyshenkilö Svitlana Chernysh.

–Muutos saattaa olla vähän pelottava, tiedän sen omasta kokemuksesta. Totuimme Punaisen Ristin toimintajärjestelmään ja nyt meidän on järjestettävä elämämme itsenäisesti. Tietysti saamme tukea kunnalta, mutta on monia asioita, jotka on ymmärrettävä ja organisoitava itse. Kuitenkin on hienoa saada tukea. Meillä on ollut aikaa päästä eroon stressistä ja päättää, miten elämme edelleen. Ymmärrämme, että pakolaisten tukeminen on suuri taakka budjetille ja meidän on tultava itsenäisiksi. Joka tapauksessa olemme erittäin kiitollisia kaikesta, mitä ihmiset tekevät hyväksemme. Suomen tuki on uskomatonta.

–Henkilökohtaisesti olen iloinen, että minulla ja pojallani on kotikunta. Rakastamme kyläämme todella paljon, täällä on erittäin mukava asua.

ALAJÄRVEN maahanmuuttokoordinaattori Aire Honkola kertoo, että kaupungin 78 ukrainalaisesta 36 asuu Alajärvellä ja 42 Lehtimäen alueella.

–Meillä lähes kaikki aikovat hakea kotikuntaa. Ainoastaan kaksi perhettä puntaroi muuttoa työpaikan vuoksi. Monet tulevat alueilta, jotka Venäjä on miehittänyt ja alueella olevat sukulaiset on pakotettu ottamaan venäläiset passit. Monen koti on tuhoutunut.

–Tähän mennessä 16 on hakenut ja saanut kotikunnan Alajärveltä. Kuusi odottaa päätöstä. Tiedän, että monessa perheessä hakemusta on harkittu pitkään, koska on huoli toimeentulosta. Asiaa vaikeuttavat tietämättömyys Suomen sosiaaliturvasta ja riittämätön kielitaito.

–Lupaprosessi on nyt hidastunut ja päätöstä saa odottaa kauemmin. Ongelmana on vain, että osa voi hakea sitä vasta marraskuun lopulla ja osa ensi vuoden puolella. Jonoa kertyy ja kokemukseni mukaan virastojen lomakausi alkaa joulukuun puolivälissä, mikä vaikeuttaa tilannetta. Näistä on nyt tietenkin murhe: tällä hetkellä tieto on se, että heidät pitäisi majoittaa vastaanottokeskuksiin. Tästä on laitettu Migrille kysymystä ja toivotaan, että pian saadaan tietoa, miten heidän kanssaan toimitaan. Osa näistä on eläkeläisiä, osalla on työpaikka. Työssä oleva voi itse majoittaa itsensä, mutta eläkeläisten, opiskelijoiden ja työnhakijoiden tilanne on hankalampi. Siinä mielessä meillä on hyvä tilanne, että 54 aikuisesta puolet on työllistynyt.

Honkolan kokemus on, ettei tämän kaltaisessa päätöksenteossa useinkaan ole mukana maalaisjärkeä, vaan päätökset tehdään liian kaukana kyseisistä ihmisistä.

–Tuntuu kohtuuttomalta, että jo kertailleen kodin menettäneitä ihmisiä liikutellaan kuin pelinappuloita paikasta toiseen.

Hän pelkää myös KELAN palveluiden ja muiden virastojen ruuhkautumista, kun kotikuntaoikeuden saavat alkavat järjestellä asioita kuntoon ja ajan tasalle.

KAUHAVALLA valmistautuminen kotikuntamalliin siirtymiseen käynnistettiin jo vuoden 2022 loppupuolella ja ukrainalaisia tiedotettiin asiasta helmikuussa. Asiasta on muistutettu kuukausittain henkilöitä, joille on tullut oikeus hakemiseen.  Maahanmuuttokoordinaattori Sanna Kivilahti kertoo, että alustavan tutkimuksen mukaan 50–70 prosenttia Kauhavan alueella asuvista ukrainalaisista aikoo jäädä.

Kaikkiaan ukrainalaisia on tullut Kauhavalle yhteensä noin 500, joista osa on palannut Ukrainaan tai muuttanut muualle EU:n alueelle. Enimmillään samanaikaisesti heitä on ollut 390 henkilöä. Kuntamallissa on nyt 210 henkilöä, joista 140 on työikäisiä.

–Liikehdintää on paljon. Tänne on tultu sukulaisverkostojen ja ystävien kautta ja samaa reittiä siirrytään myös pois. Työpaikatkin toki vaikuttavat.

–Tähän mennessä lähes kaikki, joilla on ollut oikeus hakea kotikuntaa, ovat hakeneet. 133 päätöksen saanutta on jäänyt ja 22 muuttanut muualle.

Kortesjärven osalta Kivilahti ei ala yksilöimään määriä, koska ukrainalaisten määrä Kortesjärvellä on melko pieni, neljästä kaupunginosasta pienin johtuen asuntotilanteesta.

–Nykyisin ohjaamme Kortesjärvelle sellaisia henkilöitä, joilla on oma auto.

Kaikki työikäiset ja -kykyiset on ohjattu TE-toimistoihin, mikäli henkilö ei ole työllistynyt. Erilaisia työllistymistä edistäviä koulutuksia on käynnissä useita.

Aiheesta meillä aiemmin

Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.

ILMAINEN

ISOJAKO

JA